Vapaarahoitteiset vuokrahinnat ovat maltillisella tasolla Oulussa

Pääkaupunkiseudun ja Oulun välinen vuokratason ero on edelleen huikea. Tämä koskettaa erityisesti nuoria asunnonetsijöitä. Kuva: Vuokraturva.fi

Kaupunki

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Asuntosijoittamisen suosio on kasvattanut vuokra-asuntojen tarjontaa niin paljon, että edes suurimmissa kasvukeskuksissa ei enää kärsitä vuokra-asuntopulasta. Koko 2000-luvun piinannut ongelma voidaan katsoa kokonaan selätetyksi, kerrotaan Vuokraturva.fi:stä.

Vuokra-asuntojen tarjontaa ovat kiihtyvässä tahdissa kasvattaneet niin asuntosijoittamisesta innostuneet yksityishenkilöt, eläkeyhtiöt, kotimaiset asuntosijoitusyhtiöt ja -rahastot kuin varsinkin viime vuosina kansainväliset asuntorahastotkin. Valmistuvista uusista asunnoista noin puolet menee suoraan vuokra-asunnoiksi.

Lopuistakin noin puolet päätyy vuokra-asunnoiksi sitä kautta, että asuntosijoittaja ostaa kovan rahan asunnon ja laittaa sen vuokralle. Uusista nyt valmistuvista asunnoista jopa siis noin 75 prosenttia menee vuokralaisille. Toisin sanoen uusien asuntojen ensimmäisistä asukkaista kolme neljäsosaa on vuokralaisia.

Enemmän vaihtoehtoja

Tilastokeskuksen tekemien laskelmien mukaan, muutos on ollut tuntuva. Vuokrattujen asuntojen määrä on Suomessa kasvanut 25 prosentilla ja 182 000 asunnolla vuodesta 2000.

Vuokra-asuntomarkkinoiden tasapaino on samalla parantunut ja vuokralaisen asema helpottunut.  Toisaalta päätään nostava vuokra-asuntojen ylitarjonta vähentää asuntosijoittamisen lyhyen tähtäimen kiinnostavuutta. Asuntosijoittamisen suosion kasvu tuntuu kuitenkin kantavan, koska pitkällä tähtäimellä suurimpien kaupunkien väestönkasvuennusteet ovat edelleen nousukäyrällä.

Ylitarjonta uhkana

Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella vuokra-asuntopulan helpottaminen johtuu ennen kaikkea vilkkaasta rakentamisesta. Uusien asuntojen suuresta määrästä huolimatta hinnat ovat jatkaneet nousuaan, koska lainaraha on halpaa ja muuttovoitto on ennusteiden mukaan tulevaisuudessakin vahvaa. Uudistuotanto on tärkeää ja tarjonnan monipuolisuus on varmistettava.

Väestönkasvu suuntautuu kaikkein suurimpiin kaupunkeihin, ja keskisuuret kaupungit jäävät helposti väliinputoajiksi. Keskisuurissakin kaupungeissa asuntojen tarjonta on asuntosijoitusbuumin myötä kasvanut ja osa suurimmistakin kaupungeista kamppailee merkittävän vuokra-asuntojen ylitarjonnan kanssa. Ongelmallisin tilanne on vuokranantajan kannalta 120 000 asukkaan Lahdessa, ja osin yli 200 000 asukkaan Oululla on myös samoja ongelmia, kerrotaan Vuokraturva.fi:stä.

Vanhat vuokrat jatkavat nousuaan

Vuokra-asuntopulan poistumisesta huolimatta vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat edelleen nousseet, koska vanhoihin aiemmin solmittuihin vuokrasopimuksiin tehdään yhä vuosikorotuksia. Lisäksi nyt tehtävistä uusista vuokrasopimuksista poikkeuksellisen iso osa kohdistuu vastavalmistuneisiin asuntoihin, joiden vuokrataso on vanhaa asuntokantaa korkeampi.

Valtion tukemien ARA-asuntojen vuokrat taas ovat kustannussidonnaisia, ja niitä nostaa kiinteistöjen ylläpitokulujen nousu. Toisaalta muuttotappioalueilla on tuhansia ARA-vuokra-asuntoja tyhjänä, eikä tilanne näytä tulevaisuudessa ainakaan paranevan. Jonkin verran asumiskelpoisia ARA-vuokrataloja on kysynnän pysyvästi kadottua purettukin.

Vuokra-asunnon kustannukset ovat pienillä paikkakunnilla edulliset ja etukäteen tiedossa, eli yllätyksiä ei tule. Lisäksi vuokra-asunnosta tietää varmuudella pääsevänsä halutessaan eroon. Omistusasuntojen kohdalla juuri eroon pääseminen on muodostunut ongelmaksi ja työn perässä muuttamisen esteeksi.