Arkeologiassa näkyy koko menneen elämän arkikirjo, tietää Matleena Riutankoski

Arkeologin työ vie Matleena Riutankosken myös maastotarkastuksille. Kuvat: Marika Kostamovaara & Mika Friman

Ihmiset

Julkaistu: Kirjoittaja: Sirpa Tarkkinen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

"Arkeologiassa on mukana koko elämän kirjo: miten ennen on asuttu ja tehty ruokaa, metsästetty, kuoltu", sanoo Pohjois-Pohjanmaan museon arkeologina työskentelevä Matleena Riutankoski. Oulun keskustassa on hänen mukaansa useita arkeologisesti kiinnostavia tontteja ja katualueita.

 

”Tule ylös sieltä kuopasta arkeologi

älä kaivele menneitä arkeologi.

Sitä mikä on kadonnut kuitenkaan

et tavoita milloinkaan.”

 

Näin kehotti Pentti Saarikoski runossaan Histria vuonna 1961.

Pohjois-Pohjanmaan museolla työskentelee kolme arkeologia, joista uusin tulokas on Matleena Riutankoski.

Saarikosken runosta hän tuumaa, että menneisyyttä pitää kaivella.

”Oppimismielessä, ja jotta oppeja voidaan hyödyntää nyt ja tulevaisuudessa”, Riutankoski sanoo.

Hän tuli museolle töihin joulukuussa 2020. Alun perin toholampilainen Riutankoski valmistui arkeologiksi Oulun yliopistosta vuonna 2013. Arkeologiassa häntä kiinnostaa historiallisen ajan arkeologia eli se, miten arkeologisten kenttätutkimusten havainnot täydentävät kirjallisten lähteiden tietoa ja myös toisinpäin.

”Arkeologiassa on mukana koko elämän kirjo: miten ennen on asuttu ja tehty ruokaa, metsästetty, kuoltu. Historiallinen aikajänne, jota tarkastellaan, on todella pitkä”, Riutankoski sanoo.

Arkeologi ei kaiva

Oulun keskustassa on Riutankosken mukaan arkeologisesti kiinnostavia tontteja ja katualueita. Niissä on säilynyt arkeologisia rakenteita ja kulttuurikerroksia 1600–1700-luvuilta. Alueet sijoittuvat Tuomiokirkon ympäristöstä Sepänkadulle.

Pohjois-Pohjanmaan museolla on alueellisen vastuumuseon rooli, joten sen työ on lakisääteistä. Se myös määrittää tutkimustarpeet. Niitä edellytetään Riutankosken mukaan Oulun kaupunkiarkeologisella alueella muutamia vuodessa.

Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa katsotaan kauas tulevaisuuteen.
Arkeologi Matleena Riutankoski

Lisäksi museo määrittelee arkeologisen inventointitarpeen ja muun maankäytön suunnittelun tutkimustarpeen Pohjois-Pohjanmaalla. Kunkin hankkeen vastaava tilaa tutkimuksen arkeologisten kenttätutkimusten tekijöiltä.

Museo tekee maastotarkastuksia ja pieniä koekaivauksia pääasiassa yksityishenkilöiden hankkeissa. Kaivauksiin arkeologit eivät osallistu.

Esinelöytöjä käydään näyttämässä

Arkeologi Riutankosken tavallinen työpäivä koostuu 90-prosenttisesti lausuntojen antamisesta.

”Meillä on Pohjois-Pohjanmaalla 30 kuntaa, joiden maankäytön suunnitteluun osallistumme. Käsittelemme esimerkiksi sellaiset hakkuiden metsänkäyttöilmoitukset, jotka vaikuttavat muinaisjäännöksiin. Minä päivitän muinaisjäännösrekisteriä sekä neuvottelen viranomaisten kanssa. Maastoon mennään kesäisin ja syksyisin.”

Ihmiset ovat kiinnostuneita arkeologiasta ja heillä on todella paljon kysymyksiä esinelöydöistä ja muinaisjäännöksistä.

Riutankosken työpäivään myös kuuluu, että asiakkaat käyvät näyttämässä löytämiään esineitä. Myös maanomistajia tavataan.

”Ihmiset ovat kiinnostuneita arkeologiasta ja heillä on todella paljon kysymyksiä esinelöydöistä ja muinaisjäännöksistä. Asiakastapaamiset tuovat mukavaa vaihtelua toimistotyöhön.”

Alueellisen vastuumuseon arkeologin työssä tahti on nopea. Käsiteltävät hankkeet vaihtuvat jatkuvasti.

”Kokonaisuudessaan edistämme arkeologisen kulttuuriperinnön suojelua ja säilyttämistä jälkipolville. Osallistumme esimerkiksi koko Pohjois-Pohjanmaan alueen kaavoitukseen eli suojeltavat muinaisjäännökset merkitään kaavoihin. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa katsotaan kauas tulevaisuuteen”, kertoo Riutankoski.

Hylky jäi mieleen

Ennen Pohjois-Pohjanmaan museota Riutankoski oli pitkään töissä Museoviraston arkeologisissa kenttäpalveluissa. Oulussa hän on johtanut kaupunkiarkeologisia kaivauksia tutkijana. Yksi tapaus on jäänyt erityisen vahvasti mieleen.

”Olihan se ihan uskomaton tunne, kun kuivalta maalta yhtäkkiä ilmestyi vanha hylky.”

Kesällä 2019 Radisson Blu -hotellin saneerauksen yhteydessä löydettiin hotellin takaa lotjan eli Hahtiperän hylyn keskiosa 1600-luvulta. Riutankoski oli tuolloin johtamassa kaivauksia, kun tehtiin hotellin korjaukseen kuuluvaa arkeologista valvontaa.

Olihan se ihan uskomaton tunne, kun kuivalta maalta yhtäkkiä ilmestyi vanha hylky.

Osa hylystä palaa Ouluun uuteen museoon Vantaalta Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksesta. Muilta osin sen loppusijoituspaikka on vielä tuntematon.

Kesällä 2023 Temmeksestä löydettiin yli 200 hopeakolikkoa avohakkuiden yhteydessä. Noin 1500-luvulle sijoittuvan kätkölöydön Riutankoski vie Oulusta Museovirastolle henkilökohtaisesti.

Arkeologin ammattia harkitsevalle Riutankoski vinkkaa, että mahdollisuuksia on monia: esimerkiksi kenttäarkeologin, tutkijan ja alueellisen vastuumuseoarkeologin työnkuvat eroavat suuresti tosistaan.

”Ne antavat vaihtoehtoja työllistymiselle oman mielenkiinnon mukaan, mutta toisaalta aiemmat työkokemukset myös täydentävät toisiaan”, hahmottaa Riutankoski.

Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelyt ovat avoinna 31. joulukuuta 2023 asti Ainolassa, Ainolanpolku 1. Näyttelyt ovat maksuttomia. Museon uudet näyttelyt avataan uudisrakennuksessa vuonna 2026.