Korjausarkkitehti Raimo Tikka neuvoo korjausrakentamisessa rakennuksen ikään katsomatta: ”Mittakaava kysymyksissä on saranasta siltaan”

Museon näkökulmasta kaikki, mitä rakennetaan ja suunnitellaan, on rakennettua kulttuuriympäristöä, toteaa Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikka. Kuva: Juha-Pekka Honkanen / arkisto

Kaupunki

Julkaistu: Kirjoittaja: Sirpa Tarkkinen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

”Kun tehdään uutta tai korjataan suojelukohteen lähellä, neuvonnalla voi vähentää museoviraston peikon pelkoa”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikka. Hänen työmaataan ovat niin Tähtitornin kellarin muurit kuin Kierikkikeskuksen kivikauden kohteetkin, mutta korjausarkkitehdiltä kysytään usein myös rakennusten märkätiloista.

Korjausarkkitehti Raimo Tikka odottaa haastattelun alussa puhelua Tähtitornin korjauksen konsultilta. Kohde työllistää häntä tällä hetkellä paljon.

Tähtitornin kellarin muureja ollaan korjaamassa. Tikka on mukana viranomaisena ja korjausneuvojana tuossa suojellussa kohteessa. Onhan Tähtitorni myös hänen työnantajansa, Pohjois-Pohjanmaan museon, oma kohde.

Tikka sanoo Tähtitornin olevan erittäin vaativa kohde. Kellari sekä muurit edustavat melkoisen harvinaista työtä kylmämuurattuine kivirakenteineen 1600-luvun lopusta. Elettiin aikaa, kun kaupunkia perustettiin ja Oulun linnan rakennustyöt oli saatettu alkuun.

”Siinä on etsimistä, että löydetään tekijä, joka osaa. Käymmekin jatkuvaa keskustelua suunnittelijoiden ja toteuttajien kanssa. Etenemme hetki kerrallaan.”

Töitä jatketaan keväällä. Siinä toivossa eletään, että Tähtitornin kellarin muurit ovat uudessa kuosissa loppukeväästä.

Kivikauden kohteita korjataan vuosittain

”Turkansaari on jatkuva työmaa”, Tikka sanoo töistään.

Turkansaaressa on lähes 50 rakennusta, ja tällä hetkellä alueella on menossa Parttuaisen tallirakennuksen lattian viimeistely. Keväällä rakennukseen päästään tekemään näyttelyä.

Kun olemme viranomaisia, meitä määrittävät tiukat rajoitteet. Neuvojan roolissa voimme opastaa vapaammin. Kun tehdään uutta tai korjataan suojelukohteen lähellä, neuvonnalla voi vähentää museoviraston peikon pelkoa.
Korjausarkkitehti Raimo Tikka

Lisäksi museolle kuuluu Yli-Iin Kierikkikeskus, jossa on myös rakennushanke menossa.

”Kivikauden kohteet kyläalueella vaativat joka vuosi korjausta kuten ansapolkukin”, Tikka muistuttaa.

Ainolan alakerrassa on tehty parikymmentä vuotta rakennusten korjausneuvontaa Pora-brändin alla. Pora neuvoo korjausrakentamisessa rakennuksen ikään katsomatta.

”Kun olemme viranomaisia, meitä määrittävät tiukat rajoitteet. Neuvojan roolissa voimme opastaa vapaammin. Kun tehdään uutta tai korjataan suojelukohteen lähellä, neuvonnalla voi vähentää museoviraston peikon pelkoa”, Tikka kertoo.

Korjausrakentaminen on Tikan mukaan ”problemaattinen termi”. Usein hän puhuisi korvausrakentamisesta korjausrakentamisen sijaan.

”Korjausrakentamisessa voidaan erottaa suojelu, jossa suojellaan vanhaa rakennuskantaa, jopa restauroidaan rakennus niin, että kaikki vanha säilytetään alkuperäisenä tai saatetaan sellaiseksi. Toinen ääripää on rakentaa rakennus alkuperäiseen tapaan.”

Saranasta siltaan kysytään

Tikan mukaan museon korjausrakentajilta kysytään esimerkiksi märkätilojen korjauksista.

”Tällaiset kysymykset rakennusten osista ovat tyypillisiä, mutta on myös lattiasta kattoon -tavoitteita. Mittakaava kysymyksissä on saranasta siltaan.”

Vanhan siilorakennuksen katto.

Pohjois-Pohjanmaan rakennustutkijat ja korjausarkkitehti ohjaavat Toppilan Aaltosiilon kunnostusprojektia Alvar Aalto -säätiön kanssa. Kuva: Raimo Tikka

Korjausneuvonnassa ei kuitenkaan määritellä rakennuksen ikää.

”Oulunsalon kunnantalo 80-luvulta on uusin rakennussuojelulailla suojeltu tällä alueella. Museon näkökulmasta kaikki, mitä rakennetaan ja suunnitellaan, on rakennettua kulttuuriympäristöä.”

Työpöydälle myös veistostaidetta

Enimmäkseen korjausneuvojat ovat tekemisissä perinnerakentajien ja suunnittelijoiden kanssa.

”Valmiita vastauksia pyritään välttämään, meidän tehtävämme on auttaa hankkeeseen ryhtyviä löytämään itselleen sopivia ratkaisuja. Me neuvonnassa emme saa suunnitella emmekä antaa lausuntoja. Silloin kun museovirastolta joku hakee korjausavustusta, meidän neuvontamme on pakollista, ja voimme määrätä asioista.”

Tikalle saattaa tulla työtehtäväksi myös veistostaidetta. Jos teoksessa on rakennusteknisiä vaatimuksia, voidaan tehdä yhteistyötä taidemuseon konservaattorin kanssa.

Ylivieskan-tapaus traumaattisin

Tikka huomauttaa, että jos rakennusneuvontaa erikseen markkinoitaisiin, niin heidän kahdelta työntekijältään niin sanotusti loppuisivat kädet kesken.

”Erityisen työllistävä on ajankohta, kun Museoviraston ja ELY-keskusten korjausavustusten hakuaika on menossa. Siinä kohtaa rakennusten omistajat ottavat erityisen vilkkaasti yhteyttä. Silloin käymme myös mahdollisten avustettavien rakennusten katselmoinneissa, että tiedämme, mitä voidaan lausua.”

Museon näkökulmasta kaikki, mitä rakennetaan ja suunnitellaan, on rakennettua kulttuuriympäristöä.

Tikalle itselleen suojelurakennukset ovat työnsä lempilapsia. Hän luonnehtii, että yhdessä asiakkaan kanssa mietitään, mitä rakennukselle voidaan tehdä.

”Neuvonta lähtee eri lähtökohdista, vaikka olisi samantyyppinen kohde. Vaikuttavaa on, tekeekö asiakas itse vai hankkiiko työt ostopalveluna.”

Uran suurin tapahtuma on Tikalle myös traumaattisin. Hän oli mukana tutkimassa Ylivieskan kirkkopaloa vuonna 2016 ja ihmettelee yhä, miten vanha messukasukka pelastui hiilikasan keskellä ja että se onnistuttiin löytämään. Vaate on nyt konservoitu ja uusi kirkko rakennettu.

Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelyt ovat avoinna 31. joulukuuta 2023 asti Ainolassa, Ainolanpolku 1. Museon uudet näyttelyt avataan uudisrakennuksessa vuonna 2026.