Kaupunginjohtajan talousarvioesitys: Veroja ei koroteta, työllisyyttä saatava paremmaksi
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava totesi, että tuleva vuosi on Oululle historiallinen ja ainutlaatuinen. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava julkisti keskiviikkona ensi vuoden talousarvioesityksensä ja taloussuunnitelmansa vuosille 2027–28. Seuraavista kahdesta vuodesta on tulossa vielä alijäämäisiä, mutta vuoden 2028 odotetaan olevan ylijäämäinen.
Tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi on Oululle historiallinen, ja siinä hengessä myös kaupunginjohtajan talousarvion julkistamisessa poikettiin perinteisistä kaavoista. Tilaisuuden aluksi valtuustosalissa esiintyi ilmakitaransoiton maailmanmestari Aapo Rautio, joka sai houkuteltua myös kaupunginjohtaja Ari Alatossavan hetkeksi mukaan irrottelemaan.
”Tuleva vuosi on yhtä ainutlaatuinen kuin tuo äskeinen esitys – se ei tule toistumaan”, Alatossava sanoi nauraen omasta ilmakitaroinnistaan.
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava väläytti ilmakitarointitaitojaan maailmanmestari Aapo Raution kutsusta.
Kaupunginjohtajalla oli tulevista vuosista kaksijakoista kerrottavaa. ”Oulu on yksi voittajista, mutta menestyksen eteen on tehtävä töitä”, kiteytetään asia talousarvioesityksen esipuheessa.
Ensi vuoden talousarvio on yli 29 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämää on arvioitu tulevan myös vuonna 2027 reilut 18 miljoonaa, mutta ylijäämään odotetaan palattavan vuonna 2028 vajaan neljän miljoonan euron verran.
”Tämän vuoden alijäämäennuste on pikkuisen alle 40 miljoonaa, joten suunta on parempaan”, Alatossava totesi ja huomautti myös vuosikatteen paranevan joka vuosi.
Alatossavan esityksessä ei ole veronkorotuksia, mutta ei myöskään verojen alennuksia. Tuloveroprosentti olisi siis edelleen 8,1.
Sen sijaan kaupunki jatkaa talouden sopeuttamistoimia, joiden summa on vuosina 2025–28 yhteensä noin 73 miljoonaa euroa. Tästä käyttötalouden osuus on 60 miljoonaa ja investointien 13 miljoonaa euroa. Osa säästötoimista on jo toteutettu tänä vuonna.
Kaupungin investointimenot ovat seuraavan kolmen vuoden aikana yhteensä noin 655 miljoonaa euroa, yli 200 miljoonaa euroa joka vuosi. Investointeja on rahoitettava lainarahalla, jonka summa on kolmen vuoden aikana yhteensä 575 miljoonaa euroa.
Ensi vuonna nettolainanotto on 196 miljoonaa euroa, ja lainamäärän arvioidaan olevan vuoden 2026 lopussa 4374 euroa asukasta kohti. Vuoden 2028 lopussa kokonaislainamäärä olisi arvion mukaan kasvanut 5339 euroon asukasta kohti.
”Suunta on kasvava, mutta jos summia verrataan meidän keskeiseen verrokkiryhmäämme eli Suomen kuutoskaupunkeihin, olemme edelleen siellä pienimmässä päässä”, Alatossava huomautti.
Nettomenot kasvavat ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna 20 miljoonaa euroa, mikä Alatossavan mukaan on käytännössä kokonaan palkankorotuspäätösten seurausta. Vastaavasti verotulojen odotetaan kasvavan 40 miljoonaa euroa.
Nettoinvestointien määrä on ensi vuonna 221,5 miljoonaa euroa.
”Totesin jo vuosi sitten, että se on tähän kokoluokkaan liikaa. Meidän pitää siinä alemmaksi, koska suurin osa investoinneista maksetaan lainanotolla”, Alatossava sanoi.
Kaupunkia rakennetaan
Vuoden 2026 aikana valmistuvat suurimmat investoinnit ovat Jääkärikankaan monitoimitalo, museo- ja tiedekeskus Tiima, Pateniemen koulun Herukan yksikkö sekä Teuvo Pakkalan koulun peruskorjaus. Kaupunki ja Oulun Vesi parantavat ja rakentavat katuja, puistoja ja infrastruktuuria lähes sadalla miljoonalla eurolla vuosittain. Koko suunnittelukauden mittaviin investointeihin kuuluvat muun muassa vesiliikuntakeskus sekä muut Raksilan suurhankkeet.
Osa investoinneista kuuluu välttämättömiin ja kiireellisiin, koska kuntalaisille on tarjottava terveelliset ja turvalliset tilat esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Alatossava huomautti, että rakentamisinvestointien siirtäminen ei muutenkaan ole välttämättä nyt taloudellisesti järkevää, sillä rakentamisen kustannukset ovat verrattain alhaalla.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys menee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja lopulta kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Lainan lopulliseen määrään vaikuttavat investointien toteutuminen ja muun tulorahoituksen kehittyminen.
Kaupungilla on esimerkiksi yhä vanhoja sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjä, jotka on tarkoitus myydä. Sosiaali- ja terveyspalveluista nykyisin vastaavan Pohteen kanssa käydään parhaillaan vuokrasopimusneuvotteluja sen jatkossakin tarvitsemista tiloista, minkä jälkeen voidaan Alatossavan mukaan päättää, mitä kiinteistöjä voidaan myydä, kenelle ja minkälaisina kokonaisuuksina.
”Olemme arvioineet, että kiinteistöistä mahdollisesti saatava summa olisi noin 70 miljoonasta eurosta ylöspäin, mutta se on hyvin pitkälti silloisesta markkinatilanteesta kiinni. Jos neuvotteluissa päästään nopeasti ratkaisuun, luulen, että niitä on ensi keväänä mahdollista laittaa myyntiin”, Alatossava sanoi.
Työttömyys huolena
Oulun väkiluku on kasvanut kahden edellisen vuoden aikana noin 4300 asukkaalla. Suurin osa väestönkasvusta tulee nykyisin maahanmuutosta. Asukkaita on tällä hetkellä vajaat 217 000.
Kasvuun tähdätään myös tulevaisuudessa. Tavoitteeksi on asetettu, että kaupungissa on 230 000 asukasta vuoteen 2030 mennessä ja että uusia työpaikkoja avautuu 2000 joka vuosi. Lisäksi Ouluun tavoitellaan yksityisiä investointeja 330 miljoonan euron edestä vuosittain.
Alatossava sanoi, että työpaikkoja saisi kernaasti syntyä enemmänkin, sillä työllisyystilanne on huolestuttava niin Oulussa kuin valtakunnallisestikin. Vuoden alussa voimaan tulleen TE-uudistuksen jälkeen työllisyystilanteen vaikutus kaupungin talouteen on entistä suurempi, ja työttömyysaste on Oulussa lähes 15 prosenttia.
”Ensi vuonna olemme varautuneet maksamaan työttömyyskorvauksina 34 miljoonaa euroa. Se on valtava määrä rahaa”, Alatossava sanoi ja korosti, että tilannetta on saatava paremmaksi.
”Siihen eivät voi yksin kaupungit vaikuttaa, se on myös valtion tehtävä ja viime kädessä yritysten, jotka investoivat. Tätä työtä pitää tehdä yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä.”
Alatossavan mukaan kaupunki tekee parhaansa yritysten toimintaedellytysten hyväksi.
”Meillä on tarve kaavoittaa uusia alueita yrityksille, koska nykyiset alkavat olla aika täynnä”, Alatossava sanoi. Talousarviokaudella vauhtiin onkin pääsemässä muun muassa Ritaportin kauppakeskittymän kunnallistekniikan rakentaminen.
Päättäjien puntaroitavaksi
Talousarvioesitys etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Talousarvioesitystä käsitellään kaupunginhallituksen budjettiriihessä 16.–17. lokakuuta. Kaupunginhallituksen talousarviokäsittelypäivät ovat 4. ja 11. marraskuuta. Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely alkaa 24. marraskuuta, ja kaupunginvaltuuston on määrä päättää talousarviosta lopullisesti kokouksessaan 8. joulukuuta.