Nuorisovaltuusto saa aloiteoikeuden kaupunginvaltuustossa: ”Valtava askel kohti oikeasti nuorisomyönteistä kuntaa”
Jasper Vaittinen on Oulun nuorisovaltuusto ONEn uusi puheenjohtaja. Kuva: Harriet Urponen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungin hallintosääntöön hyväksyttiin maanantaina valtuuston kokouksessa pieni muutoskirjaus, joka kasvattaa Oulun nuorisovaltuusto ONEn vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisovaltuusto voi tehdä nyt aloitteita kaupunginvaltuustossa.
Hallintosääntötekstiin lisätyssä kappaleessa todetaan, että ”nuorisovaltuuston aloitteet tulee käsitellä samassa järjestyksessä kuin valtuutettujen jättämät valtuustoaloitteet”.
Nuorisovaltuusto ONEn uutena puheenjohtajana hiljattain aloittanut Jasper Vaittinen piti kaupunginvaltuustossa pitämässään puheenvuorossa teknisesti pientä muutosta hyvin merkittävänä.
”On vaikea edes sanoin kuvailla, kuinka onnellinen olin saadessani kuulla, että kaupunginhallitus oli päättänyt esittää hallintosääntöön tätä lisäystä”, Vaittinen sanoi ja toivoi myös kaupunginvaltuutettujen ymmärtävän asian tärkeyden.
”Olemme koettaneet ajaa tätä asiaa erittäin pitkään. Tämä on aivan valtava askel kohti oikeasti nuorisomyönteistä kuntaa.”
Vaittisen mukaan päätös sopii hyvin kulttuuripääkaupunkivuoteen, jonka aikana Oulu on valokeilassa.
”Meidän tulee ottaa nuoret osaksi tätä juhlavuottamme. Te tulette olemaan monella tapaa vaikeiden nuoria koskevien päätösten äärellä, esimerkiksi palveluverkkokysymyksessä, mutta toivon, että pidätte jatkossakin kiinni tästä nuorisomyönteisyydestä, jolla vuosi on nyt lähtenyt käyntiin”, Vaittinen vetosi valtuutettuihin.
Vaittinen sai tukea ajatuksilleen kaupunginvaltuutetuilta. Kaupunginvaltuuston nuorin jäsen ja entinen nuorisovaltuutettu Mimmi Jakola (vas.) kuvasi hallintosääntöön tehtyä muutosta historialliseksi.
”Tämä on suuri askel meille lapsiystävällisenä kuntana, mutta myös demokratian edistäjänä. Emme pelkästään sano olevamme lapsiystävällisiä – otamme askeleita sen eteen, jotta olisimme sitä yhä enemmän ja kaikille”, Jakola sanoi ja kiitteli erityisesti nuorisovaltuuston aktiivisuutta ja sitkeyttä asiassa.
”Tämä muutos antaa äänen niille, jotka liian usein jäävät poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle.”
Myös keskustan valtuutettu Janika Harju korosti, että nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa aidosti kotikaupunkinsa kehittämiseen.
”Nuorten osallisuus on yksi keskeisistä tulevaisuuskysymyksistä. Kun nuoret kokevat tulevansa kuulluiksi ja näkevät, että heidän mielipiteillään on vaikutusta, syntyy luottamusta demokratiaan, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen”, Harju sanoi ja viittasi tuoreimpiin tulevaisuusbarometrin tuloksiin, joiden mukaan nuorten usko tulevaisuuteen horjuu huolestuttavasti.
Harju muistutti myös, että kaikki nuoret eivät ole yhtä aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa kuin nuorisovaltuutetut.
”Kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin on, mutta meidän on edelleen kehitettävä osallistumisen rakenteita, erityisesti niiden nuorten osalta, jotka eivät ole valmiiksi aktiivisia. Lapsiystävällisen kunnan on tärkeää mahdollistaa lasten ja nuorten aito osallisuus päätöksenteossa sekä arjen tasolla ja kiinnittää erityistä huomiota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten kokemuksiin sekä osallistumisen vahvistamiseen.”