"Nämä ovat kaupungin historiassa ehkä suurimmat investointivuodet" – kaupunginjohtaja haluaa houkutella lisää yksityisiä sijoittajia Ouluun

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala esittää perustettavaksi asiantuntijaryhmää, joka hakee yksityisiä sijoittajia ja toteuttajia kaupungin strategisiin kärkihankkeisiin, kuten monitoimiareenaan. Kuva: Sanna Krook

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

”Voi todeta, että kaikilla tunnusluvuilla mitattuna Oululla menee nyt paremmin kuin muutama vuosi sitten”, sanoi kaupunginjohtaja Päivi Laajala tiistaina julkistaessaan esityksensä Oulun kaupungin talousarvioksi vuodelle 2023.

Kaupungin ensi vuoden budjetti on noin 723 miljoonaa euroa, ja ylijäämää on 23 miljoonaa euroa. Vuosikate, jolla rahoitetaan investointeja ja poistoja, on 99,8 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat noin 196 miljoonaa euroa, ja ne rahoitetaan vuosikatteen lisäksi kassarahoituksella.

Tulot ja menot pienenevät valtavasti

Kaupungin talouteen tulee merkittäviä muutoksia, kun ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi siirtyvät pääosin hyvinvointialue Pohteen vastuulle.

Vaikka tavallisen veronmaksajan kokonaisveroasteen pitäisi säilyä hyvinvointialueisiin siirtymisen jälkeenkin ennallaan, kaupungille muutos merkitsee sekä menojen että tulojen valtavaa pienentymistä.

Kaupungin talousarvio pienenee hyvinvointialueen perustamisen myötä noin 1,5 miljardista eurosta alle puoleen. Kunnallisveroprosentti pienenee 20,50 prosentista 7,86 prosenttiin. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan.

Vuonna 2023 kaupungin verorahoitus pienenee 47 prosenttia ja valtionosuudet 66 prosenttia. Kaupungin henkilökunnasta yli 4000 viranhaltijaa tai työntekijää siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, joten kaupungin henkilötyövuosien määrä vähenee 6600 henkilötyövuoteen.

”Jos tätä [sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden aiheuttamaa] muutosta arvioidaan puhtaasti rahassa, kaupunki on jäämässä tässä lievästi plussalle”, arvioi konsernijohtaja Ari Alatossava. Summa jäänee muutamaan miljoonaan euroon.

Kaupungin ei tarvitse tänä ja ensi vuonna ottaa lainaa. Sairaalakiinteistöjen myynnistä saatu myyntivoitto käytetään valtuuston päätöksen mukaisesti lainojen takaisinmaksuun ja investointien rahoitukseen.

Ensi vuonna kaupungilla on lainaa 582 miljoonaa euroa, joka on noin 2800 euroa asukasta kohti.

Suuret investointivuodet edessä

Koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota ja sen aiheuttama energiakriisi vaikuttavat myös kuntatalouteen, mutta Oulu on selvinnyt globaalista turbulenssista toistaiseksi verraten hyvin.

Koronan taloudellisia vaikutuksia helpottivat valtion korona-avustukset, ja verotuloja on Oulussa kertynyt tänä vuonna peräti 43 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän. Lisäksi kaupungin viime vuosina toteuttamat säästötoimenpiteet ovat parantaneet talouden tilaa ja hillinneet menojen kasvua.

Ennusteen mukaan kaupungin vielä ensi vuonna ylijäämäinen talous kääntyy vuosina 2024 ja 2025 alijäämäiseksi, sillä edessä on suuria investointeja.

”Voi sanoa, että nämä ovat kaupungin historiassa ehkä suurimmat investointivuodet”

”Kaupungin investointien huippuvuodet ajoittuvat seuraavalle kolmelle vuodelle, jolloin investointien tarve on noin 200 miljoonaa euroa per vuosi. Voi sanoa, että nämä ovat kaupungin historiassa ehkä suurimmat investointivuodet”, Laajala sanoi.

Ensi vuonna kaupungin suurimpia investointeja ovat Tuiran monitoimitalo, Linnanmaan uimahalli, kaupungintalo, Lyseo, Lintulammen ja Maikkulan koulut sekä pääkirjasto. Samanaikaisesti kaupunki ostaa maata, kaavoittaa ja rakentaa infraa yritys- ja asuintonttien aikaansaamiseksi eri puolille Oulua.

Asiantuntijaryhmä kärkihankkeita varten

Kaupunginjohtaja Laajala esittää, että Oulun kaupunki perustaa ja resursoi asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on hakea ja houkutella yksityisiä sijoittajia Ouluun. Yksityiset investoinnit edistävät kaupungin elinvoimaa ja kilpailukykyä, ja Oulussa on tarve saada yksityisiä toimijoita mukaan strategisiin kärkihankkeisiin, sekä sijoittajina että toteuttajina.

”On myönnettävä, että tämmöisen ryhmän perustaminen olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten”, kaupunginjohtaja Laajala sanoi.

Noin neljän hengen kokoiseksi kaavaillun ryhmän on tarkoitus hoitaa kaupunginhallituksen tärkeiksi määrittelemien investointien vetovastuu ja koordinoida investointien suunnittelua, maankäytön suunnittelua, hankintaa ja markkinointia.

Esimerkkeinä tällaisista investoinneista mainitaan monitoimiareena, Radiopuisto ja Virpiniemi. Lisäksi kaupunginjohtaja esittää lisää resursseja Oulun matkailun kehittämiseen ja markkinointiin. Lisäresurssit käytetään muun muassa suorien kansainvälisten lentoyhteyksien saamiseksi Ouluun ja sitä kautta kansainvälisen matkailijamäärän kasvattamiseen.

Talouden yleinen tilannekuva on epävarma muun muassa korkojen, elinkustannusten ja energianhinnan nousun vuoksi. Pk-yritysbarometri ennustaa, että pienillä yrityksillä on vaikeaa, ja se jarruttaa investointeja ja uusien työpaikkojen syntyä.

Myös korkea työttömyys asettaa haasteita Oulun kaupungille. Oulun työttömyysaste oli elokuun lopussa 10,9 prosenttia, kun se koko maassa on 9,1 prosenttia.