Siirry suoraan sisältöön

Vetovoimaisen yliopistokaupungin salaisuus - painopiste kehityksen vetonaulana

26.9.2021

Monimuotoiset kaupungit houkuttelevat opiskelijoita, ja yliopisto voidaan nähdä myös koko kaupungin kehityksen veturina. Kaupunkisuunnittelu muuttuu yhteiskunnan ja kulttuurin muutosten myötä. Oulussakin näkyvät eri vuosikymmenten käsitykset toimivasta kaupungista.

Kaupunkitutkimuksessa ei ole selvää yksimielisyyttä siitä, missä suhteessa keskustaan yliopiston kannattaisi sijaita. 

”Vanhoissa yliopistokaupungeissa yliopisto on useimmiten kaupungin keskustassa. 1960-luvulla syntyi käsitys, että yliopiston on hyvä olla omalla yhtenäisellä kampusalueellaan. Tämä liittyy laajempaan ajatustapaan, että kaupungissa on eri toiminnoille omat paikkansa, ja vuorovaikutus tapahtuu liikkumalla näiden kaupunginosien välillä”, Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää kertoo. 

Muutokset liittyvät pitkäaikaisiin virtauksiin talous- ja työelämässä. Toiminta-alueiden eriytyminen liittyi teollistumiseen ja kaupunkien kasvuun. 

”Nyt 2000-luvulla korostuvat tietotekniikka ja tietoon pohjautuva tuotanto, jolloin tiedon vapaa liikkuminen ja kohtaamisen helppous ovat olennaisia työelämässä. Niinpä suuntaus on nyt kohti kaupunkisuunnittelua, joka suosii sattumanvaraisia kohtaamisia ja ideoiden törmäyttämistä, mikä voi johtaa innovaatioihin.”  

”On entistä tärkeämpää, mitä osaajat ja oppijat tekevät vapaa-ajallaan ja keitä he kohtaavat. Monipuoliset kaupungit, joissa on eri alojen työpaikkoja ja osaajia, menestyvät”, Mäenpää jatkaa.   

Yliopisto on merkittävä osa kaupunkia 

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara toteaa, että on tärkeää tunnistaa yliopiston merkitys kunkin kaupungin kehitykselle ja työpaikkojen synnylle.  

”Yliopisto olisi hyvä nähdä eräänä kaupunkisuunnittelun keskeisistä vetureista, ja yliopistolaisten itse esiin nostamia tarpeita pitäisi kuunnella muun muassa yliopiston sijaintia pohdittaessa”, Vaattovaara sanoo.  

”Yliopisto ei ole mikä tahansa toimija kaupungissa, vaan osaavat ihmiset tulisi nähdä tärkeänä resurssina, joka mahdollistaa kaupungin jatkuvan kehityksen. Myös kansainvälisille yrityksille yliopisto on merkittävä syy sijoittaa toimintaansa tiettyyn kaupunkiin”, Vaattovaara jatkaa.  

Kaupungin elävä keskusta on tärkeä menestystekijä, kun kaupungit kilpailevat nuorista osaajista. 

”Kaupungin vetovoimaisuus saa opiskelijat jäämään opiskelukaupunkiinsa asumaan. Asuinpaikan valinnassa on tutkimusten mukaan tärkeää ihmissuhteet ja paikkojen tuttuus. Kaupunkien kiinnostavuus rakentuu ihmisten henkilökohtaisista kokemuksista ja verkostoista. Jos opiskelija viettää pääosan opiskeluajastaan kaupungin ulkopuolisella kampuksella, hänelle ei synny itse kaupunkiin vahvaa sidettä”, Vaattovaara pohtii. 

”Yliopisto on myös kansainvälinen työpaikka, jonne osaajat päätyvät kiinnostavien tutkijoiden ja tutkimushankkeiden vetämänä, mutta myös itse kaupungin elävyydellä on merkitystä.” 

Yksipuolinen elinkeinorakenne ei houkuttele 

Mäenpää muistuttaa, että monimuotoisuus tuo ison kaupungin tuntua. 

”Kaupunki, jossa on erilaisia palveluja ja kulttuuritarjontaa, houkuttelee nuoria vapaa-ajanviettomahdollisuuksillaan ja tarjoaa myös erilaisia työpaikkoja. Yksipuolinen elinkeinorakenne ei houkuttele opiskelijoita, vaikka se yksi osaamisalue olisi ajan hermolla”, Mäenpää toteaa.  

Vaattovaara korostaa, että onnistunut kaupunkisuunnittelu perustuu kaupungin oman identiteetin löytämiseen. Oulussa onkin juuri tehty perinpohjaista työtä kaupunkibrändin kirkastamiseksi Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden hakemuksen yhteydessä.  

”Oululla on nyt todella hieno tilaisuus pohtia omaa identiteettiään rakennemuutosten jälkeen. Mitkä asiat kaupungissa herättävät innostusta? Mikä tekee Oulusta erityisen?”, Vaattovaara kysyy.  

”Kaupungissa on valtavasti eri toimijoita, jotka tekevät Oulun. Mukaan olisi saatava myös epätavallisia toimijoita, kuten urheiluseurat ja muut harrasteryhmät. Samoin yliopiston osaamisalueita tulisi tarkastella osana kaupungin luonnetta”, hän jatkaa. 

Asukkaat mukaan suunnittelemaan tulevaa 

Tämän päivän trendi on ottaa asukkaat mukaan kaupunkisuunnitteluun keskustelemaan ja kommentoimaan suunnitelmia. Vaattovaara ei kuitenkaan näe sitä nykyisellään toimivana välineenä. 

”Osallistava kaupunkisuunnittelu on nähdäkseni kesken jäänyt prosessi. Siinä on valtavasti potentiaalia tunnistaa konkreettiset tavoitteet ja tarpeet, mutta sen vaikuttavuudesta ei ole näyttöä”, Vaattovaara toteaa. 

Mäenpään mukaan hyvä kaupunkisuunnittelu on joka tapauksessa jatkuvaa keskustelua. 

”Kaupungeilla on osallistamisvelvollisuus eli asukkaita on kuultava esimerkiksi budjettia laadittaessa. Nykyään myös erilaiset sosiaalisen median keskusteluryhmät ovat osa suunnitteluprosessia. Osallistaminen lisää demokratiaa ja ihmiset sitoutuvat ratkaisuihin, joista ovat itse olleet päättämässä”, Mäenpää sanoo. 

Kaupunkitutkimuksessa ei ole selvää yksimielisyyttä siitä, missä suhteessa keskustaan yliopiston kannattaisi sijaita. Kuva: arkisto/Tero Suutari

Lue myös

Lue lisää aiheesta