Siirry suoraan sisältöön

Yleisöluento pääkirjastolla: Unohdettu teollisuuslaitos, kadotettu yhteisö? Muistot menneestä Pikisaaren pikiruukkiyhteisöstä

26.11.2021

Keitä olivat pikiruukkilaiset? Sunnuntaina Oulun pääkirjastolla kuullaan mielenkiintoinen yleisöluento, jossa keskitytään erityisesti Pikisaaren ruukkiyhteisöön. Aiheeseen perehtynyt FT Marika Hyttinen esittelee väitöskirjatutkimustaan, joka käsittelee yhtä Oulun varhaisinta, mutta unohdettua teollisuuslaitosta, Oulun Pikisaaren pikiruukkia, yhteisöineen arkeologisesta näkökulmasta.

FM Marika Hyttinen hoitaa maakunta-arkeologin viransijaisuutta Pohjois-Pohjanmaan museossa. Hänen väitöskirjansa Ajan multaamat muistot – Historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteisöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle, aiheena oli Oulun Pikisaaren varhaismoderni pikiruukki, alueella toiminut yhteisö sekä yhteisön sen aikainen maailmankuva.

Väitöstutkimus toimii sunnuntaisen yleisöluennon pohjana. Suomen alueen pikiruukeista yhteisöineen ei ole aiemmin tehty tutkimusta, joten Marika Hyttisen väitös aiheesta on ensimmäinen. Väitöskirja on myös kansainvälisesti ensimmäinen aihetta käsittelevä historiallisen ajan arkeologian tutkimus.

Marika Hyttinen kertoo väitöskirjan tekemisen olleen kokonaisuudessaan inspiroivaa ja yllätyksellistä.

”Esiin pulpahteli koko prosessin ajan uutta tietoa lähdemateriaaleja analysoidessa ja tulkitessa.”  

Naisten ja tyttöjen rooli yllätti tutkijan

Mielenkiintoista tutkimuksen antia on naisten tärkeä rooli perheiden ansiotulojen hankkimisessa ja yhteisön jatkuvuudessa. Perinteinen näkemys, jonka mukaan varhaisteollisissa yhteisöissä pojilla olisi ollut suurempi merkitys, on Marika Hyttisen tutkimuksessa haastettu.

”Luennolla keskitytään pikiruukin yhteisöön, sen syntyyn, kehitykseen ja hajoamiseen. Lisäksi luennolla käsitellään yhteisön sosiaalista rakennetta sekä miesten ja naisten rooleja yhteisössä.  Tutkimuksessa yhteisön naisten merkitys paljastui yllättävän suureksi ja monipuoliseksi. Heillä oli tärkeä rooli niin yhteisön jatkuvuudessa kuin elannon hankkimisessa,” kertoo Hyttinen.

Yleisöluento kertoo paikallishistoriasta hahmottelemalla pikiruukin tapahtumia ja kehitystä Pikisaaressa 1600-luvulta 1890-luvulle saakka, jolloin pikiruukki tuhoutui tulipalossa. Pikisaari oli ja on edelleen erityinen paikka oululaisille.

Menneisyydessä saaren erityisyys määrittyi pikiruukin ja teollisuuden kautta, ja nykyisyydessä säilyneen rakennetun kulttuuriperinnön kautta. Saaren erityisyys leimasi myös sen asukkaat muista oululaisista poikkeaviksi. Tietoa siirrettiin sosiaalisen muistin, eli tarinoiden ja sanontojen kautta, sukupolvelta toiselle.

Unohdettu teollisuuslaitos, kadotettu yhteisö? Muistot menneestä Pikisaaren pikiruukkiyhteisöstä. Pääkirjaston Pakkalan salissa su 28.11.2021 klo 13–14. 
Tapahtuman järjestävät Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys ja Oulun pääkirjasto.

Pikiruukki

  • Pikiruukilla tarkoitetaan esiteollista laitosta, jossa valmistettiin tervasta pikeä keittämällä.
  • Pikeä ei tarvittu tuolloin tie- vaan meriliikenteeseen, alusten tiivistämiseen.
  • Piki sopi tähän tarkoitukseen erinomaisesti, kun siihen sekoitettiin hartsia tai talia, jonka jälkeen tuotetta kutsuttiin nimellä laivapiki.
  • Pikiöljyä saatiin polton sivutuotteena ja sitä käytettiin yskänlääkkeenä.
  • Pikiöljyllä hoidettiin myös ihottumia.

 

 

FT Marika Hyttinen esittelee luennolla väitöskirjatutkimustaan, joka käsittelee Oulun Pikisaaren pikiruukkia.Kuva: Minna Hyttinen

Lue myös

Lue lisää aiheesta