Kaupunki tarjoaa vapaaehtoisvoimin toimivalle Help Center Ukrainelle uudet tilat Torikadulta
Keskeinen sijainti on tärkeää saavutettavuuden vuoksi Help Center Ukrainelle. Avustuspaikassa on työskennellyt jatkuvasti 2–3 suomalaista ja saman verran ukrainalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä. Kuva: Pasi Rytinki
Aiemmin Saaristokadulla toiminut Help Center Ukraine-Oululle on löytynyt uudet tilat kaupungin keskustasta. Tuleva osoite sijaitsee Torikatu 12:ssa. Oulun kaupunki tukee avustustoimintaa ja maksaa paikan vuokran ainakin vuodeksi eteenpäin.
”Koemme kaupunkina tämän toiminnan jatkuvuuden varmistamisen tärkeäksi asiaksi tässä maailmantilanteessa”, sanoo hallintojohtaja Ari Heikkinen.
Vapaaehtoisten avustustyöntekijöiden pyörittämä Help Center Oulu avaa ovensa välittömästi tilojen valmistuessa sopivaan kuntoon. Lahjoitusten vastaanottaminen on jo käynnissä.
Help Center Ukraine-Oulu jakaa materiaaliapua kuten vaatteita, kodin käyttötavaroita, hygieniatuotteita ja elintarvikkeita. Lisäksi sieltä on jaettu tietoa avuntarvitsijoille.
Viime vuoden helmikuussa, Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, Euroopassa käynnistyi humanitaarinen kriisi, jonka seurauksena Suomeen tuli vuoden 2022 aikana 50000 ukrainalaispakolaista. Maahanmuuttoviranomaisten mukaan tänä vuonna Suomeen tulee arviolta 30000–40000 ukrainalaista.
Viranomaistahojen mukaan suomalainen yhteiskunta on selviytynyt hyvin äkillisestä turvapaikanhakijoiden tulosta. Lakisääteisten toimijoiden rinnalla tärkeässä roolissa auttamistyössä ovat olleet myös vapaaehtoiset ihmiset ja kolmas sektori, joiden ominaisuutena on nopea reagointikyky muuttuvissa tilanteissa.
Projektipäällikkö Matti Vainiokangas Oulun Diakonissalaitokselta taustoittaa, että avustustyön oikeanlaisesti kohdennettu ja vaikuttava tarjoaminen hädänalaisille ihmisille vaati ensin selvitystyötä. Tilannekuvan selventämiseksi käynnistettiin lokakuussa 2022 Turvaverkko-esiselvityshanke, joka päättyi nyt maaliskuussa 2023. Hankkeen taustalla oli pyrkimys inhimillisen kärsimyksen vähentämiseen.
”Esiselvityshanke kartoitti vapaaehtoistyön sekä järjestötoiminnan yhteistyötä ja sen kehittämistä. Se suuntautui lähtökohtaisesti kaikkiin turvapaikanhakijoihin, mutta kohdistui vallitsevan tilanteen vuoksi erityisesti ukrainalaisiin”, selvitti Vainiokangas Oulun Terveystalossa pidetyssä loppuseminaarissa.
Yhteishankkeessa mukana olivat ODL, ev.lut. seurakuntayhtymä ja Nuorten ystävät ry. Lisäksi hankkeen rahoituksessa olivat mukana yhteistyökumppaneina Pohjois-Pohjamaan liitto sekä Oulun kaupunki.
Materiaaliapua ja turvallisuuden tunnetta
Autettavasta kohderyhmästä kerättiin tietoa haastatteluiden ja kyselyiden avulla. Haastatteluiden kohteiksi valikoituivat sekä avustustyöntekijät että avunsaajat kuin myös kunta- ja maahanmuuttoviranomaiset.
Antti Castrén Oulun seurakuntayhtymästä kertoo, että tilapäistä suojelua saavien henkilöiden tarpeiden olennaisen perustan muodostavat materiaaliapu ja turvallisuuden tunteen rakentaminen.
”Kodeistaan pakosalle joutuneet ihmiset, jotka ovat kokeneet tuhoa ja julmaa väkivaltaa ja joita painaa jatkuva huoli lähimmäisten kohtaloista, ovat kuormittuneita henkisesti. Niinpä ensimmäinen asia, jota ihmiset tarvitsevat, on turvallisuuden tunteen ja luottamuksen rakentaminen. Kehityskohteena tässä yhteydessä on traumatietoisuuden kehittäminen vastaanottajien ja auttajien keskuudessa”, sanoo Castrén.
Toinen perustavanlainen tarve pakolaisilla on materiaaliapu, joka mahdollistaa kaiken muun kuten asettumisen, kielenopiskelun, koulutuksen ja työllistymisen. Materiaalisen avun jakamisessa keskeisenä toimijana on ollut vapaaehtoisvoimin toiminut Help Center Ukraine.
”Sekä avustustoiminnan että tilojen pohjautuessa vapaaehtoisuuteen siihen sisältyy erinäisiä epävarmuustekijöitä, kuten esimerkiksi vapaaehtoisten henkilöiden yllättävä estyminen tai tilojen käytölle ilmaantuneet uudet tarpeet”, sanoo Castrén.
Tätä taustaa vasten onkin ensiarvoisen tärkeää, että Oulun kaupunki on osoittanut uudet tilat Help Centerille.
Tiedonvälityksessä vaikeuksia
Ukrainalaisten sujuvan auttamisen kompastuskivenä on ollut tiedonvälityksen vaikeus, joka johtuu ennen kaikkea kielimuurista ja tiedon hajaantumisesta eri lähteisiin.
Projektikoordinaattori Regina Yarotskaya Oulun Diakonissalaitokselta kertoo, että jatkossa oikeanlainen tieto olisi keskitettävä mielellään yhdelle alustalle ihmisten omalla äidinkielellä, mikä vähentäisi epävarmuutta ja tehostaisi samalla auttamistyötä. Tiedon koordinointi ja saatavuus kohderyhmälle vaatii lisää resursseja. Tässä suhteessa Help Center Ukraine on aiemmin joutunut suhteettoman suuren kuormituksen alle, koska sille oli langennut myös iso rooli käännöstyössä ja tiedonvälittämisessä.
Turvaverkko-esiselvityshankkeen loppuseminaarissa oli puheenvuoroja myös avuntarvitsevien maahantulijoiden sosiaalisesta turvallisuudesta sekä työhön ja koulutukseen liittyen. Lisäksi ohjelmassa oli Satakielet-kuoron esitykset ja paneelikeskustelu.