Siirry suoraan sisältöön

Vanha musiikki hoitaa ihmistä

23.4.2021

Oulun vanhan musiikin yhdistys soittaa renessanssin ja barokin melankolisiakin tunnelmia. Yhdistys on hakenut myös rahoitusta musiikki- ja taideterapiahankkeeseen, sillä ajan sävelet vaikuttavat kuulijaansa terapeuttisesti.

Kun vanhan musiikin yhtye Liekku Baroque kävi Rovaniemellä Caritaksen palvelukodisssa konsertoimassa, yleisö haltioitui.

”Katso miten kauniita ihmisiä”, kommentoivat vanhukset ja tulivat vielä toiseenkin konserttiin.

Eurooppalainen nykymusiikki kumpuaa renessanssista ja barokista

Triossa soittanut Johanna Leponiemi on puheenjohtaja Oulun vanha musiikki -yhdistyksessä, joka on perustettu vuonna 2009. Se järjestää vanhan musiikin festivaalin Oulussa, konsertteja sekä vanhan musiikin koulutusta.

Vanhaa musiikkia soitettiin renessanssin ja barokin aikoina 1500-1750-luvuilla.

”Eurooppalainen musiikki, sen melodisuus ja harmonia esimerkiksi ostoskeskusmusiikissa ovat peräisin siltä ajalta”, huomauttaa Leponiemi.

Vanhan musiikin säveltäjiin kuuluvat esimerkiksi Monteverdi, Corelli, Vivaldi, Bach ja Händel. Lisäksi vanhaksi musiikiksi katsotaan trubaduurilaulut ja hovitanssit.

Sävelet käsittelevät masennustakin

Vanhan musiikin soittaminen ajan alkuperäissoittimilla on Leponiemen mukaan terapiaa sekä muusikoille että kuulijoille. Oulun vanha musiikki ry onkin hakenut rahoitusta musiikki- ja taideterapiahankkeeseen Pohjois-Pohjanmaan maakuntarahastosta.

Muusikoissa on nimittäin sekä musiikkiterapeutteja että psykologeja.

”Vanha musiikki on hoitavaa ja tunnistettavaa, helposti lähestyttävää. Siitä välittyvät syvälliset tuskan ja rakkauden kokemukset sekä melankolia. Itse asiassa vanha musiikki käsittelee myös masennusta 1500- ja 1700-luvuilla”, Leponiemi kertoo.

Messias-oratoriolla kiertueelle

Tänä vuonna Oulussa piti järjestää 12. kerran Oulun vanha musiikki -festivaali poikkeuksellisesti toukokuussa. Koronarajoitukset koettiin kuitenkin niin hankaliksi, että suunta on nyt syksyssä.

”Muusikot ovat turhautuneita toimimaan maskien kanssa. Lisäksi barokkiajan soittimet ovat pieniäänisiä. Ne vaatisivat tiivistä lähekkäin oloa harjoituksissa ja konserteissa yleisön kanssa”, Leponiemi kertoo.

Merkittävänä tavoitteena on joulukuussa esittää Oulun tuomiokirkossa Händelin Messias-oratorio ruotsalaisen kuoron kanssa. Tosin tilanne on jännittävä, kun kuoro ei Ruotsissa nyt pääse harjoittelemaan. Saman esityksen kanssa on tarkoitus lähteä kiertueelle Keminmaahan ja Luulajaan.

Torvet ilman venttiilejä

Vanhassa musiikissa tyypillinen kokoonpano on neljän henkilön yhtye, johon kuuluu cembalo. Mukaan voi kuitenkin mahtua jopa kuusitoista soittajaa. Yksi soittimista voi olla harvinainen viola da gamba, kuusikielinen polvien välissä soitettava jousisoitin.

Vanhassa musiikissa käytetään ajan alkuperäissoittimia: esimerkiksi nokkahuilut ovat nykyisiä matalammassa vireessä, barokkiviuluun kuuluvat aidot suolikielet ja matala viritys sekä tavallista pehmeämpi ääni. Barokkiviulun sointi on rikas ja yläsäveliä on paljon.

Leponiemi huomauttaa myös venttiilittömistä luonnontorvista.

”Yleensähän trumpetissa ja käyrätorvissa on venttiilit, mutta yläsäveliä hyödyntävissä luonnontorvissa on kolmesta neljään reikää, joilla tehdään kaikki sävelet.”

Oulun vanha musiikki ry pääsi viime vuonna Oulun kaupungin toiminta-avustuksen piiriin. Taiteen edistämiskeskuksen avustusta se on saanut vuodesta 2018.

Yhdistykseen kuuluu 30 jäsentä. Aktiivisia muusikoita on parikymmentä.

Vuonna 2020 tenori Topi Lehtipuu teki Oulun vanhan musiikin festivaalille monitaiteellisen esityksen Bachin kantaatista.

 

Pekka Elsilä, Stephanie Archer ja Johanna Leponiemi soittivat barokkia Rovaniemellä Caritaksen palvelukodissa. Kuulijat ihastelivat ääneen pukuja ja tulivat konserttiin toistamiseen. Kuva: Johanna Leponiemi

Lue myös

Lue lisää aiheesta