Kaupunginvaltuusto juhli 150-vuotista historiaansa – Oulu-mitalit Petäistölle, Niinimäelle ja Kukkoselle
Helena Petäistö, Jouko Niinimäki ja Lasse Kukkonen ovat uusimmat Oulu-mitalin saajat. Vuodesta 1986 lähtien jaettuja mitaleita ovat aiemmin saaneet kaupungin omien merkkihenkilöiden lisäksi muun muassa Oulussa vierailleet kuninkaalliset ja presidentit. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungintalolla juhlistettiin maanantai-iltana 150-vuotiasta kansanvaltaa kaupungissa. Kaupunginvaltuuston juhlakokouksen yhteydessä pidetyssä kutsuvierasjuhlassa numeroiduilla Oulu-mitaleilla palkittiin toimittaja Helena Petäistö, Oulun yliopiston entinen rehtori Jouko Niinimäki ja Kärpissä kiekkolegendaksi noussut Lasse Kukkonen.
Maanantai-iltana Oulun kaupunginvaltuuston kokoukseen oli kokoontunut keskimääräistä paremmin pukeutunutta väkeä, sillä reilun tunnin kestäneen kokouksen jälkeen odotti iltajuhla, jossa juhlistettiin kaupunginvaltuuston 150-vuotista historiaa. Oulun kaupunginvaltuusto piti ensimmäisen kokouksensa tammikuussa 1875.
Juhlapuheessaan kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Lauri Nikula (kesk.) sanoi, että tapahtumassa kunnioitettiin paitsi menneisyyttä, myös kansanvallan ja demokratian voimaa sekä oululaisten sitkeyttä, luovuutta ja yhteisöllisyyttä.
”Oulu on ollut koulukaupunki koko historiansa ajan, ja jo yli 60 vuoden ajan myös korkeakoulukaupunki. Valtuuston päätöksillä on rakennettu pohja teollisuudelle, joka tänään kantaa Oulun, Suomen ja jopa Euroopan kilpailukykyä. Kulttuurin merkitys on ymmärretty, ja siksi voimme tänään nauttia esimerkiksi maailman pohjoisimman sinfoniaorkesterin sekä kaupunginteatterin taiteesta. Pitkäjänteinen kaupunkisuunnittelu on mahdollistanut Oulun kasvun Pohjois-Suomen veturiksi”, Nikula totesi.
Kaupunginvaltuuston 150-vuotisjuhliin oli kutsuttu nykyisten valtuutettujen lisäksi muun muassa entisiä kaupunginjohtajia ja päättäjiä. Juhlapuhetta pitämässä kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Lauri Nikula.
”Usein sanotaan ja harmitellaan, että kaupungin päätöksenteko on monivaiheista, hidasta ja jopa kankeaa. Juuri tässä piilee kuitenkin demokratian vahvuus. Päätökset eivät synny kiireessä tai ohimennen, vaan rakentuvat avoimen keskustelun ja luottamuksen kivijalalle. Luottamus ja avoimuus eivät synny itsestään, sen vuoksi demokratiaa aina oltava valmis puolustamaan”, Nikula sanoi ja lisäsi sen tarkoittavan myös sanan- ja lehdistönvapautta.
”Kun tänään juhlimme 150 vuoden taivalta, voimme nähdä sen myös lähtölaukauksena tuleville vuosikymmenille: millainen on Oulu 2050? Se riippuu siitä, miten uskallamme nyt katsoa kauas ja tehdä rohkeita päätöksiä. Tulevaisuuden Oulu voi olla hiilineutraali, oppimisen ja osaamisen edelläkävijä, turvallinen turvallisuuden tekijä, kansainvälinen avoin yhteisö, jossa kaikki tuntevat kuuluvansa mukaan – jos niin itse haluamme ja päätämme.”
Nikula totesi, että demokratia ei ole koskaan valmis ja elää vain niin kauan kuin ihmiset osallistuvat siihen äänestämällä ja kantamalla vastuuta.
”Meidän kaikkien oululaisten vastuulla on, että jatkossakin löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan vapaa-aikansa yhteisen hyvän eteen. Se tarkoittaa suvaitsevaista ja toisia kunnioittavaa suhtautumista ja toimintatapaa niin kasvotusten, lehdissä kuin sosiaalisessa mediassakin”, Nikula vetosi.
Helena Petäistö, Jouko Niinimäki ja Lasse Kukkonen nostivat Oulu-mitalilla palkittujen kokonaismäärän yli 50:n. Mitalit jakoivat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Nikula, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo J. Husso ja kaupunginjohtaja Ari Alatossava.
Juhlassa jaettiin kaupunginhallituksen myöntämät Oulu-mitalit toimittaja Helena Petäistölle, tekniikan tohtori Jouko Niinimäelle sekä yrittäjä ja yritysvalmentaja Lasse Kukkoselle.
Numeroitu, kuvanveistäjä Riitta Helevän suunnittelema Oulu-mitali voidaan myöntää oululaiselle henkilölle tai yhteisölle tunnustuksena ansioista tieteen, urheilun, taiteen tai muun toiminnan alalla ja pitkäaikaisesta ja merkittävistä valtakunnallisista tai kansainvälisistä saavutuksista. Ensimmäiset Oulu-mitalit jaettiin vuonna 1986, ja Petäistön, Niinimäen ja Kukkosen mitalit ovat numerot 49, 50 ja 51.
Helena Petäistö sanoi, että maailmalla olisi "banaalia" sanoa olevansa Helsingistä, on paljon hienompaa sanoa olevansa Oulusta.
Päätösperusteluissa todettiin oululaislähtöisen toimittaja ja tietokirjailija Helena Petäistön tehneen merkittävän elämäntyön kansainvälisen journalismin ja kulttuurisen ymmärryksen edistäjänä. Petäistö on yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista ulkomaankirjeenvaihtajista, joka on muun muassa voittanut elämäntyö-Venlan ja Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon sekä nimitetty Oulun yliopiston kunniatohtoriksi.
”Olen aina muistanut liputtaa Oulun puolesta ulkomailla, ja se ei ole ollut edes vaikeata”, Petäistö sanoi kiitospuheessaan, vaikka myönsi myös joskus kritisoineensa Oulun valtuutettujen päätöksiä.
Petäistö kertoi, että ranskalaisia ilahduttaa esimerkiksi tieto, että ranskan kieli elää oululaisessa sanastossa, kuten Rotuaari ja kompiainen, jotka ovat tervalaivojen aikoina tuliaisina saatuja muunnoksia ranskasta.
”Kyllähän se osoittaa, mihin Oulun vauraus perustuu. Silloin vielä nuo muut heimot kökkivät metsissä, kun me olimme jo kansainvälisiä”, Petäistö nauratti juhlayleisöä ja totesi, että oululaisuudesta voi olla ylpeä ihan missä vain.
Tekniikan tohtori ja professori Jouko Niinimäki toimi Oulun yliopiston rehtorina vuosina 2015–2024. Päätösperusteissa todetaan hänen rehtorikautensa olleen erityisen tuloksellinen ja vahvistaneen Oulun yliopiston asemaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Niinimäen johdolla Oulun yliopisto vakiinnutti paikkansa Suomen johtavien korkeakoulujen joukossa ja nousi tietyillä aloilla myös maailman huippuyliopistojen ryhmään. Huhtikuussa Niinimäki aloitti University of the Arcticin (UArctic) varajohtajana.
”On huomionarvoinen seikka, että Oulu on 64. leveyspiirin yläpuolella läntisen maailman suurin kaupunki. Oulu on todella merkittävä toimija”, Niinimäki huomautti.
”Oulu on kasvava, väestöltään nuori ja koulutettu kaupunki. Siinä on kaikki ne asiat, joita kaupunki tarvitsee menestyäkseen”, Niinimäki sanoi ja lisäsi, että tämän aseman säilyminen ei ole itsestään selvää, vaan vaatii paljon työtä sekä hyviä ja ennakkoluulottomia päätöksiä jatkossakin.
”Nyt on vasen pakki joutunut syvään päähän”, Lasse Kukkonen tokaisi kiitollisena Oulu-mitalin saatuaan.
Kärppien kapteenina toimineen Lasse Kukkonen todetaan päätösperusteissa olevan oululaisen jääkiekkokulttuurin merkittävä hahmo, jonka ura ja arvot heijastavat vahvaa yhteisöllisyyttä, johtajuutta ja sitoutumista – esikuva, jonka vaikutus ulottuu urheilun kentiltä laajasti yhteiskuntaan. Kukkonen on nelinkertainen Suomen mestari ja kuusinkertainen arvokisamitalisti. Hän on ollut myös Kärppien kehityspäällikkö ja toimii nykyisin yrittäjänä ja yritysvalmentajana.
”Meidän ihmisten suurin vahvuus ja supervoima on kyky tehdä yhteistyötä. Miten se saadaan syntymään – se tulee esimerkillä. Toivon teiltä rohkeutta tehdä tekoja sen eteen, että meidän nuoremme voivat kulkea kohti omia unelmiaan. Se ei varmasti ole helppoa. Jos olisi, kaikki olisivat tekemässä niitä päätöksiä”, Kukkonen vetosi valtuutettuihin.
Tietokirjailija ja journalisti Risto Uimonen toivoi juhlapuheessaan, että pitkään hierottu valtuustosopimus ryhmien kesken saataisiin nopeasti aikaan. Uimonen nosti esille myös kysymyksen, pitäisikö Oulussa siirtyä pormestarimalliin.
Oulun yliopiston sekakuoro Cassiopeia esitti Suvi Timmin johdolla Kymmenen virran maan ja Finlandia-hymnin.
Oulun teatterin Päin näköä -esityksen improvisaatioryhmä esitti juhlayleisön ehdotuksesta muun muassa laulun valtuustosopimuksesta. Kuvassa Mirjami Kukkola (vas.), Annina Rokka, Joose Mikkonen, Merja Pietilä ja Pentti Korhonen.