Lapsiperheköyhyys koskettaa monia myös Oulussa – aihetta käsitellään kesäkuun alussa Samalta viivalta -tapahtumassa

Yhteisöt voivat minimoida köyhyyden vaikutuksia lapsiin. Kuva: Itla / Elli Kannasmaa

Kaupunki

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Vähävaraisuus ja pienituloisuus ovat yllättävän tavallinen ilmiö, toisin sanoen se tilanne, jossa rahat riittävät juuri ja juuri.

”Käytännössähän köyhyys tarkoittaa, että esimerkiksi minkään kodinkoneen ei kärsi rikkoutua”, huomauttaa Tiina Ristikari, joka toimii tutkimusprofessorina ja vt. toimitusjohtajana Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlassa. Se järjestää Oulussa kesäkuun alkajaisiksi Samalta viivalta -tapahtuman, joka on kaikelle kansalle avoin ideointitapahtuma lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi. Tapahtuma järjestetään torstaina 1. kesäkuuta Aleksinkulmassa.

Köyhyydestä ei puhuta

Ristikari muistuttaa, että on tavallista ja keskeistä, että köyhyyden taustalta löytyy tavallisia suunnittelemattomia tapahtumia kuten sairastuminen, työttömyys ja avioero. 

”Lisäksi pärjäämisen kulttuuri on vahva, siksi köyhyydestä ei puhuta vaan ajatellaan, että se on omista valinnoista kiinni. Meillä ei Suomessa myöskään ole olemassa puheeksi ottamisen kulttuuria”, huomioi Ristikari.

YK:n lasten oikeuksien sopimus sitoo jäsenmaitaan takaamaan lapselle riittävän elintason ja mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan. Ristikari muistuttaa, että lapsena koettu köyhyys on taipuvainen jatkumaan aikuisena. 

”Köyhänä on hankala olla osana yhteiskuntaa. Lisäksi köyhyys myös altistaa mielenterveyden ongelmille”, Ristikari sanoo.

Järjestö etsii lapsille ja nuorille harrastuskumppaneita 

Ristikarin edustama Itla on eduskunnan alainen itsenäisyyden juhlavuoden 35-vuotias lastensäätiö. Sen valtuuskunta koostuu kansanedustajista. 

Itla on käynnistänyt Suomessa Samalta viivalta -lapsiperheköyhyysohjelman. Oulussa on myös alkanut ohjelmaan liittyvä toiminnallinen kokeilu. Sen yhteydessä Auta lasta ry etsii Oulussa toimintaan sopivat harrastuskumppanit lapsille ja nuorille. 

Ristikari sanoo, että on selvää, ettei kaikkea köyhyyttä voida ohjelmalla poistaa. Lisäksi köyhyyttä on lisännyt Ukrainan sota.  

”Yhteisönä voidaan kuitenkin ehkäistä köyhyyden vaikutuksia lapsiin”, huomauttaa Ristikari. 

Köyhyydestä ei puhuta vaan ajatellaan, että se on omista valinnoista kiinni.

Oulun-kokeilussa ovat laajasti mukana yhteiskunnan eri toimijat kuten suun terveydenhuolto, työllisyyspalvelut, eropalvelut sekä Kela, joka löytää perheet, joita uhkaa köyhyysriski. 

”Tässä keskeisintä on se lapsi, ettei köyhyys rajaisi hänen vapaa-ajan valintojaan. Kuuluminen porukkaan myös suojaa mielenterveyttä. Käymme vilkkaasti vuoropuhelua lasten ja perheiden kanssa mieluisasta vapaa-ajan toiminnasta. Oulun Auta lasta ry kolmannen sektorin toimijana sitten tuo juuri tietylle lapselle sopivat harrastukset”, Ristikari kertoo.

Tietoisuus häivyttää häpeää

Samalta viivalta -ohjelman paikallisena työntekijänä toimii Oulun kaupungin kehittäjätyöntekijä Eija Viitala. Perheet, jotka haluavat olla mukana tässä lapsiperheköyhyttä estävässä toiminnassa, voivat olla suoraan yhteydessä Viitalaan. 

”Uusimpana kumppanina meillä on Oulussa International House. Syksyllä alemme etsiä perheitä. Tiedossa on, että Oulussa järjestetään paljon toimintaa lapsille ja nuorille, mutta ne eivät kohtaa perheitä”, sanoo Viitala.

Kesäkuun tapahtumalla halutaan myös lisätä tietoisuutta lapsiperheköyhyyden ilmiöstä. Ja kun tietoisuus lisääntyy, on mahdollisuus häivyttää köyhyyttä häpeän ympäriltä. Viitala huomauttaa, että tällöin myös ammattilaiset uskaltavat kysyä perheen taloudellisesta tilanteesta.

”Tapahtumaan jokainen voi tuoda hölmöiltäkin tuntuvat ideansa siitä mitä voitaisiin tehdä yhdessä lapsiperheköyhyyden estämiseksi ja vähentämiseksi”, Viitala kannustaa.

Kesäkuun tapahtuma monikielinen

Oulussa nykyisin asuva, ukrainalainen Evgenija Lubnina myös muistuttaa harrastusten merkityksestä kaikille lapsille ja nuorille. Hän näkee, että varsinkin teini-ikäiset ovat vaativa ryhmä. 

”Minulla itselläni on perheessäni nuori poika, joka tykkää jääkiekosta. Jos hän ei pelaisi, hänen olisi paljon vaikeampaa sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän ei puhu paljoa englantia ja kun kysyin miten kommunikoit muiden kanssa, hän vastasi, että vähän englantia, vähän suomea ja vähän jääkiekkokieltä.” 

Lubnina nostaa esiin myös Nuorten Ystävien tekemää työtä Oulussa. 

”Yksi ukrainalainen tyttö heiltä alkoi järjestää lapsille lauantaiksi tekemistä, kun tulimme Ouluun. Sekin on tärkeää, että tätä tehdään ukrainaksi, sillä muuten lapset unohtaisivat äidinkielensä.”

Kesäkuun tapahtuma käännetään ukrainaksi, englanniksi ja venäjäksi. Tapahtumassa mukana on  eri yhteisöjä, urheiluseuroja ja yrityksiä.  

Samalta viivalta Oulu -tapahtuma 1. kesäkuuta klo 8.45–15 Aleksinkulmassa. Lisätietoja antaa Oulun kaupungin kehittäjätyöntekijä Eija Viitala.