Oululle oppia Uumajasta, jossa kaupungin vetovoima rakentuu tasa-arvon ja kulttuurin varaan
Oulun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Anne Rännäli-Kontturi ja kansainvälisen viestinnän asiantuntija Anne Laurila osallistuivat Uumajan opintomatkalle. Kuva: Tricia Hacket
Jaa sosiaalisessa mediassa:
AURC-ohjelman rahoittamalla Uumajan opintomatkalla arktisen alueen kaupungit pääsivät tutustumaan Uumajan uraauurtavaan tasa-arvotyöhön, kulttuuripääkaupunkivuoden perintöön ja asukasosallistamisen tapoihin. Vierailulla saatiin myös hyviä uutisia – EU:n rahoittama yhteistyö jatkuu, ja arktisten kaupunkien ääni kuuluu yhä vahvemmin Euroopassa.
Vuonna 2024 käynnistyneen Arctic Urban Regional Cooperation (AURC) -ohjelman ansiosta arktiset kaupungit pääsevät tapaamaan ja oppimaan toisiltaan. Mukana on 15 paikallishallinnon edustajaa Kanadasta, Suomesta, Grönlannista, Islannista, Norjasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Kun etäisyydet ovat pitkiä ja matkoihin saattaa sisältyä useita lentoja – jopa helikopterikyytejä – hyödynnetään yhteiset kokoontumiset tarkoin.
Neljäs AURC Study Visit kokosi yhteen parikymmentä arktisten alueiden kuntien ja kaupunkien edustajaa opintomatkalle Uumajaan. Vierailuohjelman aikana osallistujat pääsivät tutustumaan, millaisin menetelmin kaupunki on osallistanut asukkaita kaupunkisuunnittelussa tai miten Uumajan yli 30 vuoden sukupuolten tasa-arvotyö näkyy käytännössä.
Vierailuohjelma myös havainnollisti, miten vuoden 2014 Euroopan kulttuuripääkaupunki on onnistunut tekemään kulttuurista pysyvän osan Uumajan identiteettiä ja elinvoimaa. Toisin sanoen, kyse on kulttuuripääkaupunkivuoden perintötyöstä, jota paraikaa mietitään myös Oulussa.
Oulun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Anne Rännäli-Kontturi kertoo, että erityisen vaikutuksen teki luovien alojen yrityshautomo eXpression.
”Uumajan kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen he käynnistivät luovien alojen yrityshautomo eXpressionin, johon vuodessa osallistuu noin 100 yrittäjää tai sellaiseksi aikovaa. Kiihdyttämötoiminnasta puolestaan vastaa RISE – ruotsalainen vastine meidän VTT:lle. Uumajassa on mietitty polku harrastajasta ammattilaiseksi ja yrittäjäksi luovien alojen ehdoilla. Kasvu ja skaalautuvuus toteutuvat eri tavalla kuin teknologia- tai teollisuusaloilla, ja palvelut on rakennettu sen mukaan”, Rännäli-Kontturi kertoo.
Myös Uumajassa investoitiin isosti kulttuuritiloihin ennen kulttuuripääkaupunkivuotta ja kyllä Kulttuurikeskus Väveniä kelpaakin esitellä. Siitä on tullut ennen kaikkea uumajalaisten olohuone, sillä saman katon alta löytyy kulttuuria laajassa mittakaavassa – musiikista ruokaan, tapahtumista galleriatiloihin ja kaupungin kirjastosta Naisten historia -museoon.
Liikuntavälinelainaamo löytyy Oulusta Likken tiloista Limingantullista. Vastaavaa toimintaa Uumajassa pyörittää Fritidsbanken. Kuva: Anne Laurila
Tasa-arvo osana kaikkea kaupunkisuunnittelua
Sukupuolten tasa-arvotyön pioneerikaupunkiin Naisten historia-museo tietysti sopiikin: tasa-arvo on vakiintunut pysyväksi osaksi kaupungin päätöksentekoa ja organisaatiota. Uumaja tunnetaan rohkeasta otteestaan valtarakenteiden haastajana ja sukupuolinäkökulman johdonmukaisesta sisällyttämisestä kaikkeen kaupunkikehittämiseen.
”Vierailuohjelmaamme kuului bussikiertoajelu ympäri kaupungin, jossa meille esiteltiin tasa-arvotyötä konkreettisesti. Miten katuja ja julkisia rakennuksia nimettäessä huomioidaan tasa-arvo, tai miten infrahankkeissa pohditaan turvallisuutta naisten näkökulmasta. Kyllä 30 vuoden työ näkyy siinä mielessä, että selkeästi sukupuolten välinen tasa-arvo läpi leikkaa kaiken kaupungin toiminnan ja samaa on havaittavissa myös kulttuurin osalta”, Rännäli-Kontturi pohtii.
Uumaja pitää kulttuuria osana sosiaalista infrastruktuuria – yhtä elintärkeänä kuin tiet tai koulut. Tämä kävi selväksi myös Uumajan kaupunginjohtaja Marie-Louse Rönnmarkin puheessa.
”Kulttuuri on kaupungin “happi” – elintärkeä elementti demokratialle ja yhteisöelämälle”, Rönnmark totesi.
Myös Uumajan tapa ylläpitää kansalaiskeskustelua kaupunkilaisten kanssa on oivaltava. Kaupunkilaisten vaikuttamisen tavat on jäsenneltyä ja jatkuvaa digitaalisen kartoituksen, naapurustotapaamisten sekä “Dialogipyörän” avulla, joka kerää palautetta suoraan julkisissa tiloissa.
Arktinen yhteistyö jatkuu
Miten Uumajan opit tasa-arvon edistämisessä tai kulttuuripääkaupunkivuoden perintötyössä otetaan käyttöön Oulussa vaatii vielä hieman sulattelua. Selvää on, että Euroopan kulttuuripääkaupunkien verkoston muodostaman ’perheen’ lisäksi Oululla on muitakin vertaisverkostoja, joissa kokemuksia, parhaita käytäntöjä ja projekti-ideoita jaetaan, kuin perheenjäsenten kesken konsanaan. Jatkoa on luvassa, mistä AURC-verkostossa iloittiin.
”Uumajan vierailulla saimme iloisia uutisia Euroopan komission edustajalta Klara Zolcer Skacanovalta, joka johtaa “EU Support to Arctic Policy” -hanketta. Skacanova kertoi, että AURC-ohjelma jatkuu ainakin ensi vuoden syyskuuhun saakka ja sen jatkoa valmistellaan jo. Tulevaisuudessa Arctic Mayors Forum saa entistä aktiivisemman roolin hankkeen toteutuksessa, mikä on merkittävä askel siihen, että arktisen alueen kaupungit ja kunnat saavat äänensä entistä paremmin kuuluviin EU-tasolla”, Rännäli-Kontturi iloitsee.