Oulun seudun kunnilta löytyy yhteistyökykyä: nyt halutaan Tampereen mallin mukainen kaupunkiseutufoorumi
Oulun seudun kunnan- ja kaupunginhallitusten puheenjohtajat pitävät tarpeellisena entistä tiiviimpää yhteistyötä. Kuvassa vasemmalta Limingan Juho Pakaslahti, Kempeleen Antti Ollikainen, Lumijoen Jaana Ollakka, Oulun Mirja Vehkaperä, Iin Ilkka Pakonen sekä Muhoksen Aimo Manelius. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Iin kunnantalon kokoushuoneeseen on keskiviikkoaamuna kokoontunut kuusi kunnanhallituksen puheenjohtajaa vaihtamaan kuulumisia ja puimaan ajankohtaisia asioita: Iin puolesta isännöivän Ilkka Pakosen vieraina ovat Mirja Vehkaperä Oulusta, Antti Ollikainen Kempeleestä, Juho Pakaslahti Limingasta, Jaana Ollakka Lumijoelta ja Aimo Manelius Muhokselta. Hengessä ovat mukana myös Hailuodon Teija Siekkinen ja Tyrnävän Annukka Suotula, jotka eivät tänään ole päässeet paikalle.
Oulun seudun kunnallisjohdon – niin luottamushenkilöiden kuin kunnanjohtajienkin – yhteisissä, epävirallisissa tapaamisissa ei ole sinänsä mitään uutta, mutta nyt hallitusten puheenjohtajat haluavat tiivistää yhteistyötä entisestään alueen elinvoiman ja vetovoiman lisäämiseksi.
He ovat julkaisseet aloitteen virallisen kaupunkiseutufoorumin perustamiseksi. Se voisi edistää esimerkiksi liikenteeseen, maankäyttöön, asumiseen ja elinkeinoihin liittyviä hankkeita yhteisen edun nimissä.
Yhteistä edunvalvontaa
”Meillä on ollut tällainen yhteinen, vapaaehtoisuuteen perustuva vertaisryhmä jo useampia vuosia Oulun seudulla: olemme kokoontuneet ja käyneet läpi kuntiemme ajankohtaisia asioita ja yhteistyön muotoja. Viimeisimpänä konkreettisena asiana pöydällä on ollut esimerkiksi Lumijoen ja Limingan alueen ampumaurheilukeskus ja sen rahoituksen edistäminen”, Vehkaperä kertoo. Tapaamisia on pidetty noin kerran kuussa eri puolilla Oulun seutua.
Puheenjohtajat kokevat nyt, että vapaamuotoiset tapaamiset eivät enää riitä. Vehkaperän mukaan tarvitaan säännöllisesti toimivaa foorumia, jossa voidaan käsitellä myös valmisteluvaiheessa olevia asioita.
”Kaupunkiseutufoorumi olisi ihan virallinen toimielin, jossa voitaisiin edistää seudun yhteisiä asioita”, hän korostaa.
Mallia Tampereelta
Ilmeisenä esikuvana on Tampereen seutufoorumi, jonka avulla alue on noussut Suomen vetovoimatilastojen kärkeen. Myös Turussa on viritelty vastaavaa toimintaa. Monet oululaispäättäjät ovatkin käyneet Tampereella hankkimassa oppia yhteistyön tekemisestä.
”Toisaalta on ihan hyvä, että Tampere on tässä vähän edellä: voimme pikkuisen katsoa mallia, mitä siellä on tehty ja mitä me voisimme ehkä tehdä paremmin”, Kempeleen kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Ollikainen sanoo.
”Joka kunta hyötyy yhteistyöstä. Keskeistä on se, että pystymme luottamaan toisiimme.”
”Kaikki lähtee halusta tehdä yhteistyötä ja siitä näkymästä, että sillä edistetään koko alueen tilannetta. Joka kunta hyötyy yhteistyöstä. Keskeistä on se, että pystymme luottamaan toisiimme”, Limingan Juho Pakaslahti lisää.
Hyvät kilpailuedellytykset
Puheenjohtajat korostavat, että seudun kuntien on turha kilpailla keskenään toisiaan vastaan: olennainen kilpailu käydään muiden kaupunkiseutujen, etenkin pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun kanssa, ja myös kansainvälisesti Euroopan kaupunkiseutujen kanssa.
”Meillä on tässä älyttömän hyvät mahdollisuudet. Oulun seutu on Euroopan mittakaavassa ikärakenteeltaan nuori, ja osaamisen näkökulmasta meillä on hyvät edellytykset pärjätä kilpailussa”, Pakaslahti sanoo.
Iin kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilkka Pakonen huomauttaa, että valtakunnallisessa kilpailussa asemien säilyttäminenkin, parantamisesta puhumattakaan, vaatii jatkuvaa työtä ja konkreettisia toimenpiteitä.
”Meidän nuoriamme lähtee tosi paljon etelään, eivätkä palaa. Meillähän on suuria investointeja, kuten Nokia, mutta sitä pitää miettiä, miten tänne saadaan tekijöitä – mikä tekee pohjoisen niin houkuttelevaksi, että tänne on tulijoita? Se on ihan ensiarvoisen tärkeä kysymys, ja me emme tällä hetkellä riittävästi profiloidu valtakunnan tasolla”, Pakonen sanoo.
”Mikä tekee pohjoisen niin houkuttelevaksi, että tänne on tulijoita?”
”Kilpailu on nyt kovaa. Meidän pitää pystyä tuikkimaan yhtenä tähtenä taivaalla”, Lumijoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaana Ollakka sanoo.
Puheenjohtajat pitävät isona vahvuutena sitä, että alueella on hyvin erilaisia ja monen kokoisia kuntia, jotka vastaavat ihmisten erilaisiin tarpeisiin.
Kuntarajojen yli
Konkreettisesti yhteistyön tarvetta ja mahdollisuuksia nähdään ainakin maankäytön, liikenteen, rakentamisen, asumisen ja palvelujen saralla.
”Näitä voitaisiin miettiä paljonkin enemmän kuntarajat ylittävästi”, Vehkaperä sanoo.
Tavoitteita pitää katsoa osin hyvinkin pitkäjänteisesti. Seudulla koetaan erittäin tärkeäksi esimerkiksi kaksoisraide- ja lähijunaliikenteen mahdollistaminen, kumipyöräliikennettä ja kävely- ja pyöräilyreittejäkään unohtamatta.
”Nämä ovat tietysti sellaisia asioita, joita ei yksin Oulun seudulla päätetä, mutta seutukunnan tulevaisuuden kannalta olennaisten isojen liikennehankkeiden viestin vieminen ja painoarvon lisääminen olisi tärkeää”, Vehkaperä sanoo.
”Tarvitaan toimivat matkaketjut koko seudulle.”
Ollikainen huomauttaa, että Tampereen seudulla moni perhe on luopunut toisesta autostaan, kun joukkoliikenne toimii.
”Tällä seudulla se melkein vaatii kaksi autoa, että saa kaikki harrastuskulkemiset ja muut yhteensovitettua. Joukkoliikenteessä meillä on se haaste, että busseja kulkee liian harvoin ja se on liian kallista. Kunnat subventoivat joukkoliikennettä jo nyt aika kovasti, mutta meidän pitäisi saada ratkaistua, miten se saataisiin hinnan puolesta houkuttelevammaksi ja muutenkin toimivammaksi, koska se on yksi tärkeä vetovoimatekijä”, Ollikainen sanoo.
”Tarvitaan toimivat matkaketjut koko seudulle”, Pakaslahti lisää.
Sirkushuvejakin tarvitaan
Puheenjohtajat sanovat, että kyse on pitkälti edunvalvonnasta ja pohjoisen vetovoiman kirkastamisesta eli eräänlaisesta brändityöstä, mutta Vehkaperä huomauttaa, että vetovoiman tekevät viime kädessä alueen ihmiset. Jos ihmiset voivat hyvin, se säteilee ulospäinkin, ja kaupunkiseutufoorumilla halutaan parantaa nimenomaan kuntalaisten arkea yli rajojen.
”Muihin kaupunkiseutuihin verrattuna yksi esimerkki, missä Oulun seudulla on onnistuttu, on asumisen kustannukset: siinä ollaan ihan valtakunnan ykkösiä, ja se on seurausta pitkäjänteisestä maankäyttöpolitiikasta. Meillä on tällaisia erilaisia vetovoimatekijöitä paljonkin”, Ollikainen sanoo.
Pakaslahden mielestä Oulun seutu pystyy tarjoamaan ihmisille leipää työ- ja opiskelupaikkojen sekä isojen investointien myötä, mutta niin sanottujen sirkushuvien osalta monet muut kaupunkiseudut ovat ajaneet ohi.
”Se ei ehkä ole kuntien perustehtävää, mutta tavallaan kuitenkin on. Kuntien välisellä yhteistyöllä pitää luoda mahdollisuuksia niille, jotka haluavat luoda niitä sirkushuveja”, Pakaslahti täsmentää. Vehkaperä lisää, että tämä on erittäin olennaista myös kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi alueelle.
”Yhteistyöllä ja töiden jakamisella voidaan varmasti auttaa myös säästämään ja löytää mahdollisuuksia jakaa kustannuksia.”
Muhoksen kunnanhallituksen puheenjohtaja Aimo Manelius toteaa, että yksittäisten kuntien taloudenpito ei ole nyt eikä tulevaisuudessa helppoa.
”Yhteistyöllä ja töiden jakamisella voidaan varmasti auttaa myös säästämään ja löytää mahdollisuuksia jakaa kustannuksia”, Manelius arvioi.
Kunnanhallitusten puheenjohtajien allekirjoittama aloite kaupunkiseutufoorumista menee seuraavaksi puitavaksi Oulun seudun kunnanjohtajien tapaamiseen, joka on torstaina 11. toukokuuta, ja jatkosta neuvotellaan sen jälkeen.