Suuri ja lämmin ilma­kitara­perhe on Aapo Rautiolle tärkeämpää kuin maailman­mestaruus: ”Se on ihan maagista”

Aapo Rautio, 25, näyttää kahvilan jonossa puhelimeltaan musiikkivideon, jonka Ouluun kokoontuneet ilmakitaristit ovat perinteen mukaisesti yhdessä kuvanneet yhdellä otolla Hailuodon Marjaniemessä, saunomisen ja muun ajanvieton ohessa.

Video kuvattiin seuraavana päivänä sen jälkeen, kun Rautiosta – tai hänen lavahahmostaan The Anguksesta – tuli ilmakitaransoiton vuoden 2025 maailmanmestari Rotuaarin MM-finaalissa.

Videossa kiteytyy Rautiolle MM-titteliä paljon suurempi ja arvokkaampi asia. Monet näistä ihmisistä tulevat lähes joka vuosi Ouluun soittamaan ilmakitaraa maailmanrauhan merkeissä. Se on kansainvälinen yhteisö, jolla on tiiviit, jo vuosikymmenten mittaiset siteet, ja joka laajenee koko ajan.

”Kilpailu ja ilmakitaran soittaminen on iso osa asiaa, mutta tärkeintä on rakkaus ja yhteisöllisyys, jota jaamme. Se on ihan maagista. Me olemme isoa perhettä”, Rautio sanoo ja laskeskelee, että hänen ystäväpiirinsä on laajentunut ilmakitaroinnin ansiosta jo yli sadalla ihmisellä.

Rautiosta tuli tärkeä osa kansainvälistä ilmakitaraperhettä nuorempana kuin kenestäkään muusta. Hän osallistui MM-kisoihin ensimmäisen kerran vain 10-vuotiaana vuonna 2010.

Rautio muistelee nähneensä silloin jossain ilmoituksen kisoista. Koska siitä ei löytynyt ikärajaa osallistumiselle, nuori Aapo alkoi kysellä isältään, muusikko Timo ”Rautsi” Rautiolta, saisiko mennä mukaan. Kun isä varmistui, että poika tosissaan haluaa osallistua kisaan baariympäristössä aikuisten keskellä, 10-vuotias ”Little Angus” ilmestyi ravintola 45 Specialiin mustien hevosten karsintaan soittamaan AC/DC:n Whole Lotta Rosie -kappaletta.

”AC/DC:n keikoilla yleisö alkaa sen aikana huutamaan Anguksen (Young) nimeä, ja muistan, että Nelivitosessakin ihmiset alkoivat heti huutaa sitä. Tältäkö tuntuu olla rokkitähti, aivan älytöntä!” Rautio muistelee nauraen.

Karsinnoista aukesi paikka tuolloin torinrannassa järjestettyyn finaaliin, jota seurasi paikan päällä tuhansia ihmisiä. Nuori Rautio otti kunniakkaan kuudennen sijan, mutta se oli vasta alkua.

Tänä vuonna Rautio oli mukana MM-kisoissa jo seitsemättä kertaa ja viidettä kertaa finaalissa. Voittokin on ollut lähellä jo aikaisemmin.

Ilmakitaran MM-kisoja on järjestetty Oulussa vuodesta 1996, siis ennen Raution syntymää. Ytimessä on asioita, jotka ovat säilyneet samanlaisina alusta lähtien, kuten maailmanrauhaa julistava slogan ”Make air, not war” ja finaalin päättyminen Neil Youngin Rockin’ in the Free Worldin yhteissoittoon.

Samalla laji on tietyllä tapaa ammattimaistunut: useimmat kilpailijat ovat koostaneet huolellisesti minuutin mittaisen, kollaasimaisen kilpailukappaleen esitykseen, jossa on tarkka koreografia, puvustus ja usein myös muuta rekvisiittaa. Parhaat esitykset ovat yhdistelmä tanssia, lavakomiikkaa, urheilusuoritusta ja lajiin edelleen olennaisesti kuuluvaa tunnevaltaista älyvapautta.

Rautio kertoo, että tänä vuonna hän ei käyttänyt valmistautumiseen yhtä paljon aikaa kuin joskus ennen, vaikka kilpailukappaleen koostaminen alkoi heti viimevuotisten kisojen jälkeen. Hän päätti keskittyä siihen, että nauttii olostaan lavalla ja sen ulkopuolella, stressaamatta kilpailua.

”Halusin, että homma pysyy freesinä eikä esitys ole liian kankea tai harjoitellun oloinen. Ehkä 10 päivää ennen kisaa aloin kuuntelemaan biisiä, joka oli siinä vaiheessa editoitu valmiiksi, ja miettimään esitystä. Käytin Hupisaarten kesäteatteria treenikämppänä.”

Raution mukaan valmistautuminen on pitkälti fyysisen suorituskyvyn tutkimista: minkälaisia hyppyjä esityksessä voi tehdä, minkälaisiin asentoihin ja venytyksiin keho taipuu. Ennen esitystä tarvitaan kunnollista lämmittelyä ja venyttelyä.

”Jotenkin tuntuu, että minullakin alkaa olla jo 25-vuotiaana aika vanhan miehen keho”, Rautio tuumii nauraen.

Parhaimmillaan esityksissä on myös hämmentävää kauneutta. Etenkin kolminkertainen maailmanmestari Nanami ”Seven Seas” Nagura on tehnyt ilmakitaroinnista puhdasta taidetta. Raution mukaan japanilaisnäyttelijä on siviilissä herttainen, kiltti ja ujo, mutta lavalla raju ja räiskyvä taiteilija.

Nagura on yksi lukemattomista ihmisistä eri puolilta maailmaa, joiden kanssa Rautio on vuosien varrella ystävystynyt ilmakitaran merkeissä. Ehkä lämpimin suhde on muodostunut ilmakitaran suurlähettilääksi kutsuttuun Justin ”Nordic Thunder” Howardiin, josta on tullut koko Raution perheen rakas ystävä.

Ulkomaisia ilmakitaristeja yhdistää se, että he tuntuvat rakastavan Oulua jopa enemmän kuin oululaiset itse ja levittävät positiivista sanaa kaupungista ympäri maailmaa.

”Maailmassa on tällä hetkellä paljon ihmisiä, joille Oulu on kuin Mekka ja jotka haaveilevat, että jos joskus pääsen tuolla käymään, olen onnellinen”, Rautio sanoo Oulun maineesta ilmakitarailmiön pyhänä maana.

”Täällä kohtaava yhteisö on se, joka saa ihmiset tulemaan tänne aina uudestaan ja joka saa myös minut pysymään siinä.”

Tärkeää on myös se, että vanhojen tuttujen lisäksi mukaan tulee joka vuosi uusia ihmisiä, jotka otetaan aina yhtä lämpimästi vastaan, olivatpa he minkä ikäisiä tahansa tai mistä päin tahansa, jos ilmakitaran aate on lähellä sydäntä.

”Tänäkin vuonna tapasin ensimmäistä kertaa muutamia ihmisiä, ja nyt jo tuntuu siltä, että olen tuntenut heidät vuosikausia ja he kuuluvat perheeseeni. He kaikki ovat uskomattoman ihania ihmisiä. Tämä laji houkuttelee ihmisiä, jotka ovat heittäytymiskykyisiä ja avoimia tällaiselle intensiiviselle yhteisöllisyydelle.”

Ilmakitaristien mannertenvälinen yhteys säilyy tiiviinä kisojen välisinäkin kuukausina kunkin arjessa. Rautiolla arkeen kuuluu työ Kuluman baarimikkona sekä musisointi The Southgates -yhtyeen rumpalina ja silloin tällöin myös vanhempiensa Timo ja Mari Raution luotsaamassa Liikkuva Laulureppu -lastenmusiikkiyhtyeessä, jolle Aapo on tehnyt myös musiikkivideoita.

The Southgates on tänä vuonna tehnyt edellisiä vuosia vähemmän keikkoja parin yhtyeen jäsenen muutettua Helsinkiin, mutta Raution mukaan uusia kappaleita kirjoittanut yhtye on taas aktivoitumassa. Seuraavan kerran sen voi nähdä keikalla torstaina 28. elokuuta Pelasta Perämeri -tapahtumassa Kuusisaaressa.

Ensi vuonna ilmakitaran MM-kisat ovat näyttävä osa Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta, ja The Angus puolustaa finaalissa mestaruuttaan kotikentällä.

”Toivon, että joku vie tittelin minulta. Tuossa on mukana niin paljon upeita ihmisiä, joista kaikista toivon, että pääsisivät voittamaan. Mutta en minä aio siitä helppoa tehdä!”