Kaupunginvaltuusto lähti työstämään ensi vuoden budjettia

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo J. Husso (kok.) totesi, että talousarviokäsittelyssä valtuustolla on mahdollisuus todistaa olevansa strateginen toimielin, joka ei katso asioita lyhytnäköisesti vaan valmistautuu tuleviin muutoksiin.

Husso kiitteli, että kaupunginjohtaja Ari Alatossavan ja kaupungin talous- ja rahoitustiimin valmisteleman talousarvio- ja toimintasuunnitelmaesityksen 2025–27 ote on juuri sellainen.

”Se on erinomaisesti suunniteltu, nojaa tuleviin muutoksiin ja on harkitusti rohkea, kasvua tavoitteleva.”

Kaupunginhallituksen käsittelyssä budjettiesitykseen tehtiin alkuvaiheessa 61 muutosesitystä, jotka olisivat tuoneet 5,2 miljoonan euron verran menolisäyksiä. Ennen ratkaisevaa käsittelyä hallitusryhmät saivat kuitenkin karsittua esityksiä niin, että niitä jäi 24. Niistä vain kaksi päätyi äänestysten jälkeen kaupunginjohtajan lopulliseen talousarvioesitykseen, ja menolisäykset jäivät 10 000 euroon.

”Mistä tämä on osoitus? Hyvästä ja toisia kunnioittavasta keskustelusta kaupunginhallitusryhmien välillä. Osa muutosesityksistä hyväksyttiin yksimielisesti, osaan konsernihallinto antoi niin aseistariisuvat vastaukset, että muutosesityksiä vedettiin pois käsittelystä.”

Husso arveli esittävänsä turhaan toivomuksen, ettei kaupunginhallituksessa jo äänestetyistä ja hylätyistä muutosesityksistä tarvitsisi äänestää uudelleen valtuustossa. Niin kävikin, että valtuutetut tekivät joukon kannatettuja muutosesityksiä, joista äänestetään, kun budjettikäsittelyä jatketaan valtuustossa 8. joulukuuta.

Vastuullisuutta tarvitaan

Valtuuston suurin ryhmä kokoomus ei tehnyt yhtään muutosesitystä. Ryhmän puheenjohtaja Sebastian Stenfors kuitenkin korosti, että suurten investointien ja alkavan kulttuuripääkaupunkivuoden vuoksi käsillä on poikkeuksellisen mittava budjettikokonaisuus, joka vaatii kaikilta vastuullisuutta.

Suunnittelukauden pitemmän ajan tavoitteena kokoomuksella on palauttaa kaupungin tulos positiiviseksi ja verotusaste pienemmäksi. Valtuusto päätti jo edellisessä kokouksessaan, että kunta- ja kiinteistöveroprosentit säilytetään viimevuotisella tasolla.

”Viemme nykyistä talouskehystämme äärirajoille, ja tämän kyljessä meidän tulee kyetä vaatia kykyä säästöihin, tehokkuuteen ja valmistelun huolellisuuteen”, Stenfors painotti ja esitti huolensa kuntaverokertymän ja suurten rakennushankkeiden kustannusten kehityksestä tulevina vuosina.

”Meillä ei ole varaa suunnittelemattomiin kuluihin.”

Ei syömävelkaa

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Risto Päkkilä totesi tulevien vuosien alijäämäisiksi vievien investointien olevan suuria, mutta myös satsaus tulevaisuuteen: lapsiin, nuoriin, kaupunkilaisten hyvinvointiin sekä veto- ja pitovoimaan.

”Huomionarvoista on, että syömävelkaa ei oteta.”

Päkkilä sanoi, että Oulun kasvu tulevaisuudessa perustuu suurelta osin ulkomailta tuleviin muuttajiin.

”Siihen on entistä paremmin varauduttava. On luotava olosuhteet ja ympäristöt sellaisiksi, että jokainen tuntee olonsa tervetulleeksi ensimmäisestä päivästä alkaen ja kokee olevansa oululainen, joka juurtuu Ouluun.”

Keskustan ryhmästä esitettiin muutoksena budjettiin muun muassa alle 3-vuotiaita ja kunnallisen varhaiskasvatuspalvelun ulkopuolella olevia lapsia koskevan Oulu-lisän palauttamista.

Ryhmäkokoja pienemmiksi

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Joni Meriläisen mukaan ryhmän selvänä tavoitteena ovat pienemmät ryhmäkoot varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella.

”Lapsimäärän ennusteille emme voi sulkea silmiämme, vaan on selvää, että toimia tarvitaan ja seinistä tulee luopua tässä kokonaisuudessa. Selvityksiä tehtäessä on tärkeää tehdä moninaiset vaikutusten arvioinnit sekä kuulla ja kuunnella myös henkilöstöä ja perheitä hyvissä ajoin.”

Meriläinen korosti, että oppimisen tuen uudistus vaatii resursseja.

”Tarvitsemme lisää erityisopettajia, lisää pienryhmiä ja vaativan tuen ryhmiä myös alueille, yleisesti parempia opetusjärjestelyjä ja koulutusta henkilöstölle.”

SDP esitti, että joukkoliikenteen rahoitusleikkauksia kohtuullistettaisiin kulttuuripääkaupunkivuoden vuoksi.

Erityisopetus turvattava

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Raudaskoski arvioi, että valtuustolla on edessä vaikeita kouluratkaisuja, mutta uskoi ryhmien pystyvän siinä hyvään yhteistyöhön.

”Me kaikki tiedämme, että oppilasmäärät vähenevät sen 4000 oppilasta vuoteen vuoteen 2032 mennessä. Se on paljon, ja se koskettaa nimenomaan yleisopetuksen kouluja. Niiden osalta joudutaan tarkastelemaan kouluverkkoa, se on ihan selvä asia”, Raudaskoski ja painotti, että palveluverkkoratkaisuja on haettava avoimesti yhdessä henkilöstön ja vanhempien kanssa.

”Sellainenkin trendi on, että oppilaat ovat lisääntyneet. Erityisen tuen oppilaiden määrä on lisääntynyt: vuonna 2017 heitä oli 800, vuonna 2024 jo yli 1700”, Raudaskoski huomautti ja vastusti voimakkaasti kaupungin sivistystoimen suunnitelmia lakkauttaa Tiernan erityiskoulun Heinätorin yksikkö kesällä 2027.

Myös vasemmistoliiitosta esitettiin lisärahoitusta joukkoliikenteelle.

Luontopositiivinen kaupunki

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Susa Vikeväkorva peräänkuulutti valtuustolta ”tulevaisuuslasit päässä” tehtävää päätöksentekoa, jotta Oulu on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi kasvava kansainvälinen keskus ja houkutteleva asuinpaikka.

”Kestävä talouspolitiikka perustuu sille, että emme tee lyhytnäköisiä säästöjä, jotka tulevaisuudessa maksaisivat yhteiskunnalle enemmän.”

Vikeväkorva sanoi luonnon monimuotoisuuden luovan kaupunkiin hyvinvointia ja elinvoimaa.

”Tehdään Oulusta luontopositiivinen, eli kaupungin toiminnasta aiheutuisi luonnolle enemmän hyvää kuin huonoa. Mennään tavoitteellisesti kohti hiilineutraalia Oulua ja hyödynnetään vihreän siirtymän mahdollisuudet”, Vikeväkorva vetosi.

Vihreiden ryhmä teki muutosesityksiä oppimisen tukeen, katujen korjausvelkaan, metsien hiilinieluihin ja joukkoliikenteeseen liittyen.

Lisäsäästöjä vaaditaan

Suurimmat muutosesitykset talousarvioesitykseen teki neuvotteilla olevasta valtuustosopimuksesta pois jättäytynyt perussuomalaisten ryhmä. Se esittää kymmenen miljoonan euron lisäsääntöjä kaupungin hankintakuluista, kolmen miljoonan euron lisäsäästöjä hallinnon henkilökuluista johtaja- esimies- ja asiantuntijatehtäviin kohdistettuina sekä prosenttitaiteen ja kiintiöpakolaisten vastaanoton keskeyttämistä.

”Suomessa talouden tilanne on oikeasti aika heikoilla kantimilla, ja siihen tulisi suhtautua paljon suuremmalla huolella kuin siihen on suhtauduttu”, perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Jukka Huotari sanoi ja totesi tilanteen heijastuvan myös kuntiin.

”Meidän täytyisi uskaltaa tarkastella kaupungin taloutta paljon ennakoivammin ja tiukemmin ja uskaltaa nähdä sen todellinen tila”, Huotari sanoi. Hänen mukaansa viime vuosien kokonaiskuvaa kaupungin taloudesta ovat vääristäneet valtion koronatukien ja sote-kiinteistöjen myynnin kaltaiset kertaluonteiset erät.

Suurten investointien vuodet

Kristillisdemokraattien valtuutettu Marja-Leena Kemppainen ei tehnyt muutosesityksiä talousarvioesitykseen.

”Tulevalla kaudella on isoja investointeja. Asemanseutuun ja Raksilaan liittyvät suunnitelmat ovat saaneet jo ensiaskelensa. Investointien myötä lainakanta kasvaa aika reippaasti. Tarvitsemme investointeja kaupungin kehittämiseksi ja uuden ajan kaupunkikuvan luomiseksi”, Kemppainen totesi.