Kastellin liikekeskus uusitaan, kortteliin rakennetaan 3–4-kerroksisia asuintaloja

Nykyisen Kastellin liikekeskuksen paikalle aiotaan tehdä 3–4-kerroksisia asuintaloja, ja uusi liikekeskus rakennetaan lähemmäksi Kajaanintietä, kaupungin omistamalle tontille, jossa aikoinaan sijaitsi sittemmin palanut Kastellin kartano. Kajaanintien pohjoispuolelle on tarkoitus rakentaa Töllinpolun korvaava baana.

Kastellin liikekeskuksen kaavoitusta on valmisteltu pitkään, ja kaavaluonnos palautettiin useaan otteeseen valmisteluun kaupungin yhdyskuntalautakunnasta. Alueen asukkaiden keskuudessa on herättänyt huolta etenkin uusien asuinrakennusten korkeus, ja suunnitelmia on runsaan palautteen jälkeen korjattu monilta osin.

Kastellin nykyinen liikekeskus puretaan, mutta sen on tarkoitus jatkaa toimintaansa kunnes yrittäjät voivat siirtyä uuteen liikerakennukseen. Asuinrakennusten rakentaminen aloitetaan vasta tämän jälkeen.

Kaupunkirakennetta tiivistetään

Kastellin kaavamuutoksella toteutetaan Oulun kaupunkistrategiaa, jossa olemassa olevaa kaupunkirakennetta tiivistetään ja täydennetään ja maankäyttöä tehostetaan. Uusien kerrostaloasuntojen katsotaan tasapainottavan Oulunsuun pientalovaltaista asuntokantaa sekä vahvistavan monipuolista asuntotarjontaa.

Kaavasuunnittelussa on lähdetty siitä, että uudet asuinrakennukset ovat ympäristöään korkeampia, mutta kuitenkin kerrosluvultaan alueen sijaintiin nähden maltillisia. Liikekeskuksen vetovoiman, käyttöasteen ja lähipalveluiden katsotaan paranevan uudella paikalla lähempänä Kajaanintietä.

Ranta-Kastellin tien alkuosan autoliikenteen arvioidaan kasvavan uuden liikekeskuksen myötä noin 45 prosenttia nykyisestä, ja Kajaanintien liittymään harkitaan liikennevalo-ohjausta. Uusilla asuintalolla ei katsota olevan merkittävää vaikutusta liikenteeseen.

Kritiikkiä ja kehuja

Asia herätti keskustelua vielä kaupunginvaltuustossakin.

”Kaavahanke on ollut sikäli poikkeuksellinen, että lähes 500 ihmistä allekirjoitti tätä vastustavan lausunnon”, huomautti kaupunginvaltuutettu Joni Meriläinen (sd). Hän arvioi, että hanke saattaa edelleen viivästyä kaavasta tehtävien valitusten takia.

”Jos tässä olisi alusta lähtien kuunneltu ja osallistettu asukkaat mukaan, hanke voisi olla erinäköinen ja valituksilta olisi vältytty”, Meriläinen sanoi ja sai tukea monilta valtuutetuilta yli puoluerajojen.

”Olisi tosi tärkeätä pystyä jatkossa tekemään täydennysrakentamista paremmin niin, ettei se heikennä elinympäristöä niillä, jotka siellä asuvat, eikä myöskään tuottaisi tunnetta, että omaan elinympäristöön ei pysty vaikuttamaan.”

Valtuutettu Jenni Pitko (vihr) totesi, että väljästi rakennettu Oulu tarvitsee täydennysrakentamista, joka on kustannustehokas tapa mahdollistaa sekä Ouluun muuttamista että Oulun sisällä muuttamista. Tässä tapauksessa monet alueen asukkaat ovat Pitkon mukaan kokeneet prosessin lannistavakasi.

”Olisi tosi tärkeätä pystyä jatkossa tekemään täydennysrakentamista paremmin niin, ettei se heikennä elinympäristöä niillä, jotka siellä asuvat, eikä myöskään tuottaisi tunnetta, että omaan elinympäristöön ei pysty vaikuttamaan”, Pitko sanoi. Hän sanoi odottavansa, että rakennusvalvonta pitää ”tomerasti” huolen siitä, että hanke toteutetaan arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti niin, että se sopii jo rakennettuun ympäristöön.

Eeva-Maria Parkkinen (kesk) peräänkuulutti myös urakoitsijalta vastuuta kuunnella ja huomioida sekä asukkaiden että kuntapäättäjien näkemyksiä, jotta demokratia toteutuu.

Valtuutettu Sami Pikkuaho (kok) puolestaan piti hanketta hyvänä esimerkkinä siitä, miten yhdyskuntalautakunta on paneutunut perusteellisesti asiaan ja saanut aikaan hyviä kompromisseja.

”Mielestäni olemme myös kuunnelleet asukkaita, sen takia asia on palautettu monta kertaa valmisteluun, että siihen saataisiin ne toivomukset paremmin huomioon”, Pikkuaho huomautti. Hän muistutti myös siitä, että jo ränsistyneen liikekeskuksen yrittäjät ovat joutuneet toimimaan huonoissa tiloissa ja tarvitsevat uudet ja asianmukaiset tilat.

”Jos katsotaan viimeisimpiä suunnitelmia, ne ovat todella hyvännäköisiä ja nostavat alueen yleisilmettä todella kovasti.”

”Se suunnitelma on muuttunut todella hyvään suuntaan – jos katsotaan viimeisimpiä suunnitelmia, ne ovat todella hyvännäköisiä ja nostavat alueen yleisilmettä todella kovasti. Toivoisin, että tästä ei anneta sellaista kuvaa, ettei kuunnella asukkaita tai että ei tehdä yhteistyötä. Toteaisin sen, että tämä meni lautakunnassa selkeällä enemmistöllä eteenpäin ja tuli kaupunginhallituksesta yksimielisellä päätöksellä tänne valtuustoon”, Pikkuaho muistutti.

”Me elämme vaikeita aikoja. Tässä on rakennusliike tuonut selkeästi esille, että jos hanke vielä pienenee tuosta ja kerrosluvut laskevat, he eivät voi tätä toteuttaa. Minun mielestäni on tärkeää, että nämä hankkeet menevät eteenpäin, niillä on iso työllistävä vaikutus ja ne tuovat Ouluun tulevaisuutta”, Pikkuaho sanoi.

Varavaltuutettu Olli Kohonen (vas) kertoi itse muuttaneensa alueelle muutama kuukausi sitten, ja sanoi, ettei näe 3–4-kerroksisten asuinrakennusten mullistavan alueen ilmettä.

”Olemme valinneet maapoliittisessa ohjelmassa täydennysrakentamisen tien, ja kyllä se on perusteltu siinä mielessä, että jos me haluamme tiiviimmän, ekologisemman ympäristön ja liikkumisen kannalta hyvän kaupungin, niin tätä kohti meidän pitää mennä”, Kohonen sanoi.

”Tässä on pyritty sovittamaan yhteen hankkeen toteutettavuus, taustalla olevat taloudelliset realiteetit sekä asukkaiden näkemykset mahdollisimman hyvällä tavalla.”

Kaupungin yhdyskuntajohtaja Marko Kilpeläinen totesi, että kaavoitusprosesseissa kuunnellaan aina asukkaita, tässä tapauksessa monien vaiheiden myötä normaalia enemmänkin.

”Tässä on pyritty sovittamaan yhteen hankkeen toteutettavuus, taustalla olevat taloudelliset realiteetit sekä asukkaiden näkemykset mahdollisimman hyvällä tavalla. Kaavoittaja ja lautakunta ovat tehneet parhaansa, ja todella monta keskustelua ja vaihtoehtoa on tämän hankkeen osalta käyty läpi”, Kilpeläinen sanoi.