Asemakeskus -hanke etenee tiimityöllä – Tervatynnyrit ovat asteen verran lähempänä toteutumista

Asemakeskushanke on linjattu Oulun kaupungin strategiseksi kärkihankkeeksi jo useamman valtuustokauden ajan, mutta kuntalaisen näkökulmasta hanke on näyttänyt etenevän, kuin täi tervassa. Vuonna 2016 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittajatyö Tervatynnyrit herätti paljon kiitosta ja kiinnostusta, mutta vielä tynnyrit eivät komeile asemanseudulla. Asemahankkeen parissa työskentelevää tiimiä haastatellessa selkeytyy, miksi hankkeen eteneminen rakennusvaiheeseen ei tapahdu hetkessä: kokonaisuus on monimutkainen ja vaatii kaikkien osapuolten näkemyksen sovittamista yhteen. Vaikka tiedottaminen on ollut niukkaa, hanke etenee nyt päätöksentekoon ja sen eteen on tehty töitä tiiviisti jo pidemmän aikaa.

Oulun yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista Asemakeskushanketta vie eteenpäin tiimi, jolla riittää kokemusta ja visiota viedä projekti maaliin. Hankkeen johtajana toimii yhdyskuntajohtaja Marko Kilpeläinen apunaan kaupunkikehittämisen ja –rakentamisen taitava tiimi, jossa eri osa-alueiden edistämisestä vastaavat asemakaavapäällikkö Kari Nykänen, projektipäällikkö Juha Isoherranen, projektipäällikkö ja asemakaava-arkkitehti Leena Kallioniemi sekä asuntotoimenpäällikkö Jukka Kokkinen.

Usean omistajan hanke

Oulun kaupungin Asemakeskushankkeen projektitiimin tehtävänä on rakentaa melkoinen palapeli. Heidän vastuullaan ovat sopimusneuvottelut, selvitykset, maankäytön ja rakennusten suunnittelu, alueen liikennesuunnittelu, kaavoitus ja omalta osaltaan myös projektin viestintä. Alueen maat omistaa kolme valtion toimijaa: Senaatin Asema-alueet Oy ja Senaatti Kiinteistöt sekä Väylävirasto. Lisäksi asemakaavan muutosalueella rakennusyhtiö YIT:llä on omistamansa kiinteistön alueelle työn alla toimitilahanke sekä asematunnelin jatkaminen.

Alueen kaavoitusvastuu on Oulun kaupungilla ja ennen kuin kaavoitusvaiheeseen päästään, on kaikkien osapuolten oltava yksimielisiä siitä, mitä tehdään, millä aikataululla ja vastuunjaolla sekä tuleviin investointeihin varatulla riittävällä rahoituksella.  

“Kaavoituksen näkökulmasta maanomistaja Senaatin Asema-alueet Oy:n tuleva tontinluovutuskilpailu sekä monien osapuolien tarpeiden huominen tekevät Asemakeskushankkeesta varmasti yhden vaativimmista kokonaisuuksista, joka meidän kaavoitusyksikössä on nyt työn alla. Aiemmin toteutetun arkkitehtikilpailun tavoitteiden sovittaminen toteuttajien tavoitteisiin on ollut mittava työ. Lisäksi ympäristö on erittäin vaativa kaupunkikuvallisesti ja liikenteellisesti”, yhdyskuntajohtaja Kilpeläinen kertoo.

Kaupungin tuoreen kaavoituskatsauksen mukaan asemakaavoituksessa on työn alla 91 kohdetta eri puolilla Oulun kaupunkia, mutta Asemakeskus on ehdottomasti yksi mittavimmista kohteista kaupungin paraatipaikalla, johon kohdistuu myös paljon odotuksia.

Mittavat sopimusneuvottelut

Kovankaan paineen alla ei sopimusneuvotteluissa voi oikaista, vaan kaikkien sopimusten on oltava linjassa keskenään.

“Hankkeen eteneminen edellyttää, että kaikkien osapuolten kanssa saamme sopimusneuvottelut valmiiksi. Kyllä siinä on kyseessä mittava neuvottelutyö. Lähes kaikkiin sopimuksiin liittyy osittain laajojakin liiteasiakirjoja. Kuukausien neuvottelut ovat sisältäneet viikoittain kymmenien ihmisten työtä, suunnittelua, neuvottelua, suunnitteluttamista ja varmasti kirjoitetut sähköpostit sekä käytetyt työtunnit ovat sadoissa, elleivät tuhansissa”, Kilpeläinen kuvaa neuvotteluiden työmäärää.

Kokonaisuuden johtoketju on kuitenkin selkeä.

“Johdan kokonaisuutta hankkeen ohjausryhmän kautta, jonka johdolla muut työryhmät ja lukuisat suunnitteluprosessit etenevät. Kaupunginjohtajan johdolla seurantaryhmä kokoaa kaikki osapuolet noin kerran kuukaudessa toteamaan valmistelutilanteen”, Kilpeläinen jatkaa.  

Kilpeläinen aloitti Oulun kaupungin yhdyskuntajohtajana viime vuoden kesäkuussa. Haastava hanke motivoi Kilpeläistä työssään ja uutena tulokkaana sopimusneuvotteluita saattoi katsella tuorein silmin.   

“Oli erittäin innostavaa saada vedettäväkseen näin merkittävä hanke. Siitä saattoi olla jotakin etua, että tulin ulkopuolisena mukaan ja pystyin näkemään kaikkien osapuolien tarpeet. Onneksi minulla on runsaasti kokemusta valtion kanssa toteuttavista yhteishankkeista tie- ja rata-asioiden osalta, vaikka en aiemmin ole ollut mukana ihan näin isossa hankkeessa. Henkilökohtaisesti asioiden eteneminen motivoi ja tietysti haluan onnistua tässä hankkeessa asiantuntijajoukon ja osaavan henkilökuntamme avustuksella”, Kilpeläinen toteaa.  

Visio kirkkaana

Asemakaavapäällikkö Kari Nykäsen ei tarvitse etsiskellä motivaatiota viedä isoa kokonaisuutta eteenpäin. Hän, jos kuka, on työskennellyt tervatynnyreiden visio kirkkaana mielessään, sillä Nykänen oli itse mukana suunnittelemassa voittanutta kilpailutyötä Arkkitehdit m3-arkkitehtitoimistossa. Sittemmin urapolku on vienyt Oulun kaupungin asemakaavapäälliköksi ja nyt Nykänen edistää kollegoineen hanketta liki päivittäin.

“Kyllä siitä jotain etua on, että tuntee voittaneen kilpailutyön kuin omat taskunsa. Nyt voin myös seurata, että voittaneen työn elementit päätyvät myös toteutukseen – sellaista harvoin on mahdollista tehdä. Uskon, että valmistuessaan Asemakeskus tulee olemaan Oululle maamerkki, josta voimme olla ylpeitä”, Nykänen iloitsee.

Vaikka hyvä suunnitelma on työn pohjana, se ei yksin riitä kaavoituksen käynnistymiseen. Myös Nykänen näkee, että eri osapuolten näkemysten sovittaminen yhteen on neuvotteluiden yksi tärkeimmistä etapeista.

“Meillä on paljon erilaisia reunaehtoja otettavana huomioon ja kaikki osa-alueet on saatava yhteiseen linjaan, ennen kuin kaavoitus voi käynnistyä. Hanke vaatii paljon erikoissuunnittelua jo pelkästään liikennejärjestelyiden osalta. Missään kohtaa ei parane tinkiä tai oikaista, mutta tavoitteemme on selkeä: kaavoitus luo edellytykset, jotta asiat alkavat Asemakeskuksen ympärillä tapahtua”, Nykänen toteaa.

Myös asema-alueen ympäröivissä kortteleissa kuplii muutossuunnitelmia, joita on huomioitava Asemakeskuksen suunnittelussa.

“Raksilan ja areenahankkeen suunnitelmat väistämättä heijastelevat Asemakeskukseen. Meidän pitää ajatella, että suunnitelmissa on riittävästi liikkumavaraa myös tulevaisuutta varten, oli Raksilan tai poliisitalon tilalla sitten mitä tahansa muuta toimintaa”, Nykänen huomauttaa.

Kokemus auttaa

Projektipäällikkö Juha Isoherraselle haastava hanke ei ole lajissaan ensimmäinen. Isoherrasen edellinen suurprojekti oli Kivisydän, joka puhutti oululaisia lähes yhtä kiihkeästi, kuin nyt valmisteilla oleva Asemakeskuskin.

“Kyllä tässä projektissa on itselleni tuttuja elementtejä. Yhteistyö eri osapuolten kanssa on aina keskiössä kun haemme yhteisiä ratkaisuja isoihin ja pieniin kysymyksiin, viestintä erityisesti. Jokaisella osapuolella on omat roolinsa ja tavoitteensa, joiden yhteensovittaminen on haasteellista mutta erittäin palkitsevaa osaavien ammattilaisten kanssa toimiessa”, Isoherranen muotoilee.

“Asema-aluetta on suunniteltu varmaankin jo pari vuosikymmentä, mutta nyt aika näyttäisi olevan kypsä hankkeen etenemiselle, että voimme yhdessä toteuttaa alueelle jotain merkittävää vuosikymmeniksi eteenpäin”, Isoherranen jatkaa.  

Asemakeskus on lähtölaukaus alueen kehittymiselle – isommat liikennevirrat tuo elämää ympärilleen ja Oulun keskusta todellakin laajenee. Visio uudesta kaupunginosasta on kunnianhimoinen.

“Suunnitelmissa ja tähän asti myös sopimuksissa on käynnissä jatkuva muutos – prosessin aikana hanke toteutetaan mielikuvissa uudelleen lukuisia kertoja. Kirkas vision lopputuloksen tavoitteista vie hyvään lopputulokseen näin loistavalla porukalla”, Isoherranen vakuuttaa.

Projektipäällikköä motivoi paitsi aito innostus työhön ja toisiaan tukeva tiimi myös silloin, kun asiat eivät etene.

“Meillä on tiimimme kanssa aina sellainen positiivinen kiire”, Isoherranen kiittelee kollegoitaan.

Keskusta on jatkuvassa muutoksessa

Asemakaava-arkkitehti Leena Kallioniemi tekee töitä kädet kaavassa kyynärpäitä myöten keskustan maamerkkien parissa: Asemakeskuksen lisäksi hän on projektipäällikkönä Terwa Tower-hankkeessa ja kahdessa muussa isossa keskustahankkeessa.

“Kyllä työsarkaa on todella paljon, mikä kertoo siitä, että Oulun keskusta on muutoksessa – mutta sellainen on keskustan luonne, jatkuvaa muutosta”, Kallioniemi toteaa.

Muutoksessa kaavoittajan on huomioitava eri intressiryhmien tarpeet mahdollisimman hyvin, ja kyettävä näkemään myös, millaisia tarpeita alueella voisi olla tulevaisuudessa.

“Kaavoitustyössä kuulemme kaikkia osapuolia ja yritämme näistä tarpeista sitten suodattaa kaikkia tahoja mahdollisimman hyvin palvelevan lopputuloksen. Asemakeskuksessa osapuolia on paljon, joten selvitystyö on iso. Kaikki valmisteleva työ tähtää siihen, että saamme asemakaavan muutos luonnoksen nähtäville ja mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen hanke etenee asemakaavaehdotukseen”, Kallioniemi kuvaa työtään.

Kuntalaisten mielipiteillä on merkitystä

Oululaiset ovat erittäin aktiivisia keskustan hankkeiden osalta, sen Kallioniemi on todennut yli 20 vuoden urallaan Oulun kaupungin kaavoituksessa.  

“Kun asetamme kaavaluonnoksen nähtäville, siihen voidaan esittää mielipiteitä. Keskustan hankkeissa kuntalaiset ovat yleensä aktiivisia, mielipiteitä esitetään runsaasti. Mielipiteillä tietysti on väliä – loppupelissä ne ohjaavat myös poliittista päätöksentekoa”, Kallioniemi muistuttaa.

Asemakeskus-hankkeen osalta kaavaluonnos asetetaan nähtäville maaliskuussa jolloin on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta. Kaavaluonnokseen saadun palautteen pohjalta asemakeskustiimi valmistelee asemakaavan muutosehdotuksen, joten edessä on vielä muutama kierros neuvotteluita ja hankkeen uudelleen rakentamista pöydällä, ennen kuin varsinainen asemakaava on valmis ohjaamaan alueen rakentumista. Se ei taida tiimiä haitata, sillä Kallioniemi pukee sanoiksi sen, mitä Asemakeskus-hankkeen valmistelijoiden tekemisestä välittyy.

“Olen lempityössäni! Ei työssä koskaan tule valmista, mutta kyse onkin pitkäkestoisesta visiotyöstä, jota teemme yhdessä. Tavoitteemme on selkeä: teemme kuntalaisille iloa tuottavaa, terveyttä ja turvallisuutta edistävää rakennettua ympäristöä”, Kallioniemi painottaa.

Kolme vuotta neuvottelua

Asemakeskuksen sopimukset ovat olleet asuntotoimenpäällikkö Jukka Kokkisella työn alla aktiivisesti noin kolme vuotta. Aiesopimus alueelle valmistui ja allekirjoitettiin marraskuussa 2019; sen jälkeen sopimusneuvottelut ovat jatkuneet helmikuun alkuun 2022 saakka.

“Kärsivällisyyttä on vaadittu kaikilta neuvottelijatahoilta, alueella on niin paljon toimijoita, toimintoja ja vastuita. Sopimusneuvottelut ovat edenneet yhteistyössä alueen suunnittelun ja muun hankekehityksen sekä kaupungin eri asiantuntijatahojen kanssa. Haluan tässä nostaa esille erityisesti maanmittausinsinööri Sami Rundgrenin merkittävän työpanoksen sopimusneuvottelujen taustalla”, Kokkinen sanoo.

Nyt mittavat neuvottelut on saatu päätökseen ja hanke voi edetä poliittiseen päätöksentekoon, ensin yhdyskuntalautakuntaan helmikuussa ja kaupunginhallitukseen maaliskuussa. Myös Senaatti Asema-alueet Oy:n ja Senaatti-kiinteistöjen hallitukset käsittelevät sopimukset kokouksissaan helmikuussa. Tervatynnyrit siintävät jo asteen verran lähempänä toteutusta.