Elämysareenasta tulee koko Pohjois-Suomen areena – kannattavuus vaatii 130–150 tapahtumaa vuodessa
Raksilan elämysareenasta on sopimuksen mukaan tehtävä lopullinen rakentamispäätös vuoden 2027 loppuun mennessä. Tällöin se valmistuisi vuonna 2030. Havainnekuva: SRV & Trevian
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Elämysareenahankkeen kilpailutuksen voittaneen ehdotuksen taustalta löytyvät oululaiset juuret. SRV:n ja Trevianin yritysryhmittymä korostaa, että Raksilaan ei rakenneta nyt pelkkää jäähallia vaan areena, jonka kannattavuus vaatii paljon erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Kilpailutuksen voittanut ehdotus oli kokonaiskustannuksiltaan kaupungille selvästi edullisin.
Keskiviikkona kerrottiin, että Oulun kaupunki on valinnut elämysareenahankkeen kumppanikseen SRV:n ja Trevianin yritysryhmittymän, jonka voittanut ehdotus kulkee nimellä Raksila 2.0.
Torstaina kaupungintalolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa selvisi, mistä nimi juontuu.
”Olen syntyperäinen oululainen. Muistan kun pikkupoikana 1970-luvun puolivälissä ajelin Raksilassa. Sinne oli silloin rakentumassa kolme markettia, jäähalli ja uimahalli. Se oli minulle Raksila 1.0. Nyt olemme nimenneet hankkeen Raksila 2.0:ksi, eli tästä lähtee Raksilan kehittymisen seuraava vaihe”, Trevianin toimitusjohtaja Reima Södervall kertoi.
Hän myös paljasti olevansa Kärppien kannattaja, vaikka on asunut parikymmentä vuotta pääkaupunkiseudulla.
Elämysareenahankkeen etenemisestä kertoivat tiedotustilaisuudessa hankejohtaja Karri Oikarinen (oik.), SRV:n strategisesta hankekehityksestä vastaava johtaja Hannu Lokka, kaupunginjohtaja Ari Alatossava ja Trevianin toimitusjohtaja Reima Södervall. Kuva: Pasi Rytinki
Hiljattain Helsingin areenan Pasilassa ostanut Trevian vastaa Oulun-hankkeessa areenan elämyspuolesta ja kaupallisesta kehittämisestä.
”Meidän vastuullamme on huolehtia siitä, että tässäkin areenassa todella tapahtuu paljon niin urheilun kuin kulttuurin ja yhteisöllisyyden saralla”, Södervall sanoi. Hänen mukaansa se tarkoittaa sekä paikallisia että kansainvälisiä tapahtumia.
Tapahtumia tarvitaan paljon
Areenan sopiva koko ja yleisökapasiteetti on puhuttanut paljon oululaisia. Tämänhetkisissä suunnitelmissa se on urheilukäytössä 8740 ja konserttikäytössä 11 650 katsojaa. Kokoa määriteltäessä on otettu huomioon sekä Oulun kaupungin tuleva kasvu että laaja vaikutusalue.
”Tämä on koko Pohjois-Suomen areena”, SRV:n strategisesta hankekehityksestä vastaava johtaja Hannu Lokka painotti. Tapahtumien on arvioitu vetävän väkeä jopa kolmensadan kilometrin säteellä, parhaimmillaan Ruotsista saakka, koska vastaavaa areenaa ei ole missään lähialueilla.
”Areena on jaettavissa erilaisilla tekniikoilla isompiin ja pienempiin tapahtumiin, ja areenan yhteydessä on yksityisenä hankkeena erikseen pienempi venue, joka ei sisälly kaupungin investointiin”, Lokka huomautti.
Suunnitelmassa areenan yhteydessä on myös maanalainen pysäköintitila, harjoitusjäähalli, hotelli ja kaksi päivittäistavarakauppaa. Nykyisen oikeus- ja poliisitalon tontilla on varaus noin 30 000 kerrosneliön koulutus- ja toimitilakorttelille, ja tarjouksessa on lisäksi suunniteltu asumista marketkorttelin Raksilan puoleiseen päähän.
Kaupungin 50 miljoonan euron investointi kohdistuu vain areenaan, harjoitushalliin ja niitä palvelevaan velvoitepysäköintiin, muu rakentaminen toteutetaan markkinaehtoisesti.
Södervallin mukaan areenan kannattavuuden raja pystytään määrittelemään varsin tarkasti. Se vaatii noin 130–150 tapahtumaa vuodessa, riippuen toki tapahtumien kokoluokasta.
”Jääkiekkoliiga vie nelisenkymmentä pelitapahtumaa vuodessa, mutta se ei tosiaankaan missään tapauksessa riitä. Me uskomme, että Oulu tulee olemaan jatkossa erittäin kiinnostava kohde kansainvälisille kiertuejärjestäjille”, Södervall sanoi.
Oulun kaupungin hankejohtaja Karri Oikarinen kertoi, että kapasiteetin alarajaksi asetettiin kilpailutuksessa kansainvälisen jääkiekkoliiton vaatimukset miesten arvokisojen kakkosareenalle. Muuten kaupunki jätti määrittelyn alan ammattilaisille.
”Kaupunki osaa tehdä monenlaisia asioita, jotka liittyvät peruspalveluihin ja muihin, mutta areenaliiketoiminta on semmoinen asia, mitä me emme osaa. Sen takia tähän tarvittiin hyvät kumppanit mukaan”, Oikarinen sanoi. Myös hän korosti, että areenan tarvitaan urheilun lisäksi paljon kulttuuria, messuja ja kongresseja ja muita tapahtumia.
Elämysareenahankkeen ohessa hahmotellaan koko Raksilan tulevaisuutta laajalla alueella. Havainnekuva: SRV & Trevian
SRV:n Lokka kertoi, että tarjousta valmisteltaessa on tarkkaan luettu, mitä Oulun kaupunkistrategiassa sanotaan. Tarkoitus on rakentaa kunnianhimoisesti, laadukkaasti ja kestävästi uutta Raksilaa ja uutta Oulua vuodelle 2030.
”Kilpailu käytiin hyvin pitkälti areenan ehdoilla. Oli hyvin tarkkaan speksattu, millainen sen pitää olla toiminnallisesti ja sisällöllisesti, mutta taustalla kuitenkin on, että tämä on iso, iso kaupunkikeskustan kehittämishanke. Kaupallinen konsepti on rakennettu niin, että on pyritty vastaamaan näihin hengästyttävän moniin lähtökohtiin, joita kaupunki on linjannut”, Lokka sanoi ja muistutti, että areena on vain noin 20 prosenttia suunnitellun jättihankkeen kerrosneliöistä.
”Olemme pyrkineet tekemään suunnitelman niin, että sitä pystytään pilkkomaan ja vaiheistamaan. Näin betoninvalajan näkökulmasta siinä on kymmenen pääprojektia, jotka jakautuvat 22 pienempään osaprojektiin”, Lokka kertoi.
”Tämä on valtava ponnistus kaupungille, ja niin se on meillekin.”
Laadukkaat ehdotukset
Hankejohtaja Oikarisen mukaan molemmat areenakilpailutuksen määräpäivään mennessä saadut tarjoukset olivat erinomaisia. Niitä arvioi 17 hengen ryhmä, johon kuului kaupungin johtoa sekä kaavoituksen, maankäytön, liikenteen ja liiketoiminnan asiantuntijoita.
Kaupunginjohtaja Ari Alatossavan mukaan ehdotusten arvioinnissa oli neljä pääperustetta, jotka olivat tärkeysjärjestyksessä hinta, elämysareenan laatu sisältyen liiketoimintasuunnitelman, nimettyjen avainhenkilöiden kyvykkyys vaativassa kiinteistösijoittajakaupassa ja tapahtumaliiketoiminnassa sekä koko hanke- ja kilpailualueen laatu.
Alatossava kertoi, että SRV:n ja Trevianin voittanut ehdotus oli kaupungille selvästi edullisempi kuin toinen, YIT Business Premisesin tarjous. Raksila 2.0 -ehdotuksen vertailukustannus oli reilut 64 miljoonaa euroa, hävinneessä ehdotuksessa se oli 89 miljoonaa euroa.
”Vertailukustannus tarkoittaa sitä, että on laskettu yhteen investointivaiheen kustannukset, kehittämisvaiheen kustannukset ja kaupungin vuokravastuut. Siinä on siis otettu huomioon sekä investoinnin että rakentamisen jälkeisen ajan kustannukset kaupungille. Tavoitteena on ollut ja on edelleen, että kaupungin kustannusvastuu on hankkeessa mahdollisimman pieni, ja sen takia tämä nostettiin tärkeimmäksi valintakriteeriksi”, Alatossava selvitti.
”Luvut ovat sitovia ja ovat voimassa koko hankkeen kokonaiskeston ajan.”
Hankinnan päättävä sopimus rakentajakumppaneiden kanssa pyritään saamaan valmiiksi loppuvuoden 2025 aikana, minkä jälkeen alkaa kehittämisvaihe.
”Siinä katsotaan ennen muuta areenan kokonaisuutta, sen liiketoimintaa, muita omistajia, kaikkia toimijoita, joita areenaan mahdollisesti tulee. Laitetaan paketti kasaan, ja samalla kaavoitus jatkuu nyt voittaneen ehdotuksen perusteella”, Oikarinen kertoi.
Lopullinen rakentamispäätös on tehtävä vuoden 2027 loppuun mennessä, jolloin areena ympäristöineen olisi valmis vuonna 2030.
