Myllytullin vankila-alueella on kirjava historia ja rakennuskanta – mutta mitä siellä tapahtuu tulevaisuudessa?

Monelle oululaisellekin saattaa tulla yllätyksenä, kuinka laaja kokonaisuus Myllytullin vankila-alue on. Se hahmottuu, kun kierrämme koko alueen ulkoa ympäri Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehityspäällikkö Laura Schreyn ja Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Jere Klamin kanssa.

Noin 2,5 hehtaarin alueella on varsinaisen vankilaosan lisäksi kaikkiaan 11 eri aikoina rakennettua rakennusta.

Vanhin rakennus on Nahkatehtaankadun varrella oleva keltainen Oxenstiernan kivitalo, jonka vanhimmat osat ovat 1770-luvulta. Alun perin kruununvankilana toiminutta rakennusta laajennettiin myöhemmin, ja siinä oli nykyisen vankilarakennuksen valmistuttua virkailijoiden ja johtajan asunnot. Nykyisin toimistokäytössä oleva rakennus on todennäköisesti Oulun ensimmäinen suojeltu rakennus.

”Asemakaava on vuodelta 1950, ja tällä rakennuksella on siinä tietääkseni ensimmäinen suojelumerkintä Oulussa. Silloin jo hoksattiin tämän rakennuksen arvo, vaikka rakennussuojelu nousi laajempaan tietoisuuteen vasta 1970-luvulla”, Klami kertoo. Oxenstiernan talon vieressä on toinen vanha rakennus, vuonna 1810 valmistunut hirsirakenteinen entinen lääninputka.

Schrey huomauttaa, että jo 1950-luvun kaavassa ennakoitiin vankilan siirtymistä jossain vaiheessa muualle Myllytullista, ja kaava osoitti Åströmin nahkatehtaan kyljessä olleen alueen teollisuuskäyttöön.

”Silloin Myllytullissa ei ollut asutusta, vaan tämä oli hyvin teollisuusvaltainen alue, ja se oli silloin luonteva ajatus”, Klami toteaa. Tänä päivänä tarpeet ovat erilaiset.

Tontin uusinta rakennuskantaa on 1990-luvulla tehty vankilan lisärakennus.

”Tällä alueella on tosi mielenkiintoinen historia, koska nämä rakennukset ovat olleet vuosien saatossa monenlaisessa käytössä”, Schrey sanoo. Nykyisin autotallina toimiva rakennus on esimerkiksi ollut aikoinaan sikala.

Rakennusten nykykunto on hyvin vaihteleva.

”Kun rakennusten käyttötarkoitusta muutetaan, tulee tulevalle omistajalle joka tapauksessa paljon remontoitavaa”, Schrey toteaa.

Schrey ja Klami toteavat, että rakennuskantaa voi luonnehtia kirjavaksi niin historialtaan kuin kooltaan. Alueen ilme on silti yllättävänkin yhtenäinen.

”Joku selkeä ajatus tuossa on ollut, kun on keltaista ja punatiiltä aika kattavasti käytetty”, Klami kehaisee. Myös piha-alueilla on vehreitä ja mietittyjä kokonaisuuksia, jotka voisivat tarjota hyvät mahdollisuudet esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

Kaavaprosessi käynnistettiin

Myllytullin vankila vapautuu nykyisestä käytöstään loppuvuonna 2025, kun Ruskonselän uusi vankila valmistuu. Oululaisia on jo pitkään puhuttanut, mitä vanhalle vankilalle sen jälkeen tapahtuu, ja sitä aletaan nyt toden teolla kartoittaa.

Kaupungin yhdyskuntalautakunta käynnisti tiistaina 29. elokuuta Myllytullin vankila-alueen asemakaavan muutosprosessin. Samalla Senaatti-kiinteistöt alkaa etsiä ostajaa vankilan rakennuksille. Myyntiin tulee todennäköisesti myös täydennysrakennusoikeutta.

Senaatti-kiinteistöt pyrkii asemakaavan luonnosvaiheen aikana löytämään tulevan omistajan ainakin alueen huomattavimmalle rakennukselle eli vuonna 1885 valmistuneelle punatiiliselle vankilarakennukselle, jotta kaavaa voidaan valmistella tulevan käyttötarkoituksen mukaisesti. Senaatti-kiinteistöt ei ole Schreyn mukaan vielä tehnyt lopullista myyntisuunnitelmaa, jossa määritellään esimerkiksi se, voidaanko myytävää kokonaisuutta pilkkoa pienempiin osiin.

Schreyn ja Klamin mukaan asemakaavaprosessin aikana selvitetään myös, missä laajuudessa rakennuskantaa on tarpeen suojella ja voidaanko joitakin rakennuksista purkaa.

”Täällähän on huomattavat kulttuurihistorialliset arvot, ja ilman muuta tiedostamme ne. Tämähän on valtakunnallisestikin luokiteltu RKY-alueeksi (merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi), mutta on paikallisesti varsinkin arvokas. Onkin mielenkiintoista, kun tämä avautuu avoimemmin kaupunkilaisille – nythän tämä on suljettu alue, jossa ei saa liikkua”, Schrey sanoo.

Schreyn mukaan Senaatti-kiinteistöt pyrkii siihen, että arvokas alue ei jää ainakaan pitkäksi aikaa käyttämättömäksi sen jälkeen, kun vankila siirtyy uusiin tiloihin parin vuoden päästä. Kaavan muutosprosessi ottaa joka tapauksessa oman aikansa.

”Kaavahanke alkaa nyt syksyllä. Ensin tehdään selvityksiä ja mietitään suunnitelmavaihtoehtoja. Tavoitteena meillä on, että kaavaluonnos olisi valmis ensi keväänä. Se tulee sitten kuntalaisille nähtäville mielipiteitä varten, minkä jälkeen käymme läpi saadun palautteen ja järjestämme myös alueen asukkaille tiedotus- ja keskustelutilaisuuden kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana”, Klami kertoo.

Normaalin kaavaprosessin mukaisesti tämän jälkeen tehdään kaavaehdotus, joka tulee jälleen nähtäville kuntalaisille. Klamin mukaan tavoitteena on, että varsinainen kaava olisi valmis kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna 2025. Ihannetapauksessa siis alueen uusi toimija pääsisi vankilan muutettua Ruskonselälle nopeasti tekemään tarvittavia muutostöitä valmiin asemakaavan nojalla.

Hotelli vai jotain muuta?

Iso kysymys tietysti on, mikä taho kiinteistöt hankkii ja mitä se niille tekee. Schreyn mukaan kiinnostusta on jonkin verran ollut jo ilmassa, vaikka markkinointi ei ole vielä varsinaisesti alkanut.

Yleisin veikkaus uudeksi käyttötarkoitukseksi on hotelli, Helsingin Katajanokan ja Turun Kakolan vankiloiden esimerkin mukaisesti. Kansalaiskeskustelussa on heitetty ilmoille monenlaisia ideoita kulttuuri- tai elämyskeskuksesta vanhusten hoivakotiin.

”Itse toivoisin, että toiminnot olisivat monipuolisia ja aluetta olisi saatu avattua kuntalaisille. Siellä voisi olla sekä asumista että palveluita monimuotoisesti, viihtyisä kokonaisuus ja ympäristö”, Klami pohtii. Samalla vankilan takana oleva Salmelanpuisto voi päästä paremmin oikeuksiinsa.

”Luonnollisin vaihtoehto, mikä monille varmasti tulee mieleen, on hotelli. Uskon, että Oulussa sille voisi olla kysyntää, mutta se ei varmastikaan ole ainoa vaihtoehto”, Schrey sanoo. Myllytullin keskeinen sijainti tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia.

Hallittua täydennysrakentamista

Oululaisia on hieman huolestuttanut alueelle mahdollisesti tehtävä täydennysrakentaminen.  Räikeitä muutoksia, kuten tornitaloja, ei kuitenkaan tarvitse pelätä, vaan rakentaminen sovitetaan ympäröivän, arvokkaan ympäristön mittakaavaan.

”Myllytulliahan on täydennysrakennettu 1980-luvulta lähtien, ja viime vuosinakin. Nyt on keskeisenä hankkeena vireillä tuossa vieressä oleva Luupin kaavamuutos, jossa suunnitellaan uutta osaa museo- ja tiedekeskukselle. Itse ainakin koen, että Myllytulli on pystytty rakentamaan hyvin jo vuosikymmeniä sillä periaatteella, että Tietomaan torni on maamerkki tällä alueella, ja sen mukaan rakentamista on sovitettu, ympäristön mittakaavan ehdoilla”, Klami sanoo.

Vaikka Senaatti-kiinteistöt on hankkeessa myyjäosapuoli, sillekään ei valtion tilanhallintayksikkönä ole samantekevää, mitä tuleva omistaja rakennuksilla tekee. Sitä valvoo osaltaan myös Museovirasto.

”Me suhtaudumme hyvin vastuullisesti tällaisiin historiallisesti arvokkaisiin alueisiin ja rakennuksiin. Haluamme myyntiprosessissa varmistua myös siitä, että ostaja on oikeasti kykeneväinen hoitamaan projektin loppuun”, Schrey sanoo.