Kyläkouluja puolustettiin täydestä sydämestä asukasyhdistysten ja vanhempien järjestämässä keskustelutilaisuudessa
Paneelikeskustelua kouluverkosta ja kyläkoulujen tulevaisuudesta seurasi Aleksinkulmassa keskiviikkoiltana lähes täysi salillinen yleisöä. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Lauri Salovaaran juontamaan paneelikeskusteluun oli kutsuttu valtakunnan tason asiantuntijoita, jotka virittivätkin eloisan keskustelun. Mukana olivat pieniin kouluihin erikoistunut tutkija ja entinen sivistysjohtaja Taina Peltonen, kyläkoulututkija Risto Kilpeläinen sekä opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Illan räväkimmät näkemykset esittänyt Lehtola korosti esiintyvänsä tilaisuudessa yksityishenkilönä.
Kyläkoulujen asiaa puitiin neljästä näkökulmasta: kouluverkon merkitys kunnan imagolle, kouluverkkoratkaisut pedagogisesta näkökulmasta, laki ja lasten oikeudet kouluverkkopäätösten takana sekä kouluverkkoratkaisujen vaikutukset kunnan talouteen.
Kyläkouluista imagohyötyä
Elinvoimaisten kyläkoulujen positiivisesta merkityksestä koko kunnan tai kaupungin imagoon oltiin tilaisuudessa yksimielisiä.
”Mikäs sen parempaa imagolle on kuin se, että ihmiset viihtyvät siinä kunnassa, kaupunginosassa tai kylässä, missä asuvat, ja peruspalvelut toimivat lähellä?” kysyi Peltonen.
Kaikki panelistit korostivat, että kyse on päättäjien arvovalinnasta – silloin kun koulu on elinkelpoinen.
”Minäkään en ole koskaan ollut puolustamassa elinkelvotonta koulua. Mikä taas on elinkelpoinen koulu, se riippuu esimerkiksi siitä, mikä olisi korvaava koulu”, sanoi Lehtola.
”Kun tehdään aidosti lapsen edun ja oikeuden mukainen palveluverkko, se oikeasti säästää kustannuksia.”
Lehtola huomautti, että Suomessa on 30 viime vuoden aikana lakkautettu jo yli puolet olemassaolleista kouluista. Hän peräänkuulutti faktatietoa siitä, mitkä ovat ratkaisujen todelliset säästövaikutukset.
”Kun tehdään aidosti lapsen edun ja oikeuden mukainen palveluverkko, se oikeasti säästää kustannuksia. Meillä ei tänä päivänä mikään maksa niin paljon kuin korjaavat sairaanhoitomenot, vääränlaisella oppimisympäristöllä aiheutettujen menojen jälkikäteinen korjaaminen”, Lehtola sanoi.
Risto Kilpeläinen huomautti, että Suomessa on muutamia esimerkkejä, joissa hyvä kouluverkko toimii kunnan vetovoimatekijänä, kuten Kontiolahti, joka on pyrkinyt säilyttämään kyläkoulut.
”Kuinka ollakaan, Joensuusta valuu asukkaita Kontiolahdelle”, Kilpeläinen sanoi.
Lehtola nimesi lähikoulut varsinaisiksi ”hyvinvointidynamoiksi”.
”Suurikin koulu on ihan hyvä, jos se on aidosti lähikoulu”, hän sanoi ja huomautti, että asiaan vaikuttaa kilometrietäisyyden lisäksi matka-aika.
”Lapissa koulukuljetusoppilaita on neljäsosa, ja siellä on Suomen ylivoimaisesti pisimmät kilometreissä mitatut koulumatkat. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla koulukuljetusoppilaita on suunnilleen sama prosenttimäärä, mutta paljon pitemmät koulumatka-ajat”, Lehtola sanoi.
Lapsivaikutusarvioinneista ankarat moitteet
Keskustelu sai uusia kierroksia, kun päästiin lapsivaikutusten arviointeihin, joita pitäisi käyttää kouluverkkopäätösten pohjana.
”Minä sanon suoraan, että Suomessa 30 viime vuoden aikana tehdyt kouluverkkoselvitykset ovat olleet laittomia. Siis laittomia – ja sen sanon virkavastuulla”, Lehtola julisti.
Lehtola perustaa näkemyksensä sille, että lasten aitoja mielipiteitä ei ole selvityksissä kuunneltu eikä siten heidän laillisia, muun muassa lastensuojelulakiin perustuvia oikeuksiaan kunnioitettu.
”Kaikessa päätöksenteossa pitää aina selvittää, mikä on lapsen etu ja oikeus”, Lehtola korosti. Hänen mukaansa lapsivaikutusarvioissa ei ole tehty lain mukaan vaadittavia terveydellisiä, sosiaalisia ja pedagogisia arviointeja, koska ne jarruttaisivat jo etukäteen päätettyjä ratkaisuja.
”Toivon, että isoista kaupungeista Oulu päättäisi, että nyt näytetään mallia, miten kouluverkkoa pitää oikeasti hoitaa.”
Oulun yliopiston kasvatti Risto Kilpeläinen kannusti Oulun päättäjiä rohkeisiin linjauksiin:
”Toivon, että isoista kaupungeista Oulu päättäisi, että nyt näytetään mallia, miten kouluverkkoa pitää oikeasti hoitaa. Säilytetään kyläkoulut, annetaan kaikille lapsille lähikoulut ja ihmisille hyvä elämä.”
Oppia valtuutetuille
Paikalla olleet kaupungin päättäjät eivät ryhtyneet kiivaisiin väittelyihin panelistien kanssa, vaan kuuntelivat ja kyselivät selvästi oppimisenhaluisina. Panelistien mukaan monella muulla paikkakunnalla päättäjiä on vaikea saada edes mukaan vastaaviin tilaisuuksiin, joten Lehtola pyysi ja sai yleisöltä aplodit paikalle uskaltautuneille valtuutetuille.
”Joissakin kunnissa on huomannut, että tutkittua tietoa jopa pelätään ja suhtaudutaan hyvin aggressiivisesti”, Peltonen kertoi.
Kaupunginvaltuutettu, sivistys- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Suvi Helanen (kesk) sanoi suoraan kuunnelleensa panelistien puheita jopa häpeän vallassa, sillä Oulussakin olisi hänen mukaansa paljon parantamisen varaa esimerkiksi lapsivaikutusarviointien tekemisessä ja tehtyjen päätösten perusteluissa.
”Onko Oululla varaa jättää hyödyntämättä tätä brändiä?” kysyi Helanen kanssavaltuutetuiltaan ja yleisöltä viitaten kouluverkon säilyttämiseen ja siihen, että ensi vuoden alusta alkaen sivistystoimi nousee kaupungin palvelujen painopistealueeksi sote-uudistuksen myötä.
”Parasta syrjäytymisen ehkäisyä on laadukas varhaiskasvatus ja alakoulu lähellä”, kiteytti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen (kok) rakentavassa hengessä käydyn keskustelun hengen kaksituntisen tilaisuuden lopussa.