Oulu kaupunki­seutujen elinvoima­vertailussa neljäs, vihreässä siirtymässä paras

WSP Finlandin vuosittaisen Alueiden tutkimuksen mukaan Suomen elinvoimaisin kunta on edelleen Pirkkala, mutta Porvoo ja Raisio ovat nousseet aivan kantaan, Espoon ja Helsingin ohi, jaetulle kakkossijalle. Tämän vuoden trendi oli, että pienet ja keskisuuret kaupungit nousivat ja suuret putosivat elinvoimalistalla.

Oululle ja Oulun seudulle tutkimus antaa kaksijakoisia tuloksia.

Kaikkien kuntien elinvoiman kokonaisvertailussa Oulu paransi sijoitustaan yhdellä ja nousi Kempeleen rinnalle jakamaan sijaa 19, kun Kempele putosi neljä sijaa alaspäin. Kuutoskaupunkien eli kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) vertailussa Oulu oli viides, vain pisteen Tampereen ja Vantaan perässä – tosin tutkimuksessa Oulu on luokiteltu keskisuurten kaupunkien joukkoon keskustaajaman asukasluvun pohjalta.

Tutkimuksessa on tarkasteltu kuntien elinvoimaa 21 eri indikaattorilla. Ne on ryhmitelty kolmen pääteeman alle: inhimillinen pääoma (väestö, osaaminen, haavoittuvuus), tuottavuuden ja talouden tekijät (työllisyys, työvoima, ansiotaso, yritykset ja kuntatalous) sekä vihreä rakennemuutos (kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, investoinnit, vastuullinen resurssien käyttö ja kuluttaminen).

Vihreä siirtymä valttina

Yli 100 000 asukkaan keskuskaupunkien kaupunkiseutujen vertailussa Helsingin seutu ja Tampereen seutu ovat pysyneet kärjessä, mutta Turun seutu on niukasti ohittanut Oulun seudun, vaikka kuntakohtaisessa vertailussa Turku jäi Oulun taakse.

Kaupunkiseutujen vertailussa vihreän rakennemuutoksen indikaattorilla mitattuna Oulun seutu pysyy yhä ykkössijalla, vaikka Vaasan kaupunkiseutu on kirinyt aivan kannoille. Kaikkien kuntien vertailussa Oulu oli kuudenneksi paras, kärjessä Raisio ja Rauma, mutta kuutoskaupunkien keskinäisen vertailun Oulu voitti jälleen. Muun muassa tuleville vuosille kaavaillut vetyinvestoinnit voivat parantaa Oulun asemia entisestään seuraavissa tutkimuksissa.

Tuottavuudella mitattuna Oulun seutu oli kolmanneksi paras.

Työllisyys haastaa

Kunnille on tuonut ongelmia työllisyysaste, joka on parin viime vuoden aikana heikentynyt. TE-uudistuksen myötä työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi tänä vuonna kunnille, mikä lisää talouspainetta. Elinvoimavertailun tuloksissa näkyy, että työttömyyden kasvu näkyy ensimmäiseksi suurissa kaupungeissa. Vain Espoossa työllisyys, myös ulkomailla syntyneiden, on kasvanut.

Väestö kasvaa enää pitkälti maahanmuuton kautta, mutta sekin on nyt vähentynyt. Nettomaahanmuutto putosi viime vuonna edellisvuoden ennätyksestä (58 000) 47 000 henkeen. Nettomuutto pieneni eniten Oulun ja Helsingin seuduilla. Oulussa nettomuutto on edelleen positiivinen, mutta maan sisäinen tulomuuttokin on selvästi pienentynyt viime vuodesta. Kaupunkiseutujen korkein nettosyntyvyys on edelleen Oulun seudulla (+0,4 %)

Viime vuonna asukasluku laski 221 kunnassa ja kasvoi vain 88 kunnassa. Väestönlasku oli aiempaa suurempaa ja kasvu enimmäkseen aiempaa pienempää.

Viime vuoden indikaattoreista tutkimuksesta puuttuu nyt yritysten määrän kasvu, jota ei Tilastokeskus enää tuota, ja tällä on WSP:n mukaan myös vaikutusta kuntien keskinäiseen järjestykseen.

Alueiden tutkimusta on tehty nyt neljä vuotta.