Oulu näyttää lapsibudjetoinnin mallia – selvitysraportti valmistunut

Lapsibudjetoinnin osalta Oulu on kansallinen kärkikaupunki, josta muut ovat ottaneet mallia. Kuva: arkisto/Mun Oulu

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Selvitys toteutettiin tämän vuoden maalis−elokuussa. Raportti on julkaistu tänään 25. elokuuta valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Lapsibudjetoinnin osalta Oulu on kansallinen kärkikaupunki, josta muut ovat ottaneet mallia. Juha Ahon ja Mika Penttilän raportissa esittämä kansallinen lapsibudjetoinnin malli perustuu Oulussa tehtyyn kehitystyöhön.

Lapsen oikeudet lähtökohtana

Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan selvityksessä kunnan ja hyvinvointialueen talousarvion ja tilinpäätöksen tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lapsibudjetoinnin ja lapsivaikutusten arvioinnin yhteisellä analyysilla voidaan arvioida, onko resursointi riittävää suhteessa tarpeisiin ja kohdistuvatko varat sellaisiin toimiin, jotka vähentävät myöhempien, kalliimpien palveluiden tarvetta.

Selvityshenkilöt Aho ja Penttilä ehdottavat kuntiin ja hyvinvointialueille yhteistä liikennevaloluokitteluun perustuvaa lapsibudjetoinnin mallia. He suosittelevat, että lapsibudjetointi aloitetaan pilotoinnilla, joka kohdistuisi ensimmäisessä vaiheessa tilinpäätöstietoihin.

Yhteistyöryhmät varmistavat yhteistyön

Selvityshenkilöt ehdottavat, että joka hyvinvointialueelle perustetaan yhteistyöryhmä, jossa on sekä alueen että kuntien edustajia. Ryhmien tehtävänä olisi hyvinvointialueen ja sen kuntien yhteisten hyvinvointitavoitteiden ja -indikaattoreiden valmistelu, talous- ja toimintatietojen yhteensovittaminen sekä yhteisen toimintaympäristöanalyysin valmisteleminen hyvinvointikertomuksiin ja talousarvioesityksiin tunnistettujen ilmiöiden pohjalta.

Lisäksi selvityshenkilöt ovat tehneet ehdotuksensa ensivaiheen toiminnan indikaattoreista, joilla seurataan lasten ja nuorten hyvinvointia. Indikaattoreihin kuuluvat muun muassa peruskoulun päättötodistuksen saaneiden määrä, käyntimäärät koulukuraattorilla ja -psykologilla sekä sijoitettujen lasten ja nuorten määrä.

”Hankkeen aikana on käynyt ilmi, että kuntien ja sairaanhoitopiirien talouden ja toiminnan tietoja tarkastellaan usein erillään. Olisi tärkeää, että toiminta kiinnitetään euroihin ja tietoja analysoidaan monialaisesti. Näin voidaan paremmin ymmärtää, miten budjetoidut eurot ovat tosiasiassa vaikuttaneet lapsiin ja nuoriin”, Juha Aho sanoo.

Koskisi alle 18-vuotiaita

Selvityshenkilöiden ehdotuksessa lapsibudjetointi rajataan koskemaan alle 18-vuotiaita. Poikkeuksena esimerkiksi etsivä nuorisotyö ja toisen asteen koulutus otetaan kustannusten osalta huomioon täysimääräisesti.

Liikennevaloluokittelussa vihreät palvelut tarkoittavat universaaleja ennaltaehkäiseviä palveluita, keltaiset tilapäistä tukea vaativia palveluita ja punaiset kokoaikaista tukea vaativia niin sanottuja korjaavia palveluita. 

”Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut jakautuvat ensi vuoden alusta kahdelle toimijalle, kunnalle ja hyvinvointialueelle. Pidämme perusteltuna, että kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointiin on yhteinen kansallinen malli. Näin saamme kokonaiskuvan, mihin suuntaan lasten ja nuorten hyvinvointi on kehittynyt”, Mika Penttilä toteaa.

Selvityshenkilöt ehdottavat pilottien koordinaatiota valtiovarainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväksi.

Askel kohti lapsibudjetointia

Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtaja, budjettineuvos Tanja Rantanen kiittää selvityshenkilöitä heidän tekemästään työstä.

”Pidän selvitystä hyvänä askeleena kohti kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointia. Selvityshenkilöiden ehdotus pilotoinnista on perusteltu, sillä lapsibudjetointia on paikallishallinnossa toistaiseksi tehty vain muutamissa yksittäisissä kunnissa. Mahdollisten pilottien aikataulu on syytä miettiä tarkkaan, jotta kunnat ja hyvinvointialueet pääsevät pilotoimaan mahdollisimman valmista lapsibudjetoinnin mallia. Lisäksi pilotteihin tarvitaan valmistelu- ja seurantaresurssia.”

Rantanen toteaa, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on kiinnostusta lapsibudjetointiin, mutta valmiudet vaihtelevat. Siksi on tarpeen miettiä, millä taholla olisi paras osaaminen koordinoida kuntien ja hyvinvointialueiden omaa, vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa työtä.

Rantasen mukaan jatkovalmistelussa kannattaa myös tarkentaa lapsibudjetoinnissa huomioitavien kustannusten rajausta ja pohtia, voisiko lapsibudjetoinnin käyttöönotossa edetä vaiheittain.