Kaupunginjohtajat uskovat, että Oulun ja Luulajan yhdistävä raideliikenne tuo alueen ihmiset yhteen – ja pohjoisen Euroopan kartalle
Kaupunginjohtajat Ari Alatossava ja Carina Simmeli vahvistivat Oulun ja Luulajan välisen yhteistyösopimuksen olevan ajan tasalla. Kuvat: Anne Laurila
Jaa sosiaalisessa mediassa:
NATO-jäsenyys, isot investointihankkeet ja TEN-T-liikenneverkko ovat yhdistelmä, jonka ansiosta Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen kaupungit ovat lopultakin päässeet Euroopan kartalle. Kun Luulajan ja Oulun kaupunkien johto tapaa, on käytävä läpi pitkä lista erilaisia yhteistyöaloitteita ja käynnissä olevia hankkeita.
Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin aluekehityksessä on meneillään suoranainen renessanssivaihe, sillä pohjoinen kiinnostaa nyt monesta syystä. Oulun vs. kaupunginjohtaja Ari Alatossava ja Luulajan kaupunginjohtaja Carina Sammeli näkevät tilanteessa paljon positiivisia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Moni niistä liittyy Euroopan laajuiseen TEN-T-liikenneverkkoon.
”Se, että pääsimme osaksi eurooppalaista TEN-T-liikenneverkostoa, on merkittävä saavutus. Se merkitsee, että liikenneinfrastruktuurimme on strategisesti merkittävä ja maantie-, rautatie- ja meriliikenneväyliämme voidaan kehittää EU-rahoituksen avulla”, Sammeli aloittaa.
”Oikeastaan pääsimme vasta nyt Euroopan kartalle, kun pääsimme osaksi TEN-T-verkostoa. Olemme nähneet monta karttaa, jossa Pohjois-Eurooppa ei ole edes olemassa, mutta nyt me olemme olemassa”, Alatossava täydentää.
Odotettu perämerenkaaren ratayhteys
TEN-T on Euroopan laajuinen pääliikenneverkko, jonka ylläpitoon ja rakentamiseen kohdennetaan merkittävästi varoja. Perämerenkaarelle se tarkoittaa esimerkiksi kahden valtion yhdistävän raideliikenteen avautumista – lopultakin.
”Pohjois-Ruotsissa logistiikka on aina keskittynyt raskasteollisuuden tarpeisiin, ei täällä asuvien ihmisten tarpeisiin. Raideliikenteen avautuminen helpottaa valtavasti ihmisten liikkumista alueidemme välillä”, Sammeli toteaa.
Kaupungit ovat yrittäneet vuosien saatossa edistää toimivia liikenneyhteyksiä alueiden välillä bussiliikenteen matkaketjuja tukemalla ja Arctic Airlink -lentoreitillä Oulun, Luulajan ja Tromssan välillä. Kokeiluista ei ole tullut pysyviä liikenneratkaisuja, joten raideliikenteen avautuminen on kaupungeissa odotettu päätös.
”Raideliikenne tuo ihmiset yhteen ja uskon, että se on myös matkailulle merkittävä asia – junaliikenne tuo alueemme lähemmäksi toisiaan ja avaa yhteydet Eurooppaan”, Alatossava arvioi.
Pohjoinen kiinnostaa ennennäkemättömästi
Liikenneyhteyksien paraneminen ei ole syy, miksi Pohjois-Ruotsiin ja Suomeen suunnitellaan nyt jätti-investointeja. Koko maailma katsoo pohjoiseen muuttuneen geopolittisen turvallisuustilanteen, kaivosteollisuuden ja puhtaan energian vuoksi.
”Euroopassa ja koko maailmassa on pulaa harvinaisista mineraaleista, joita tarvitaan vihreään siirtymään. Meillä niitä löytyy Pohjois-Ruotsista ja Suomesta. Monet teollisuudenalat, jotka investoivat tällä hetkellä pohjoiseen, investoivat vihreään siirtymään. He tarvitsevat myös paljon uusiutuvaa energiaa, mitä meillä sattuu myös olemaan tarjolla”, Sammeli korostaa.
”Meillä on todellakin pohjoisessa jotain sellaista, mitä ei löydy etelästä tai muualta Euroopasta. Tänne suunnitellut investoinnit toteutuessaan tulevat olemaan koko kansakunnan hyödyksi ja edistävät myös maamme huoltovarmuutta ja turvallisuustilannetta”, Alatossava sanoo.
Keskustelut kävivät vilkkaana, kun Oulun ja Luulajan kaupunkien johto ja virkamiehet tapasivat Oulussa.
Lopultakin Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin sanottavaa kuunnellaan tarkalla korvalla pääkaupungeissa ja Euroopassa. Aina näin ei ole ollut.
”Nyt meitä kuunnellaan, mutta onhan tämä tällaista ikuista maratonia – hyvienkin suunnitelmien toteutuminen voi kestää pitkään. Otetaanpa esimerkiksi Oulu-Tornio-rataosuuden sähköistäminen. Kyse ei ole isosta investoinnista, mutta sen toteutumista olemme odottaneet todella pitkään”, Alatossava huokaa.
Myös Sammeli näkee, että vaikka kehittämistarpeet olisi tunnistettu, asioiden tapahtuminen voi olla vielä kaukana tulevaisuudessa.
”Aina on kyse rahasta. Mihin rahat riittävät ja mitä priorisoidaan, se ei ole kaupunkien päätettävissä, kun puhutaan vaikka liikenneverkoista. Myös hankkeiden suunnittelu vie aikaa – mikään ei tapahdu näissä hommissa yhdessä yössä”, hän naurahtaa.
Kasvu ei ole kivutonta
Investointihankkeet tarkoittavat lisää työpaikkoja Luulajaan ja Ouluun, mutta kiihtynyt kehitystahti ei ole ongelmatonta.
”Meidän on vauhditettava kehitystämme kaikilla osa-alueilla, mikä on haasteellista. Kyse on myös oikeasta ajoituksesta: milloin energiaverkon tulee olla valmis, milloin sataman uudelleenrakennus täytyy olla valmis, mitä uusia liikenneväyliä on tehtävä, jotta isot teolliset investoinnit voivat toteutua. Tarvitsemme myös ihmisiä muuttamaan alueellemme, mutta kukaan ei rakenna tällä hetkellä uusia asuntoja epävakaan taloustilanteen vuoksi. Kaupunki ei pysty näitä haasteita yksin ratkaisemaan, joten tarvitsemme kumppaneita, valtiota, muita kuntia ja yrityksiä avuksemme”, Sammeli toteaa.
Myös Alatossava näkee, että kaupungeilla on yhteisiä haasteita, mutta ratkaisumahdollisuudetkin voidaan löytää yhdessä.
”Työvoiman saatavuus on myös meidän alueellemme iso haaste, mutta en usko, että siinä Oulu ja Luulaja kilpailevat keskenään. Olemme niin harvaan asuttua seutua, ja maailmassa on paljon koulutettuja ihmisiä, jotka etsivät töitä. Kyse on vain siitä, miten saamme nämä tarpeet kohtaamaan – ja siinä voimme tehdä asioita yhdessäkin”, Alatossava näkee.
Siinä onkin yksi teema, jonka ympärillä kaupungit voivat tehdä rajat ylittävää yhteistyötä. Oulun ja Luulajan kaupungit tarkistavat yhteistyösopimuksensa vuosittain tavatessaan, niin myös kuluneella viikolla Oulussa.
Kun takana on 20 vuotta yhteistyötä kaupunkien välillä, sopimus liitteineen onkin jo melkoinen kansio. Kun seuraavan kerran kaupungit tapaavat vuoden kuluttua Luulajassa, sopimus saattaa jo hyvinkin kulkea raiteita pitkin.
