Kansainväliset vierailut Ouluun elpymässä pandemian jälkeen

Kansainvälinen suhdetoiminta on palaamassa entiselleen pandemian jäljiltä, sillä Ouluun on suuntaamassa syksyn aikana mukavasti erilaisia kansainvälisiä delegaatioita. Vierailuiden tavoitteena on suhdetoiminnan lisäksi viennin edistäminen – syksyn aikana Oulussa vierailevat ainakin Japanin, Islannin, Thaimaan ja Norjan Suomen suurlähettiläät seurueineen. 

”Vierailuohjelmat ovat aina räätälöityjä kullekin delegaatiolle sopivaksi ja niitä suunnitellessa perehdytään Ulkoministeriön ylläpitämiin kohdemaan, esimerkiksi Japanin ja Suomen, kahdenvälisiin suhteisiin ja maa-analyyseihin. Kansainväliset vieraat ovat usein myös hyvin perehtyneet Oulun antiin ja heillä on selkeät toiveet vierailukohteista”, Oulun kaupungin suhdetoimintapäällikkö Outi Rouru taustoittaa. 

Osa Ouluun tulevista delegaatioista on jo Suomessa ministeriöiden vieraana, ja ohjelmakokonaisuus Ouluun laaditaan tällöin yhteistyössä ministeriön kanssa. Oulusta löytyy paljon kiinnostavia vierailukohteita, mutta muutama kohde vetoaa kansainvälisiin vieraisiin erityisesti. 

”Kokemuksemme mukaan vetovoimaisimmat vierailukohteet Oulusta ovat OYSin Testlab-ympäristö ja Oulu Health -ekosysteemi kokonaisuudessaan, VTT:n Printocent eli painettuun teknologiaan liittyvä tutkimus ja liiketoiminta sekä Oulun yliopiston 6G-flagship-ohjelma. Kuhunkin vierailuun liitetään nippu yritysvierailuita aina aihealueen mukaan”, kertoo Petri Karinen, BusinessOulun kv-ohjelmapäällikkö.  

Hyviä käytäntöjä jakoon – myyntituloja unohtamatta

Vierailevat delegaatiot eivät ole pelkästään suurlähettiläitä tai teknologiasta kiinnostuneita. Oulussa vierailee myös asiantuntijaryhmiä, jotka tulevat ammentamaan oppia esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tai hakemaan kumppaneita kansainvälisiin hankkeisiin.

”Koulutusviennin osalta vierailut Ouluun ovat vilkastuneet. Tänä syksynä Ouluun tulee delegaatioita ainakin Nigeriasta, Saksasta ja Belgiasta. Oulun koulujen innovatiivisuus kiinnostaa kansainvälisesti, ja vieraat haluavat seurata arjen toimintaa kouluissamme ja oppia siitä. Oulun sivistysohjelman osa-alueet ja painopisteet nähdään kiinnostavina oppimisen kohteina. Se on myös kouluille hieno mahdollisuus esitellä omaa toimintaansa ja kaikki koulut kutsutaan mukaan”, toteaa kehittäjäopettaja Eemeli Alanne Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluista.

Koulutusvientiä on kehitetty pitkäjänteisesti Oulun kaupungilla – vierailevat delegaatiot paitsi edistävät koulujen kansainvälisyyskasvatusta, myös tuovat myyntituloja kaupungille. Myös koulutusvientiryhmille ohjelma räätälöidään kiinnostuksen tai teeman mukaan – osa haluaa tutustua Steam-opetukseen tai uudempiin koulukonsepteihin, kuten Hiukkavaaran tai Kastellin kouluihin. Koulutusvientiä toteutetaan myös yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.

”Nigeriasta meillä on vuoden sisällä jo kolmas ryhmä vierailulla. Ryhmän ohjelmasta vastaa Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki on alihankkijana – toteutamme ryhmän ohjelmasta perusopetukseen liittyvät vierailut. Eurooppalaiset ryhmät puolestaan ovat usein suoraan Oulun kaupungin asiakkuuksia, he tulevat Ouluun Erasmus + -ohjelman kautta”, kertoo koulutusvienti suunnittelija Kristiina Kangas Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluista.

Pohjoiskalotin yhteistyö on tiivistä

Myös kaupungit vierailevat suhdetoiminnan ja hankeyhteistyön merkeissä Oulussa. Seuraavaksi Ouluun odotetaan delegaatiota Tromssasta.

”Oulun yhteistyö Perämerenkaarella ja Pohjois-Norjaan on tiivistä, suorastaan arkipäivästä. Tromssaan tehdään yhteistyötä kaupunkien, aluehallintojen ja yliopistojen välillä sekä tietysti elinkeinoelämän kehittämisen parissa töitä tekevien toimijoiden kanssa. Vuorovaikutusta tarvitaan eri tasoilla jatkuvasti – myös johdon, luottamushenkilöiden ja asiantuntijoiden välillä, jotta lähtökohdat ja tavoitteet yhteistyölle ovat selkeät”, toteaa Anne Rännäli-Kontturi, Oulun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö.

”Vaikuttava kansainvälinen yhteistyö perustuu luottamukseen, vastavuoroisuuteen ja yhteisen hyvän tunnistamiseen. Luottamus ja ymmärrys ei synny organisaatioiden tasolla sopimuspapereissa vaan ihmisten välisessä kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa.”, Rännäli-Kontturi lisää.