Kutsuvampaa keskustaa rakentamassa – Sopukka-hankkeessa halutaan lisätä oleskelumahdollisuuksia kaupunkiin
Sopukka-projektissa luodaan oleskelupaikkoja sinne, missä niitä ei ole. Kuva: Jeesjeesgood -kollektiivi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Sopukka haastaa perinteisen käsityksen kaupunkitilasta ja kutsuu kaupunkilaiset vaikuttamaan yhteiseen tilaan. Tämän kevään ja kesän aikana järjestettävien työpajojen avulla Ouluun saadaan uusia oleskelupaikkoja. Sopukka on osa Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.
Sopukan perusajatuksena on luoda kaupunkiin erilaisia paikkoja ihmisille. Näitä paikkoja, sopukoita, voivat olla esimerkiksi oleskelulaiturit tai viher- ja kukkakadut. Hankkeen avulla pyritään myös demokratisoimaan julkista tilaa ja helpottamaan kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia.
”Kun puhutaan julkisesta tilasta, kuten Oulun kaupungin omistamista kaduista ja viheralueista, päätökset tehdään usein kaupungin sisällä tai ulkoistetaan konsulttitoimistoille. Sopukka avaa kaupunkisuunnittelun prosesseja ja kokoaa tietoa, jotta myös muut voisivat helpommin vaikuttaa kaupunkitilaan”, Sopukan projektipäällikkö Joonatan Hamari avaa.
Idea Sopukasta syntyi vuonna 2019, kun Hamari oli harjoittelussa Oulu2026-hankkeessa. Yhteistyö Janita Jämsénin kanssa käynnisti keskustelut siitä, miten kaupunkikeskustojen tulisi ennen kaikkea palvella ihmisiä.
”Keskusteluissamme nousi esiin se, että Oulun keskusta ei varsinaisesti tue oleskelua tai ajanviettoa. Vaikka torinranta ja jotkin ranta-alueet ovat melko vireitä, itse ydinkeskusta ei houkuttele jäämään sinne. Penkit esimerkiksi on aseteltu linjakkaasti kadun varteen, mutta ne soveltuvat lähinnä lyhyeen odotteluun – ei siihen, että jäisit viettämään siihen aikaa muiden kanssa”, Hamari kuvailee.
Julkisen tilan on vastattava tarpeisiin
Keskusteluissa nousi esiin myös laajempi yhteiskunnallinen kehitys. Nykyään rakennetaan yhä tiiviimmin ja asumisväljyys laskee. Lisäksi pienten yksiöiden osuus asuntokannassa lisääntyy.
”Kun kotona on vähemmän tilaa olla, syntyy todennäköisesti suurempi tarve viettää aikaa kodin ulkopuolella. Tällöin vaihtoehtona kodille on jokin maksullinen paikka, kuten kahvila tai baari, joissa ajan viettäminen on maksullista. Siksi julkisen tilan on vastattava paremmin nykyelämän tarpeisiin, myös symbolisesti – sen täytyy viestiä, että siellä saa olla. Myös he, jotka eivät halua tai pysty oleilustaan maksamaan.”
Meri-Toppilan Pop-up-kulttuuripuistoon suunniteltu amfiteatteri.Kuva: Hannah Simon ja Skene Catling de la Pena
Alkuvuosina projektia tehtiin kahden hengen työryhmänä. Oulu2026:n hakukirjavaiheessa Sopukalle löytyi hallinnollinen koti Oulu Urban Culture ry:stä.
”Oulu Urban Culture on kaupungin virallinen kulttuurikumppani. Näen, että yksi kumppanuuden muodoista on asiantuntijuuden tarjoaminen kaupungille. OUC voi tuoda kulttuurista näkökulmaa keskusteluun kaupunkitilan yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta”, Hamari toteaa.
Kaupunkitila on kulttuurikysymys
Sopukan kautta voidaan tarkastella sitä, mitä julkinen tila voisi olla ja miten sitä voitaisiin hyödyntää.
”Kaupunkitilan käyttö on tosi kulttuurinen juttu. Kaikki, jotka ovat matkustelleet enemmän eri puolilla maailmaa, ovat voineet huomata, että jaetun tilan käyttö on erilaista eri puolilla maailmaa. Se on kulttuurinen kysymys eikä pelkkä konkreettisen suunnittelun ja muotoilun kysymys.”
Hamarin mukaan kaupunkitilan ratkaisut ovat esteettömyyskysymys myös ihmisten mielenterveyden tai hengellisten tarpeiden näkökulmista.
”Jos kaupungissa ei ole paikkaa, jossa voi hengähtää, olla rauhassa tai vaikka rukoilla, se sulkee joitakin ihmisryhmiä pois.”
Sopukka-projektissa mukana olevan jeesjeesegood -kollektiivin rakentama Ränttipenkki kiersi talvella Oulun keskustaa kolmen viikon ajan ja sen avulla kerättiin kaupunkilaisten ajatuksia kaupunkitilasta. Kuva: Emma Puttonen
Projektin aikana korostuu myös glokalisaation ymmärtäminen, eli se, miten ihmiset kokevat sekä globaalit että paikalliset asiat erityisen tärkeiksi. Vaikuttaminen ei enää kiinnosta pitkän aikavälin yhdistystoiminnan kautta, vaan nykyelämässä kaivataan nopeampia ja konkreettisempia tapoja vaikuttaa. Suorat vaikuttamisen tavat ovat sellaisia, joihin ihminen pystyy vielä jollakin tapaa sitoutumaan.
”Nykyelämän rytmi on sellainen, että jotakuta saattaa kiinnostaa vain se, että saisi esimerkiksi nuotiopaikan lähirantaan, mutta ei ole halua sitoutua asukasyhdistyksen toimintaan. Sopukka pyrkii tekemään näistä prosesseista suoraviivaisempia ja helpompia tekemällä kokeiluja ja kirjaamalla niiden pohjalta prosessit ylös ja ihmisten saataville.”
Kaupunkisuunnittelun uudet tuulet
Sopukka tuo uusia näkökulmia kaupunkisuunnitteluun, joita ei välttämättä mielletä kaupunkisuunnittelun tehtäviksi. Yhtenä esimerkkinä on Pesä-kokonaisuus, jossa yhdistyy vetäytymisen tarve keskustatilassa. Sillä on yhteys keskusteluun mielenterveyskriisistä, joka yleensä ajatellaan vain terveydenhuollolliseksi asiaksi.
Sopukan tavoitteena ei ole vain tehdä paikkoja, vaan jättää jälki myös kaupungin suunnittelukulttuuriin. Tärkeä osa projektin perintöä on prosessi, jossa monialainen vaikuttaminen tehdään näkyväksi ja mahdolliseksi.
”Toivon, että projekti saa ihmiset eri tavoilla katsomaan ympärilleen täällä kaupungissa ja kysymään itseltään, että mitä jos?” Hamari tiivistää.
Tämän kevään Sopukoita
Osana Sopukkaa tänä vuonna toteutetaan useita konkreettisia projekteja eri puolilla Oulua. Toteutuksissa yhdistyvät kokeilukulttuuri, paikallisuus ja yhdessä suunnittelu. Yksi jo olemassa oleva Sopukka sijaitsee Nokkalanrannassa, jonne PAVE Arkkitehdit rakensi laiturin kaikkien vapaasti käytettäväksi. Sopukka osallistuu myös Vanhan villatehtaan alueen kehittämiseen luovana kylänä, erityisesti alueen ulkotilojen ja identiteetin osalta.
Majapajat
Yhteistyössä Hyvän mielen talo ry:n kanssa järjestettävissä majapajoissa osallistujat pääsivät rakentamaan omat majansa. Ne tarjoavat tilaa vetäytymiselle ja toimivat inspiraationa keskustaan suunniteltavalle Pesälle, jonka taustalla on ajatus mielenterveyttä tukevasta kaupunkitilasta.
Revitalize Meri-Toppila / Meri-Toppilan alueen aktivoiminen
Revitalize Meri-Toppila -työpajojen aikana Aaltosiilon viereiselle parkkialueelle rakennetaan Pop up -kulttuuripuisto. Työpajat sisältävät rakentamista, istutuksia, arkkitehtuurikävelyitä sekä päätöstapahtuman. Työpajat ovat avoimia kaikille ja osallistujat voivat vapaasti valita osallistumisensa muodon ja tulla sekä mennä oman jaksamisensa ja kiinnostuksensa mukaan.
Projekti toteutetaan yhteistyössä Aaltosiilo ry:n, Factum Foundationin, Kulttuuritalo Valveen, Flow Productionsin ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
- Työpaja järjestetään 27.–31. toukokuuta.
- Työpajaan voi ilmoittautua täältä: Ilmoittautumislomake
- Ajankohtaiset tiedot ja uutiset Instagramissa: @aaltosiilo
Jeesjeesgood-kollektiivin kesäworkshop
Jeesjeesgood on oululaislähtöinen arkkitehtikollektiivi, joka toteuttaa kesäkuussa oleskelualueen. Toteutusta varten kollektiivi keräsi ihmisten kokemuksia kaupunkitilasta Ränttipenkin avulla. Avoimet työpajat järjestetään 14.–15. kesäkuuta. Tarkat kellonajat ja yksityiskohdat julkaistaan jeesjeesgoodin ja Oulu Urban Culturen sosiaalisen median tileillä sekä MunOulun tapahtumakalenterissa lähempänä kesäkuuta.
