Siirry suoraan sisältöön

Viikinkivene rakenteilla Haukiputaalla - vesimatkaa elävöitetään viikinkiasuilla

2.4.2022

Viikingit tunnetaan pohjoismaisina merenkulkijoina, jotka tekivät retkiä lohikäärmekeulakuvilla koristelluilla laivoilla. Haukiputaalla on määrä laskea vesille Kari Korpelan tekemä viikinkivene kesällä, mutta sen keulakuvana on Suomen leijona. Vesimatkaa elävöitetään myös viikinkiasuilla.

Haukiputaalla asuva Kari Korpela on ryhtynyt tekemään viikinkivenettä. Vene on jo tervattu ja se on kuivumassa vajassa tällä hetkellä. Siihen on määrä asentaa vielä masto ja penkit kuudelle soutajalle. Veneeseen tulee keulakuvaksi lohikäärmeen sijasta Suomen leijona.

Korpela arvioi, että hän vie viikinkiveneen ulos toukokuussa. Hänellä on oma venesatama vajan lähellä Kiiminkijoen rannassa, missä veneen on määrä olla. Veneen vesillelasku tapahtuu kesällä.

”Varmaan tuossa kesäkuun alussa lasketaan vesille, kun jäät ovat kunnolla lähteneet”, hän kertoo.

Viikinkiveneen vesillelaskusta tulee tapahtuma, jossa historia elävöitetään. Korpela kertoo ompelevansa itse viikinkivaatteet. Hänen Tampereella asuva tyttärensä on myös luvannut olla pukeutuneena skottiprinsessaksi viikinkiveneen vesillelaskun aikaan.

Viikingit on kuvattu usein aseistautuneina merenkävijöinä, joilla oli sarvikypärät. Moni on kuitenkin kyseenalaistanut mielikuvan. Myös Korpela toteaa, että viikingit eivät käyttäneet sarvikypäriä.

”Se on tullut elokuvista”, hän kertoo.

Pitkäaikainen haave toteutuu

Kari Korpelalla on paljon kokemusta veneiden tekemisestä. Hän kertoo tehneensä useita veneitä, mutta nyt valmistuva viikinkivene tulee olemaan suurin hänen tekemänsä vene. Viikinkiveneen tekeminen on ollut hänen pitkäaikainen haaveensa, joka on nyt toteutumassa. Hän oli käynyt Oslossa sijaitsevassa Viikinkilaivamuseossa 40 vuotta sitten, jolloin hän näki viikinkialuksen.

”Siinä tuli mieleen, että jos joskus tuollaisen saisi”, hän muistelee.

Kari Korpelan viikinkiveneen keulakuvaksi tulee Suomen leijona.

Korpela muistelee, että nyt valmistuvan viikinkiveneen suunnittelu alkoi kaksi vuotta sitten. Valmiita piirustuksia ei ollut, joten tietoa oli täytynyt hankkia esimerkiksi internetistä. Viikinkiveneitä on tehty myös muualla, joista hän mainitsee esimerkkinä Virossa tehdyt viikinkiveneet. Hän ompeli veneen mastoon tulevan purjeen viime keväänä, ennen kuin hän ryhtyi valmistamaan venettä.

Korpela oli hankkinut kenttävannesahan viikinkiveneeseen käytettävien lautojen sahaamiseen, ja sopivaa tukkipuuta oli löytynyt Ylikiimingistä. Laudat on liitetty veneeseen limittäin, jolloin ne on naulattu päällekkäin. Tuloksena on ollut vene, jonka pituus on yhdeksän metriä ja leveys on kaksi ja puoli metriä. Perhe on ollut mukana tekemässä viikinkivenettä.

Matkoja suunnitelmissa

Viikinkiveneessä on määrä olla myös muita koristeita kuin keulakuva. Niitä ovat kilvet, jotka on asetettu jokaisen soutajan kohdalle. Nämä kilvet on koristeltu kaikkien Pohjoismaiden ja myös Ukrainan väreillä. Soutajia on määrä olla kuusi, jolloin jokainen soutaja tulee pitämään yhtä airoa.

”Soutajia on kovasti tulossa”, Kari Korpela kertoo.

Korpelan mukaan viikinkiveneellä on tarkoitus vierailla ainakin Hailuodossa sen jälkeen, kun se on laskettu vesille. Hän arvioi, että vierailu myös johonkin kaukaisempaan kohteeseen voi olla mahdollinen ja hän mainitsee esimerkkinä Kemin.

”Jos aikaa on varattu kolme, neljä päivää, niin silloin voi käydä siellä”, hän arvioi.

Kari Korpela on tehnyt myös tätä lautaa koristavan riimukirjaimen.

Tämä viikinkivene tulee pysymään pinnalla myös epävakaan sään aikana, mutta Korpelan mukaan viikinkiveneellä ei kannata lähteä liikkeelle myrskysäässä. Siihen voi asentaa tarvittaessa myös perämoottorin esimerkiksi sen tilanteen varalle, jos viikinkiveneessä on vain yhden henkilön miehistö.

Oulussa löytöjä viikinkiajalta

Viikingit tekivät retkiä ainakin Etelä-Suomeen, ja yksi Suomen historian ajanjaksoista on nimeltään viikinkiaika. Lapin maakuntamuseon arkeologin Jari-Matti Kuuselan mukaan Oulujokilaakson alueelta tunnetaan joitakin arkeologisia löytöjä, jotka ajoittuvat viikinkiajalle vuosien 800 ja 1050 välille.

”Kaikki löydöt ovat metalliesineitä, eli joko koruja tai aseita. Sen lisäksi yleensä Pohjois-Suomesta tunnetaan kohtuullisen paljon tämän ajan löytöjä. Oulusta pohjoiseen sijaitsevassa Iissä tutkittiin vuonna 2016 viikinkiajan loppuun ajoittuva polttohautauspaikka”, hän kertoo.

Löytyneistä viikinkiajan esineistä yksi on löytynyt Oulusta, yksi Muhokselta ja kolme Vaalasta. Kuusela muistuttaa siitä, että vaikka esineet ovat viikinkiajalta, niitä ei välttämättä voi kutsua viikinkiperäisiksi.

Oulussa on alue nimeltä Varjakka, minkä lisäksi Toppilan ja Oulunsalon välissä olevaa merialuetta on kutsuttu Varjakanmereksi. Nimistöntutkimuksessa tämän nimen on arveltu pohjautuvan varjagi-sanaan. Varjageiksi on kutsuttu niitä ruotsalaisia ja pohjoisnorjalaisia viikinkejä, jotka tekivät retkiä Itä-Eurooppaan. Mun Oulun tavoite on vahvistaa oululaisuutta ja sen näkyvyyttä lisäten Oulun kaupungin pito- ja vetovoimaa kirjoittamalla paikallisista ja ajankohtaista aiheista, kuten kaupungin päätöksistä, tapahtumista, kolmannesta sektorista, yksittäisistä kaupunkilaisista sekä mielenkiintoisista ilmiöistä. Mun Oulu on osa Oulun kaupungin viestintäorganisaatiota.
Haukiputaalla asuva Kari Korpela on tekemässä viikinkivenettä, jossa on kilvet jokaisen soutajan kohdalla. Ne on koristeltu Skandinavian maiden ja Ukrainan väreillä. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä

Lue myös

Lue lisää aiheesta