Oulun kehityssuunnitelmat otettiin Helsingissä vastaan innostuneiden ”Kärpät voittaa” -aplodien kera
Oulun kaupungin hankejohtaja Karri Oikarinen esitteli Helsingissä urbaanin Oulun ja merellisen Oulun kehityshankkeita. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulu kävi tällä viikolla herättelemässä pääkaupunkiseudun etäoululaisten kotiseuturakkautta. Taka-ajatuksena oli houkutella sijoittajia kaupungin kärkihankkeisiin ja ruokkia ajatuksia paluumuuttamisesta.
Oululla on vetovoimaa myös pääkaupunkiseudulla. Niin voi päätellä ainakin siitä, että torstai-iltana Helsingissä ravintola Kaivohuoneella järjestetty Ajan kanssa Oulussa -tapahtuma keräsi lähes täyden salin väkeä kuuntelemaan, mitä kaikkea Oulussa on meneillään.
Tapahtuman ideana oli herätellä sijoittajia huomaamaan Oulun tarjoamat mahdollisuudet ja monet suuret hankkeet, ja samalla houkutella mahdollisia paluumuuttajia kaupunkiin.
Ajan kanssa -radio-ohjelmaa yhdessä tekevät Ernest Lawson ja Asta Salomaa toimivat illan Oulu-show'n juontajina.
Yleisöstä valtaosalla oli jonkinlaista taustaa Oulussa, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vaikuttavien ex-oululaisten maineikkaan, pian 30 vuotta toimineen Rössypottuseuran jäseniä oli paikalla runsaasti.
Tapahtuman nimi viittasi Radio Helsingissä maanantaisin lähetettävään, Oulun kaupungin tukemaan Ajan kanssa -radio-ohjelmaan, jonka tekijät Asta Salomaa ja Ernest Lawson toimivat illan juontajina. Lawson nauratti yleisöä valistamalla sitä erilaisista aplodien tasoista, joista korkein on Lawsonin mukaan ”Kärpät voittaa” -aplodit.
Oululla on momentum
Kärpät voittaa -aplodeista sai nauttia muiden muassa Oulun kaupungin tuore hankejohtaja Karri Oikarinen, jonka johtama hankeyksikkö kartoittaa ensi vaiheessa yksityisiä sijoittajia kahteen Oulun kärkihankkeeseen: Raksilan monitoimiareenaan ja Virpiniemeen kehitettävään hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuurikeskukseen.
”Nyt on Oulun aika: Oululla on momentum, ja meidän on aika viedä omia juttujamme eteenpäin”, Oikarinen kiteytti Oulun tulevan 6–7 vuoden voimakkaan investointijakson.
Hankejohtaja Karri Oikarinen totesi, ettei Oulu voi kopioida monitoimiareenaan Tampereen tai Turun toteutusmallia, vaan on etsittävä Oululle sopiva.
Raksilan areenahankkeesta Oikarinen totesi, että Suomen kaupungeissa on tällä hetkellä vireillä paljon areenaprojekteja, joita rahoitetaan ja toteutetaan hyvin eri tavoilla. Esimerkiksi Tampereen talousalueelle elinvoimaa tuoneen areenan kaltainen ratkaisu ei välttämättä ole menestyksekkäästi kopioitavissa toiselle talousalueelle, kuten ei myöskään Turun miljonäärivetoinen hanke.
”Meidän täytyy löytää oma, oululainen tapa sen tekemiseen”, Oikarinen totesi.
Urbaani ja merellinen Oulu
Tilaisuudessa tuotiin julki Oulun lähivuosien kaupunkikehittämisen ja -markkinoinnin kaksi suurta linjaa: Urbaani Oulu ja Merellinen Oulu.
Urbaani Oulu pitää sisällään asemakeskuksen, monitoimiareenan ja Raksilan vesiliikuntakeskuksen osana koko Raksilan alueen kehittämistä, uuden museo- ja tiedekeskuksen Myllytullissa sekä torialueen kehittämisen, mihin sisältyy niin Terwa Tower -projekti kuin pääkirjaston ja lastenkulttuurikeskuksen rakentaminen.
Merelliseen Ouluun taas kuuluvat vuoden 2025 asuntomessualue, Nallikari, Pikisaari, Oulujoen suisto sekä Virpiniemi.
Oikarinen viestitti myös etäoululaisille, että viime viikolla julkaistu sopimus asemakeskuksen alueen ostamisesta Senaatin Asema-alueet Oy:lta antaa Oulun kaupungille hyvät eväät viedä sitäkin hanketta eteenpäin.
”Kaikki aina kysyvät, miksi asemakeskukselle ei tapahdu mitään. Olemme kaupungilla yrittäneet viestittää, että kun ei naapurin tontille saa rakentaa. Nyt alue on kohta kaupungin hallussa, ja kyllä siellä sitten alkaa tapahtua”, Oikarinen vakuutti.
Monenlaista vetovoimaa
Tilaisuudessa avattiin helsinkiläisille laajemminkin Oulun kuulumisia. Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen kertoi Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuodesta ja kulttuuri-ilmastonmuutoksen teemasta ja Oulun matkailun toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari positiivisista matkailunäkymistä.
”Oulun kansainvälinen matkailu on nousut huimasti, ja hotellien käyttöaste on tällä hetkellä Suomen kovin”, Kivisaari hehkutti.
Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovinen totesi, että pohjoisessa on hyviä mahdollisuuksia niin yksityisille työntekijöille kuin yrityksillekin. Esimerkiksi palvelusektori kasvaa voimakkaasti, mutta myös teollisuudessa on meneillään mittavia investointeja, kuten Stora Enson kartonkitehdas ja Nokian uusi tuotekehitysyksikkö.
Tuovinen muistutti, että Pohjois-Suomessa tehdään myös mittavia vihreän siirtymän investointeja.
”Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella on menossa noin 30 miljardin edestä teollisia investointeja, ja yli puolet niistä liittyy vihreään siirtymään, kuten päästöttömään energiaan ja päästöjen vähentämiseen”, Tuovinen totesi.
Hyvä opiskelukaupunki
Tuovinen ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen puheenjohtaja Lotta Leinonen kiittelivät sitä, kuinka hyvin Oulun yliopiston ja alueen yritysten yhteistyö toimii.
”Oulun yliopisto on vähän reilun 60 vuoden ajan tuottanut oululaiseen elinkeinoelämään yli 60 000 valmistunutta. Se on erittäin tärkeä osa Oulun menestystarinaa, ei pelkästään ICT-puolella, vaan joka puolella”, Tuovinen sanoi.
Leinonen kehui, että Oulun yliopisto tarjoaa mahdollisuudet laajaan ja poikkitieteelliseen opintokokonaisuuteen, jossa omaa erikoistumisalaa voi täydentää hyvinkin monipuolisilla sivuainepoluilla.
”Myös opiskelija-asuminen on Oulussa hyvällä tolalla: asumiskustannukset ovat matalammat kuin muualla, ja jos ympäri Suomen on haasteita siinä, miten opiskelijat asuntoja löytävät, niin Oulussa tilanne on mielestäni verrattain hyvä”, Leinonen totesi.
”Nyt näyttää hyvältä”
Kaupungin hankejohtaja Karri Oikarinen oli tuoreeltaan tyytyväinen tapahtuman antiin.
”Paljon tuli hihasta nykijöitä tilaisuuden jälkeen, ja sanoivat, että nyt näyttää hyvältä: Oulun kaupunki on tosissaan, aika energinen, ja on tunnistanut, että on tarve toimia. Suunnitelmiamme pidettiin realistisina ja vakuuttavina. Kaikki etäoululaiset tuntuivat olevan hyvillään siitä, mihin suuntaan me olemme menossa.”
Yksi torstain tapahtuman tavoitteista olikin saada hyvä sana kiertämään Oulusta. Etäoululaisilla on usein erittäin lämmin suhtautuminen Ouluun, ja heitä on yhteiskunnassa merkittävissä asemissa.
”Heidän kauttaan se sana kulkee, ja he ovat myös herkimpiä tulemaan takaisin Ouluun. On tärkeää, että he näkevät, millaisia mahdollisuuksia Oulussa on jo nyt ja mitä avautuu tulevaisuudessa.”
Oikarinen totesi, että ”umpihelsinkiläistä” voi olla vaikea saada muuttamaan Ouluun, mutta ne ihmiset, joilla on tausta pohjoisessa, ovat kaupunkimarkkinoinnin tärkeitä kohteita.
”Täällä on paljon ihmisiä, jotka ovat lähteneet etelään työn perässä. Haluamme näyttää, että meillä on samoja mahdollisuuksia Oulussakin, mutta edullisemmalla hinnalla. Kotiseuturakkaus on monella aika syvällä, ja sitähän me haluamme herätellä.”
