Liikuntakaveri auttaa löytämään uuden harrastuksen – mukaan haetaan nyt oululaisia kiinnostuneita

Uuden liikuntalajin aloittaminen on monelle meistä haastavaa. Missä lajia voi harrastaa? Kenen kanssa? Tarvitseeko varusteita? Mitä se maksaa? Tavanomaista haastavampaa uuden harrastuksen aloittaminen on ihmisille, jotka tarvitsevat arjessaan jonkinlaista apua, tukea tai erilaista huomioonottamista kanssaihmisiltä. Erityistä tukea tarvitsevalla voi olla esimerkiksi neuropsykiatrinen häiriö, fyysinen vamma, sosiaalisten tilanteiden pelkoa tai muuta henkistä haastetta.

”Esimerkiksi erityislapset ja -nuoret syrjäytyvät helposti, kun he jäävät pois toiminnoista, jotka ovat ns. normaaleille lapsille ja -nuorille aika luontaisia”, kertoo liikunnanohjaaja Tapani Tuomikoski Oulun kaupungin liikuntapalveluista.

Tuomikoski työkavereineen oli kiinnittänyt jo pidemmän aikaa huomiota huolestuttavaan kehitykseen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on keskimäärin vähäisempää kuin muilla ikätovereilla, ja tutkimusten mukaan liikkumattomuuden yhtenä syynä on usein harrastuskaverin puuttuminen.

Liikuntapalveluiden työyhteisössä alkoi muovautua ajatus liikuntakaverina toimimisesta. Kohderyhmäksi valikoitui soveltavaa liikuntaa tarvitsevien lasten ja nuorten lisäksi kaikenikäiset mielenterveyskuntoutujat. Liikunnan on todettu vähentävän esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireita. Tarkoituksena on etsiä ennestään vähän liikkuvalle tai liikuntaa harrastamattomalle mieleinen liikuntaharrastus ja sitä kautta osaltaan myös ehkäistä syrjäytymistä.

”Jos me saadaan näitä ihmisiä mukaan, niin fyysinen kunto tietysti paranee, mutta myös sosiaaliset taidot. Se auttaa tulevaisuudessakin. Osallistumisella on muutakin merkitystä kuin pelkkä liikunta: sosiaaliset suhteet, oppiminen ja toisten kanssa toimiminen”, Tuomikoski sanoo.

Lajeja laidasta laitaan

Liikuntapalveluiden ohjaajilla on monipuolinen osaaminen eri liikuntalajeista. Yksi liikuntakavereista on liikunnanohjaaja Virpi Markuksela, joka on valmis lähtemään kaveriksi lähes mihin lajiin tahansa, kunhan se on toimintaan tulevalle henkilölle itselleen mieluista.

”Henkilökohtaisesti itselle läheisiä lajeja ovat esimerkiksi hiihto, laskettelu, keilaus, kuntosali, palloilu… oikeastaan liikunta laidasta laitaan”, Markuksela sanoo.

Liikuntakaveritoimintaan tulevalla ei tarvitse itsellään olla mielessä jotain tiettyä lajia, vaan kaverin kanssa on mahdollisuus kokeilla eri lajeja. Osallistujalle lajikokeilut ovat maksuttomia. Ideaalitilanteessa liikuntakaveritoiminnan kautta löytyy myös sopiva ryhmä tai joku toinen toimintaan osallistuva, jonka kanssa uuden harrastuksen parissa voi jatkaa.

”Parasta olisi, jos esimerkiksi lapsi tai nuori olisi kiinnostunut jalkapallosta ja pääsisi liikuntakaverin avulla johonkin joukkueeseen mukaan. Liikuntakaveri tulisi kaveriksi mukaan, kunnes lapsi pääsisi sisään porukkaan”, Tuomikoski sanoo.

Liikuntapalveluiden ohjaajat tuntevat hyvin paikallisten liikunta- ja urheiluseurojen tarjonnan myös soveltavan liikunnan ja erityisliikunnan osalta. Lisäksi kaupungin liikuntapalveluilla on laadukkaita ryhmiä ja palveluita, joihin osallistumisen kynnystä halutaan tuoda matalammaksi liikuntakaverin avulla.

Ja aina ei tarvitse ryhmässäkään liikkua, vaan yksinkin voi ja saa nautti liikkumisen ilosta.

”Pääasia, että alkaisi jotakin liikuntaa harrastamaan. Sellaista, jonka itse tuntee mielekkääksi. Ja jättäisi ne videopelit ja ruutuajan vähemmälle. Se olisi iso juttu”, Tuomikoski kannustaa.