Oulun kirjamessujen kattaus on valmis – ohjelmatuottaja Sanna Vainio vaali viime vuoden lämmintä tunnelmaa
Hailuodossa asuva Sanna Vainio on Oulun kirjamessujen ohjelmatuottaja, jolla on parhaillaan työn alla toinen oma romaani. Kuva: Myrsky Roukala
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Viime vuonna esikoiskirjailijana Oulun kirjamessuilla vieraillut Sanna Vainio viehättyi messujen tunnelmasta niin paljon, että tarjoutui tapahtumaan töihin. Nyt toista kertaa järjestävien kirjamessujen ohjelmatuottajana Vainio onkin halunnut vaalia ensimmäisen kerran onnistunutta henkeä, vaikka tapahtuma on aavistuksen laajentunut. Oulun kirjamessut pidetään 10.–12. lokakuuta.
Vuosi sitten hailuotolainen Sanna Vainio asteli Lyseolle Oulun ensimmäisille kirjamessuille tuoreena kirjailijana, jonka esikoisromaani Tyttö (Atena) oli juuri ilmestynyt ja alkanut saada kiittävää palautetta. Vainio jäi oman kirjailijahaastattelunsa jälkeen aistimaan messutunnelmaa.
”Kiinnitin huomiota tunnelmaan paikan päällä. Nämä messut eivät olleet missään messuhallissa, vaan vanhoissa rakennuksissa, joissa oli kiva viipyillä”, Vainio sanoo.
Jo messujen aikana Vainio sai ajatuksen, että voisi tarjoutua auttamaan messujen järjestämisessä jatkossa. Hailuodossa oli juuri päättynyt Vainion pyörittämä Kulttuuritalo Päiväkodin residenssitoiminta, joten kalenterissa oli sopivasti tilaa.
Pian Oulun kirjailijaseura tarjosikin Vainiolle messujen ohjelmatuottajan tehtävää, mikä sopi kirjallisuutta rakastavalle ja monenlaisissa kulttuuri- ja tapahtuma-alan töissä kokemusta hankkineelle ihmiselle erinomaisesti.
Kaikkiaan kuusi lavaa
Ensimmäiset Oulun kirjamessut olivat kaikin tavoin menestys. Pientä kritiikkiä tapahtuma sai lähinnä ajoittaisesta tilanahtaudesta ja ruuhkista. Vainio sanoo, että tilat asettavat rajat tapahtuman kasvulle, mutta niiden tarjoamasta lämpimästä tunnelmasta halutaan ehdottomasti pitää kiinni.
”Tämän vuoden teema on Kohtaamisia. Se korostaa vuoropuhelua ja kirjallisuuden merkitystä maailman ja toistemme ymmärtämisessä”, Vainio kertoo.
Tänä vuonna kirjamessujen lava- ja oheisohjelmaa on aavistuksen laajennettu. Ohjelmalavojakin on viimevuotista enemmän.
”Niitä on periaatteessa 4 + 2. Lyseolla on kolmella lavalla kirjailijahaastatteluita, ja sen lisäksi auditoriossa on lava, jolla on oheisohjelmaa. Lisäksi meillä on käytössä kulttuuritalo Valveen Valvesali, kuten viime vuonnakin, ja nyt myös Valveen kahvilassa on yhteistyökumppaneiden kanssa ohjelmaa.”
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava avasi lokakuussa 2024 pidetyt ensimmäiset Oulun kirjamessut Oulun lyseon lukiolla. Kuva: Pasi Rytinki
Vainio kertoo, että messut on tänäkin vuonna suunnattu kaikenikäisille lukijoille. Tarjolla on monipuolinen kattaus ajankohtaista kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja sarjakuvaa.
”Toki meillä Oulussa korostuu pohjoinen ulottuvuus. Se näkyy niin, että meillä on monia pohjoisia tekijöitä sekä aiheita ja ilmiöitä pohjoisesta. Esimerkiksi avajaisissa pohditaan tänä vuonna pohjoisen kirjailijuuden merkitystä ja asemaa paneelikeskustelussa.”
Messuilla julkaistaan jälleen myös pohjoissuomalaisen Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat. Oheisohjelmassa on tarjolla Jyrki Korpuan vetämä kävelykierros, jolla tutustutaan Oulun kirjalliseen historiaan.
Kirjallisuuden ystävien keidas
Messujen nimekkäitä vieraita ovat tänä vuonna esimerkiksi Tuomas Kyrö, Mikael Niemi, Minna Rytisalo, Helmi Kekkonen, Maarit Tastula, Topi Borg ja Markus Leikola. Suurta yleisöjoukkoa kiinnostanee myös sunnuntain dekkari-iltapäivä, jossa esiintyvät Max Seeck, Arttu Tuominen, Anu Ojala, Tittamari Marttinen ja Joona Keskitalo. Keskitalo vetää sunnuntaina myös Pahikset-työpajan, jossa opetellaan kirjoittamaan täydellinen pahis.
Työpajoja on messuilla kaksi. Minna Rytisalo vetää lauantaina Kohtaamisia kirjoittaen -työpajan. Työpajoihin on rajoitetusti paikkoja ja niihin pitää ilmoittautua ennakkoon.
Tietokirjapuolella on tarjolla muun muassa Suomen tietokirjailijat ry:n järjestämä tietokirjaraati sekä tiedetoimittajien liiton järjestämä Hyvät ja huonot tiedeuutiset -paneelikeskustelu, jossa on mukana tietokirjailija Tiina Raevaara.
Vainio kertoo, että messuohjelma rakentuu pitkälti ohjelmaehdotusten pohjalta. Neuvotteluja kirjailijavieraista käydään kustantajien kanssa, ja lopulliset valinnat hyväksyy Oulun kirjailijaseuran hallitus.
”Aina ei ole tietenkään ihan yksinkertaista saada kirjailijoita mukaan – me olemme kaukana”, Vainio sanoo. Pääsääntöisesti kirjailijat kuitenkin tulevat mielellään messuille, vaikka markkinointia ei ehkä mielletä kirjailijan ydintyöhön kuuluvaksi.
”Minulla on sellainen tunne, että kyllä kirjailijat mielellään tulevat puhumaan kirjoistaan, koska kirjan tekeminen on valtava työ, ja messut ovat hyvä tapa tuoda työtään esille. Näin koin itsekin esikoiskirjailijana”, Vainio sanoo. Kirjailijoille messut ovat myös loistava tilaisuus tavata kollegoita.
Oulun messut järjestetään ennen Helsingin kirjamessuja, jotka ovat tänä vuonna 23.–26. lokakuuta. Tapahtumien kokoluokka on erilainen, mutta yhteistä on kirjoja rakastava henki.
Kun kirjallisuuden asemasta yhteiskunnassa ollaan kasvavassa määrin huolestuneita, vuosittain paljon väkeä vetävät kirjamessut toimivat kirjallisuuden ystäville kuin toivoa luovina keitaina. Vainio jakaa ajatuksen.
”Kyllä! Edes hetken kirjallisuus on ikään kuin pääasia”, Vainio sanoo ja kertoo, että hänen omat odotuksensa Oulun kirjamessuista liittyvät juuri tähän.
”Odotan ehkä eniten juuri sellaista yleistä kirjallisuuskuhinaa ja -fiilistä.”
Oulun Kirjamessut 10.–12.10. 2025 Oulun Lyseolla ja Kulttuuritalo Valveella.
Toinen romaani kehitteillä
Sanna Vainio sai viime vuonna omalle kirjailijanuralleen erinomaisen lähdön. Tiivis ja intiimi avioerokuvaus Tyttö (Atena) oli varmaotteinen esikoinen, jossa näkökulma oli onnistuneesti rajattu eroa läpikäyneen naisen kasvukertomukseksi. Tyttö sai kehuvan arvostelun Helsingin Sanomissakin, jossa sen kuvattiin olevan ”esikoisromaaniksi hallittu, annosteltu ja ehjä teos”, ja kommentit olivat yleisestikin kiittäviä.
Sanna Vainion esikoisromaani Tyttö ilmestyi elokuun lopussa 2024. Kuva: Atena
Vainio kertoo, että kirjailijan ura ei ollut hänelle lapsuudesta asti kytenyt haaveammatti, vaikka hän onkin aina halunnut tehdä luovaa työtä. Kirjoittaminen alkoi yksityisenä iltaharrastuksena lasten ollessa pieniä ja kesti vuosia sellaisena, kunnes mieleen tuli kirkas ajatus eroromaanista.
”Tavallaan olen mennyt sitä kohti, mutta en mitenkään kauhean tietoisesti.”
Nyt Vainio työstää toista romaaniaan, joka on vielä ”hyvin alkuvaiheessa”. Tässäkin romaanissa saatetaan käsitellä ikääntyvän naisen kokemuksia.
”Ajatukseni ovat muuttuneet matkan varrella sen verran, että en osaa vielä sanoa, onko se pääaihe, mutta kyllä se on yksi aiheista”, Vainio sanoo. Hän on määritellyt kirjoittajana itseään kiinnostaviksi aiheiksi ”ihmisen keskeneräisyyden, haavoittuvaisuuden ja säröt”, ja tästä aihepiiristä hän aikoo rakentaa toisenkin romaaninsa.
”Se on ja pysyy. Tykkään myös lukea kirjoja, jotka ovat vähän vaikeista ja raskaista aiheista”, Vainio sanoo naurahtaen.
Tukea toisen romaanin kirjoittamiseen hän on saanut Monika Fagerholmin vetämästä, vuoden kestävästä kirjoittajakoulusta.
”Kirjailijuus on siitä ihanaa, että tämä on ikuinen oppikoulu ja loputon kehittymisen paikka. Esikoisen myötä huomasi, kuinka paljon tässä on opittavaa.”