Jääkärinkankaan monitoimitalon rakentamisessa huomioidaan energiatehokkuus
Jääkärinkankaan monitoimitalon vastaava työnjohtaja Mikko Siekkinen sekä hankepäällikkö Esa Jussinniemi. Kuva: Pirkko Vääräniemi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Jääkärinkankaan monitoimitaloa rakennetaan parhaillaan Haapalehdontien ja Raitotien risteykseen. Yli 16 000 neliön rakennuksessa tehdään jo rakennusvaiheessa useita energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Kun rakenteelliset ja tekniset ratkaisut pystytään tekemään muun rakentamisen yhteydessä, energiatehokkuustoimenpiteet saadaan tehtyä edullisemmin kuin valmiiseen rakennukseen.
Näkyvin merkki energiatehokkuudesta on Jääkärinkankaan monitoimitalon katolla kimmeltelevä 50 kW:n aurinkovoimala. Voimalan teho vastaa noin kymmentä omakotitalon paneelistoa. Paneelit sijoittuvat rakennuksen yhden sakaran katolle.
”Aurinkovoimalassa on tärkeää, että sen koko mitoitetaan rakennuksen sähkönkulutuksen pohjakuormaan: aurinkosähköä ei kannata tuottaa enempää kuin mitä rakennuksessa jatkuvasti käytössä olevat järjestelmät kuluttavat, sillä myynti ei ole kannattavaa”, hankepäällikkö Esa Jussinniemi Oulun Tilapalveluista hoksauttaa.
Aurinkopaneelien on laskettu maksavan asennuksen takaisin noin kymmenessä vuodessa. Jussinniemi huomauttaa kuitenkin, että Jääkärinkankaan monitoimitalossa aurinkovoimala ja ilma-vesilämpöpumppu tuottavat synergiaetuja, mikä voi lyhentää laskennallista takaisinmaksuaikaa.
Ilma-vesilämpöpumppu viilentää ja lämmittää
Aurinkovoimala on näkyvä energiatoimenpide, mutta toinenkin, vähän vaatimattomamman näköinen energiankulutusta pienentävä laite talon katolta löytyy: ilma-vesilämpöpumppu. Ilma-vesilämpöpumppu on asennettu ensisijaisesti kesäaikaista viilennystä varten, mutta laitteesta saadaan hyötyä ympäri vuoden.
”Kun jäähdytystä ei tarvita, laite kääntyy automaattisesti lämpöpumppu-toiminnolle, ja tällöin se tuottaa lämpöä putkistoihin. Näin voidaan vähentää ostettavan kaukolämmön tarvetta”, Jussinniemi kertoo.
Jääkärinkankaan monitoimitalon katolla on 50 kWh:n aurinkovoimala. Kuva otettu lokakuussa 2025. Kuva: Mikko Säntti
Ilma-vesilämpöpumppua voidaan hyödyntää aina -15 asteeseen saakka taloudellisesti, kun lämmitysjärjestelmät kuten lattialämmitys on suunniteltu niin sanottuina matalalämpöjärjestelminä. Tällöin hyötysuhde säilyy kannattavana, ja pumppu tuottaa lämpöä edullisemmin kuin rakennuksen päälämmitykseen käytettävä kaukolämpö maksaa. Jussinniemi arvelee, että pumpulle tulee vuodessa noin 6000 käyttötuntia kun yleensä vuodessa on 8760 tuntia.
”Kun järjestelmät rakennetaan osana uudishanketta, kaikki tarvittavat reitit ja kaapeloinnit saadaan toteutettua huomattavasti edullisemmin kuin jälkiasennuksena. Aurinkopaneelit ja lämpöpumppu eivät lisää investointikustannuksia merkittävästi, mutta tuottavat sitäkin suuremman hyödyn”, Jussinniemi toteaa.
Tiiviistä rakennuksesta ei karkaa lämpö harakoille
Työmaan vastaava johtaja Mikko Siekkinen Oulun Rakennusteho Oy:ltä kertoo, että Jääkärinkankaalla on kiinnitetty jo suunnitteluvaiheessa erityistä huomiota rakennuksen tiiveyteen.
”Kävimme suunnitteluvaiheessa palavereita, joissa olivat mukana suunnittelija, urakoitsija sekä tilaaja. Suunnittelija ehdotti ratkaisuja ja katsoimme, miten nämä pystytään työmaalla myös toteuttamaan”, Siekkinen kuvailee.
Rakennuksen tiiveys tarkistetaan vielä rakennuksen vastaanottovaiheessa. Tällöin rakennus alipaineistetaan ja tutkitaan lämpökameralla, ettei lämpöä karkaa ulkoilmaan. Tiiveys on yksi kokonaisuuden kannalta tärkeimmistä energiatehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä.