Asuntomessut Oulussa 2025: Ystäväperheet rakensivat yhteisen pihapiirin ja arpoivat keskenään talot
Maiju Poutiainen ja Hanna Luukkonen kertovat, että idea neljän perheen yhteisestä rakennusprojektista syntyi ”pienissä endorfiinipöpperöissä” hiihtoladulla. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Yhteisöllisyys on yksi Oulun Asuntomessujen keskeisistä teemoista. Sen kiteyttää ehkä parhaiten Hietasaaren Gård -kokonaisuus, jossa neljä ystäväperhettä on rakentanut talot yhteiselle tontille.
Asuntomessuilla pääsee tutustumaan Hietasaaren Gårdin neljästä talosta kahteen, joihin muuttavat Maiju Poutiaisen ja Hanna Luukkosen perheet. Myös Gårdin yhteinen piharakennus on messukohteena.
Poutiainen kertoo, että perheet tuntevat toisensa hyvin. Osalla yhteinen ystävyys on jo 30 vuoden mittainen, ja kaikki aikuiset ovat tuttuja keskenään vähintään 15 vuoden ajalta. Idea Asuntomessujen alueelta haettavaan yhteiseen tonttiin tuli Poutiaisen mukaan perheiden naisten kesken hiihtoladulla ”pienissä endorfiinipöpperöissä”.
Neljä taloa ja yhteisen piharakennuksen sisältävä Hietasaaren Gård on kuvassa etualalla.
”Olemme tehneet valtavasti yhteisiä reissuja ja retkiä, lasten kanssa ja eri kokoonpanoilla. Meillä on paljon samanlaisia intressejä ja harrastuksia”, Poutiainen kertoo. Silti yhteishanke on herättänyt ulkopuolisissa ihmetystä.
”Viimeksi eilen sähkömies kysyi, että ’ootteks te vielä kavereita’. Kyllä me ollaan!”
Haastava tontti
Poutiainen ja Luukkonen myöntävät, että yhteishanke Asuntomessujen vaativalla aikataululla on ollut kova puristus, jossa kaikesta ei ole selvitty helpolla, mutta on kuitenkin selvitty.
Yksi mietintää aiheuttanut asia oli Hietasaaren tien varrella oleva tontti, joka todettiin haastavaksi muun muassa meluhaittojen takia. Perheet olivat suunnitelleet vajaan 120 neliön talot yhdessä sisustusta vaille valmiiksi niin, että jokainen talo sopisi jokaiselle perheelle.
Gårdin taloissa on lyhtyikkunat, jotka edustavat Hietasaaren vanhaa huvilakulttuuria "modernilla twistillä".
”Kaikki olimme sitä mieltä, että tontilla on parempia ja huonompia paikkoja. Sen takia arvotimme ne, eli jokainen pariskunta päätti keskenään niiden paremmuusjärjestyksen”, Poutiainen kertoo. Lopputulos oli, että sekä paras että huonoin paikka oli kaikkien mielestä sama.
Sen jälkeen talot hinnoiteltiin ja arvottiin niin, että parhaaksi valittu oli kalliimpi kuin muut ja huonoimmaksi äänestetty vastaavasti halvempi.
”Loppujen lopuksi olemme huomanneet, että kaikissa taloissa on omat hyvät juttunsa ja omat haasteensa, kun tontti on tiiviisti tehty ja lähellä tietä. Oma paikka on alkanut tuntua tosi hyvältä”, Poutiainen kertoo.
Juttu jatkuu kuvagallerian jälkeen.
Hietasaaren Gård
Arkkitehti Takkunen -toimiston suunnittelemat, Hietasaaren huvilahistoriasta inspiraatiota saaneet eriväriset talot ovat arkkitehtuuriltaan lähes identtiset, mutta perheet saivat viimeistellä arvonnan jälkeen tilaratkaisut ja sisustuksen mieleisikseen. Rakentamisen toteutti levypintaan saakka rakennusliike Sarka Asunnot.
Taloissa ei ole omia saunoja, vaan sauna ja pesutilat löytyvät yhteisestä piharakennuksesta, jossa on myös verstas, katettu oleskeluterassi ja tupamainen juhlatila.
”Verstaasta meillä on ollut vähän vääntöä, että mitä sinne tulee. Joku haluaa golfsimulaattorin, joku taideateljeen, mutta katsotaan nyt, mitä sinne tulee”, Poutiainen kertoo hymyillen.
Muuttuvat elämäntilanteet
Yhteisomistuksen mahdollistamiin ristiriitatilanteisiin on varauduttu lakimiehen avulla tehdyllä hallinnanjakosopimuksella. Keskellä on yhteishallintatila, ja jokaisella talolla on omassa hallinnassa oleva, Poutiaisen sanoin ”postimerkin kokoinen piha”.
Luukkonen kertoo, että perheitä kiehtoi ennen kaikkea merellinen sijainti lähellä Oulun keskustaa, mutta myös varautuminen tulevaisuuteen.
”Kaikilla on vähän samanlainen, muuttuva elämäntilanne. Lapset ovat osalla jo täysi-ikäisiä ja kotoa muuttaneita. Kaikilla on aika isot omakotitalot, joista tietenkin pitää jossain ajassa hankkiutua eroon. Tämmöinen pienempi kaupunkitontti alkoi houkutella, koska olemme aika liikkuvaista porukkaa. Olemme myös mökkeilijöitä, ja haluamme mieluummin rapata kesällä mökkipihaa kuin isoa omakotitalon pihaa”, Luukkonen kertoo.
”Funtsimme, kun meillä on tämmöinen hyvä kaveriporukka, että kaikkea ei tarvitse omistaa yksin. Sellaiset tilat, joita ei käytä koko ajan, voivat aivan hyvin olla yhteisiä. Otamme vanhat kunnon saunavuorot kehiin.”
Suoraan puhuminen auttaa
Luukkonen kertoo, että yhteisprojekti on herättänyt ulkopuolisissa sekä ihmetteleviä että ihastelevia kommentteja. Vastaavaa harkitseville hän korostaa suunnittelun ja koordinoinnin merkitystä. Projektinjohto oli vuorotettu niin, että jokainen perhe vastasi omalla vuorollaan juoksevien asioiden hoidosta. Yhteiset työt jaettiin tasapuolisesti kokouksissa.
Oulunsalosta kotoisin olevat Maiju Poutiainen ja Hanna Luukkonen ovat tutustuneet toisiinsa jo vuosikymmeniä sitten, kun heidän miehensä olivat samassa urheiluporukassa.
Tärkeää on myös, että asioista puhutaan suoraan silloinkin, kun ollaan erimielisiä. Luukkonen kertoo nauraen, että siinäkään ei ole ollut ongelmaa, koska kollektiiviin kuuluu ”neljä vahvaa naista, jotka osaavat puhua”.
”Veikkaan, että tästä yhteisöllisyydestä koituu muutakin hyvää kuin se, että on lyhyt matka naapuriin kysymään puuttuvia kananmunia. Se on varmasti jotakin sellaista, mitä emme vielä edes ymmärrä, esimerkiksi mitä kaikkea se voi tuoda meille vanhempina”, Luukkonen pohtii.
Messut vaativat läsnäoloa
Perheiden urakka ei pääty rakentamiseen. He ovat myös messukohteidensa päänäytteilleasettaja, eli vastaavat messujen aikana niiden esittelystä.
Se on yksi syy sille, miksi kaikki neljä taloa eivät ole kohteina messuilla, vaikka työt ja kustannukset jaetaan kaikkien kesken: sekä yläkertaan että alakertaan tarvitaan esittelijä, jolloin messut vaatisivat koko ajan vähintään yhdeksän hengen läsnäolon, kun piharakennus lasketaan mukaan.
”Meillä on hirveän paljon jälkeläisiä, mutta ei armeijaa sentään”, Poutiainen ja Luukkonen toteavat nauraen ja myöntävät samalla, että messujen vaatima työmäärä tuli osittain yllätyksenä.
Perheet saivat yhteistyökumppaneiksi viisi pienempää näytteilleasettajaa, jotka auttavat esittelyn aiheuttamissa kustannuksissa, mutta työvuorot on hoidettava itse. Se on periaatteessa viimeinen puristus pitkässä projektissa, joka oli haastattelupäivän aamuna edennyt lopputarkastukseen, vimmatun kirin saattelemana.
”Olen kahtena edellisenä yönä nukkunut yhteensä 3,5 tuntia”, tunnustaa Poutiainen nauraen.
Asuntomessut Oulussa 18.7.–17.8. 2025.
