Näyttelijä Asta Sveholm tuli Ouluun hyvän teatterin ja sukujuuriensa vetämänä: ”Tällaisessa yhteisössä on aika ihana olla”

Asta Sveholm esittää kaupan kassalla työskentelevää Ilonaa Oulun teatterin versiossa Aki Kaurismäen Varjoja paratiisissa -elokuvasta. Elokuvassa roolin teki Kati Outinen. Kuva: Pasi Rytinki

Ihmiset

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Oulun teatterin näyttelijä Asta Sveholm on ehdolla Vuoden teatterinäyttelijäksi työstään Pienen hauen pyydystyksen Elinana. Roolista tuli hänelle poikkeuksellisen läheinen, ja siitä luopuminen sai aikaan pidättelemättömän itkun yleisön edessä. Lauantaina ensi-iltaan tulee näyttämösovitus Varjoja paratiisissa, jossa Sveholm on toisessa pääosassa.

Näyttelijä Asta Sveholm rientää haastatteluun suoraan Varjoja paratiisissa -näytelmän harjoituksista. On enää tovi ensi-iltaan, mutta Sveholm vaikuttaa hyväntuuliselta. Hän kertoo, että produktio alkaa olla valmis esitettäväksi yleisölle eikä isompaa viime hetken säätämistä ole ilmassa.

Hyväntuulisuuteen on sekin syy, että Sveholm nimettiin edellisellä viikolla ehdokkaaksi Vuoden teatterinäyttelijäksi pääosastaan Pienen hauen pyydystys -näytelmän Elinana. Viime vuonna vuoden teatterinäyttelijän palkinnon voitti Oulun teatterin konkari Tuula Väänänen, ja nyt ehdolla on siis yksi sen tuoreimmista kiinnityksistä.

”Minun mielestäni Oulun teatteri ansaitsee kaiken huomion, täällä on aika kova meininki”, Sveholm sanoo ja jakaa kunniaa ehdokkuudestaan koko työryhmälle.

Asta Sveholm kertoo ihastuneensa Elinan hahmoon jo Pienen hauen pyydystys -romaania lukiessaan. Kuva: Kati Leinonen / Oulun teatteri

Juhani Karilan romaaniin (2019) perustuvasta ja Janne Pellisen ohjaamasta Pienen hauen pyydystyksestä tuli Sveholmille ikimuistoinen kokemus. Se oli hänen ensimmäinen pääroolinsa suurella näyttämöllä, mutta myös Elinan hahmosta tuli poikkeuksellisen läheinen näyttelijälle.

”Se oli semmoinen jysähdys, että samaistuin siihen tosi paljon jo kirjaa lukiessani. Minulla oli aivan hullu veto Elinaa kohtaan, mutta en kehdannut sanoa sitä ääneen. Sitten kävikin niin onnekkaasti, että sain roolin, eikä minun tarvinnut edes mainita tästä salaisesta intuitiostani kenellekään.”

Näin perustelee Suomen näyttelijäliitto Sveholmin palkintoehdokkuutta: Sveholm tulkitsee ilmaisuvoimaisesti lappilaisen Elina Ylijaakon roolin ja johdattaa katsojan fantasiamaailmaan, jossa pyörivät peijoonit ja näkit. Taianomaisuuden keskelle hän tuo myötäelettäväksi suurella herkkyydellä ja aitoudella tavallisen ihmisen murheet ja tunnot.

Epätyypillinen naishahmo

Tarinan Elina on poliisin etsimä nainen, joka palaa rituaalinomaisesti kotiseudulleen Itä-Lappiin pyydystämään haukea ja kohtaamaan samalla menneisyytensä. Sveholm kertoo, että häntä kiehtoi hahmossa se, että Karila oli alun perin kirjoittanut hänet mieheksi, kunnes vaimonsa ehdotuksesta kokeili vaihtaa päähenkilönsä nimen Elinaksi. Muut ominaisuudet säilyivät.

”Siinä on nyt nainen, jolla on sellaisia ominaisuuksia kuin jurous ja siilitukka. Luulen, että minuun vetosi juuri se, että hahmo on alun perin kirjoitettu aika neutraalilla tavalla päähenkilöksi miehen näkökulmasta. Kyseessä ei siis ollut perinteinen miehen katseen kautta määritelty naiseus, vaan jotakin muuta, jotakin samastuttavampaa”, Sveholm sanoo.

Avoimesti siinä ihmisten edessä itkin – sitäkin, että olin niin onnellinen siitä kaikesta, missä sain olla mukana.
Asta Sveholm

Pienen hauen pyydystyksen esitykset päättyivät Oulun teatterissa joulun alla.

”Kun mentiin viimeisessä esityksissä kumarruksiin, minulta pääsi itku, jota en pystynyt yhtään pidättämään. Avoimesti siinä ihmisten edessä itkin – sitäkin, että olin niin onnellinen siitä kaikesta, missä sain olla mukana. Meistä muodostui tiivis työryhmä, jolla oli yhteinen rakkaus sitä teosta kohtaan. Tämä oli ehkä raskain irtipäästö roolista, mitä minulla on koskaan ollut.”

Äidin jalanjäljissä

Elinan roolin sisäistämistä saattoi helpottaa sekin, että helsinkiläissyntyisellä Sveholmilla on sukujuuria pohjoisessa. Hänen äitinsä, näyttelijä Sari Havas, on kotoisin Oulusta. Myös hänen isänsä, niin ikään näyttelijänä tunnettu Pertti Sveholm, on käynyt syntymässä Oulussa, vaikka varttuikin Lappeenrannassa.

Asta Sveholm sanoo, että yksi syy hänen Ouluun muuttamiselleen oli juuri sukutaustassa. Sveholm ja hänen puolisonsa Sami Lalou kiinnitettiin Oulun teatterin näyttelijöiksi samaan aikaan syksyllä 2022.

”Äiti on pienenä tyttönä päässyt tanssiryhmänsä kanssa Oulun teatterin lavalle, ja siitä se teatteri-innostus lähti. Ympyrä sulkeutui, kun hakeuduin tänne”, Sveholm hymyilee.

On ihan parasta, kun menee tuolla kaupungilla, niin oululaiset ottavat ihan hihasta kiinni ja kertovat, että ’minä näin sen Pienen hauen pyydystyksen, se oli hirveän hyvä’.

Ennalta Oulu ei ollut Sveholmille kovin tuttu, sillä aikoinaan hänen isovanhempansa vierailivat yleensä Helsingissä eikä toisinpäin. Nyt Sveholmilla on cv:ssään jo erityistaitona Oulun murrekin – muun muassa vaihto-oppilasvuonna opitun japanin kielen ohella. Hän nauraakin, ettei Ouluun muuttaminen ollut yhtä iso harppaus kuin teini-ikäisenä yksin Japaniin muuttaminen, vaikka kavereiden ja perheen luota pois lähteminen on oman ikävänsä aiheuttanut.

”Ensinnäkin tykkään oululaisista. On ihan parasta, kun menee tuolla kaupungilla, niin oululaiset ottavat ihan hihasta kiinni ja kertovat, että ’minä näin sen Pienen hauen pyydystyksen, se oli hirveän hyvä’. Se on ihan sairaan ihanaa. Eivät ihmiset Helsingissä tule juttelemaan, vaikka ehkä tunnistaisivatkin. Tällaisessa yhteisössä on aika ihana olla.”

Kunnianhimoista teatteria

Sveholm kiittää oululaisia myös siitä, että he ovat kiinnostuneita Oulun teatterista ja teatteritaiteesta. Samalla kehut saa taiteellisen johtajan Alma Lehmuskallion luotsaama kunnianhimoinen ohjelmisto.

”Tajusin, että Alma tekee taiteellisia valintoja, jotka pohjaavat samaan arvomaailmaan kuin itselläni on. Olin valmis tulemaan vähän kauemmaksi sen takia”, Sveholm sanoo ja lisää, että Pienen hauen kaltaisten produktioiden tekeminen auttaa myös siihen ajoittain kalvavaan tunteeseen, että esimerkiksi tv- ja elokuvatyöt ovat pitkälti Helsingissä.

Mies ja nainen ravintolan pöydässä teatterin näyttämöllä

Varjoja paratiisissa -näytelmän pääosassa nähdään Sveholmin rinnalla Henri Tuominen. Kuva: Janne-Pekka Manninen / Oulun teatteri

”Niissä hetkissä pitää aina muistaa, että me teemme täällä ihan sairaan siistejä juttuja, ja katsojat tykkäävät. Täällä on olemassa universumi, joka ei ehkä yllä Helsingin mediaan, mutta on merkityksellinen.”

Erityisen suuri ilon aihe Oulussa on ollut se, että Sveholm ehti viettää noin vuoden verran aikaa nyttemmin edesmenneen isoisänsä kanssa. Sveholm muistelee lämpimästi, kuinka vaari esitteli pyöräkaupassakin ylpeänä tyttärentyttärensä Oulun teatterin uutena näyttelijänä.

”Tajusin, kuinka tärkeää hänelle ja myös äidilleni oli, että tulin tänne”, Sveholm sanoo ja arvelee, että pääkaupunkiseudulla omaa paikallista identiteettiä ei koeta yhtä vahvasti.

Jäähyväiset Oululle

Sveholm paljastaa, että lauantaina ensi-iltaan tuleva Varjoja paratiisissa jää hänen viimeiseksi roolikseen Oulun teatterin näyttelijänä. Tulevista töistään hän ei voi vielä kertoa, mutta Oulussa ehditään nähdä vielä ensi kesänä Hupisaarten kesäteatterissa Sveholmin kirjoittama Eläintila-näytelmä, jossa eläimet nousevat kapinaan ihmisiä vastaan. Esityksen toteuttaa Asema-kollektiivi ja ohjaa Emma Mattila.

”Siihen tulee meitä Teatterikorkeakoulusta vasta valmistuneita sekä vielä maisteri- ja kandivaiheessa olevia nuoria kollegoita ja ystäviä. Myös Oulun teatterin henkilökuntaa on mukana tekemässä sitä, eli kaksi yhteisöäni kohtaa”, Sveholm iloitsee.

Punahiuksinen nainen nojaa baaritiskiin ja katsoo ulos ikkunoista valoa kohti.

"Minulla on tällä hetkellä sydämessä suuri paikka Oululle, ja se ei sieltä hevillä lähde", sanoo Oulun teatterin pian jättävä Asta Sveholm. Kuva: Pasi Rytinki

Hän sanoo, että nuoria helsinkiläisnäyttelijöitä on helppo houkutella Ouluun, koska täällä heillä on tilaa tehdä omanlaistaan taidetta.

”Oulun teatteri esimerkiksi auttaa meitä antamalla resursseja ja materiaaleja, pukuja lainaan ja niin edelleen. Se on tämmöiselle apurahaproggikselle sairaan iso juttu”, Sveholm kiittelee.

”Mutta on myös niin, että me vähän haluammekin pois sieltä etelästä. Itse helsinkiläisenä olin sitä mieltä, että Suomen kulttuurikenttä ei voi olla tässä, en suostu uskomaan, tuntuu aika ahtaalta kuplalta. Sitten tulin tänne, ja se kupla avautui.”

Valovoimainen Sveholm ottaa ilomielin vastaan ajatuksen siitä, että näyttelisi joskus tulevaisuudessakin Oulun teatterin lavalla vaikkapa vierailijana.

”Minulla on tällä hetkellä sydämessä suuri paikka Oululle, ja se ei sieltä hevillä lähde.”

Kaurismäen maailma näyttämölle

Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Mies ojentaa naiselle kukkakimpun.

Henri Tuominen on Nikander ja Asta Sveholm Ilona Oulun teatterin Varjoja paratiisissa -näyttämösovituksessa. Kuva: Kaisa Tiri / Oulun teatteri

Lauantaina Oulun teatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava Varjoja paratiisissa on näyttämösovitus Aki Kaurismäen työläistrilogian avanneesta samannimisestä elokuvasta (1986), jossa pääosia esittivät Matti Pellonpää ja Kati Outinen. Asta Sveholmin tehtävänä on tuoda näyttämölle roskakuski Nikanderin rakastettu, kaupan kassalla työskentelevä Ilona, joka Outisen elokuvassa tulkitsemana on sekä vähäeleinen että -puheinen.

Sveholm myöntää, että Kaurismäen maailma varsin lakonisine roolihahmoineen ei ole helppo lähtökohta siirrettäväksi toisenlaista ilmaisua vaativalle teatterilavalle. Roolia ei yksinkertaisesti voi tehdä yhtä ”pienesti” kuin elokuvassa.

”Esimerkiksi romaania lukiessa henkilöhahmosta saa aika paljon informaatiota siitä, minkälainen sisäinen maailma sillä on. Kun tehdään versiota elokuvasta, jossa on jo jonkun toisen tekemä tulkinta hahmosta, tilanne on erilainen. On pitänyt yrittää itse löytää sitä hahmon sisäistä mielenmaisemaa, että millainen tyyppi se on. Pyrin pois Katin roolin kopioimisesta, vaikka hän voikin olla minulle inspiroijana tai suunnan näyttäjänä.”

Sveholm sanoo odottavansa itsekin hyvin kiinnostuneena, miten elokuvan nähneet katsojat ottavat kantaesityksenä tehtävänä näyttämösovituksen vastaan. Hän kehuu ohjaaja ja dramaturgi Jarno Kuosan tehneen hienoa työtä.

”Siinä on jotain hyvin oivaltavaa, miten hän on muuttanut elokuvan visuaalisuuden näyttämökielelle. Kun luin käsikirjoituksen ensimmäisen kerran, ajattelin, että nerokasta – koska minulla oli ihan samat kysymykset, että miten ihmeessä tästä voidaan tehdä näyttämösovitus.”

Varjoja paratiisissa -traileri

Varjoja paratiisissa -traileri

Varjoja paratiisissa Oulun teatterin suurella näyttämöllä. Ensi-ilta lauantaina 2. maaliskuuta klo 19. Lisätietoja Oulun teatterin sivuilta