Siirry suoraan sisältöön

Vammaisneuvosto vaikuttaa vahvasti sujuvaan kaupunkiarkeen

16.2.2022

Oulun kaupungin vammaisneuvoston yksi saavutus on vuoden vammaisystävällisen toimijan valitseminen kaupungissa. Aluevaaleihin kehitettiin myös vammaisten asioihin keskittynyt vaalikone.

Vammaisneuvoston perustehtävä on ohjata kaupunkiorganisaatiota huomioimaan kaikessa toiminnassa ihmiset, joiden toimintakyky ei ole sataprosenttinen. 

Lausunnot esteettömyydestä esimerkiksi kilpailutuksiin sekä esitykset ja aloitteet ovat neuvoston luontevaa työtä. 

”Olemme arvioimassa esimerkiksi rakennusten esteettömyyttä kuten että rakennuksiin pääsee sisälle, ovi löytyy, opastus on selkeää ja että vammaiset löytävät ja pääsevät vessaan. Kuljetuspalveluissa pyrimme siihen, että taksinkuljettaja ymmärtäisi vammaisen puhetta”, kertoo Lasse Jalonen

Jalonen on vaikuttanut vammaisneuvostossa vuodesta 2005 ja toimii nykyisin sen varapuheenjohtajana.

Esteettömyyttä pitää seurata 

Vammaisneuvosto on pakollinen kaikissa kunnissa. Lisäksi YK:n vammaisten oikeuksien julistuksessa edellytetään, että vammaiset huomioidaan kaikissa heidän asioissaan.  

Julkisen rakennuksen rakennuslupa edellyttää vammaisneuvostolta puoltavaa lausuntoa. Se on Jalosen mukaan Oulun erikoisuus eikä kovin yleistä. Kohteen arkkitehti tai suunnittelija käy vammaisneuvoston kanssa yksityiskohtaisesti kohdetta läpi ja esittelee esteettömyyssuunnitelman. 

Systemaattista tarkastusjärjestelmää esteettömyyden toteutumisesta ei vammaisneuvostolla ole olemassa.

”Sitä puutetta on lähdetty korjaamaan. Suunnitelmissamme on seurantaryhmä. Oulussa tarvitaan myös kaupungin toimihenkilö hoitamaan päätoimisesti esteettömyysasioita”, Jalonen sanoo. 

Neuvosto myös valitsee vuoden vammaisystävällisen toimijan Oulussa. 

”Se herättelee yrityksiä tekemään palveluista esteettömiä ja huomaamaan, että nämä eivät ole vain marginaaliryhmän juttuja vaan hyödyttävät kaikkia käyttäjiä. Oulussa vammaisneuvosto ei olekaan mikään pullakahviseura vaan vaikuttajataho”, luonnehtii Teija Karisaari-Kittilä. Hän on ensimmäistä kertaa neuvoston jäsen. 

Vammaisuus ei kerro ihmisestä

Karisaari-Kittilä ja Jalonen selventävät mitä vammainen tarkoittaa. 

Hänellä on fyysinen tai psyykkinen työ- ja tai toimintakyvyn vajaus mikä ei välttämättä näy ulospäin. Vammaisuus ei kuitenkaan ole diagnoosi vaan enemmänkin ristiriita henkilön toimintamahdollisuuksien ja vaatimusten välillä ihmisen toimintaympäristössä. 

”Ympäristö ja yhteiskunta tuottavat vammaisuutta, jos ne järjestävät vaikean toimintaympäristön. Lisäksi vammaisuus ja sairaus ovat eri asioita, sillä vammainen voi olla aivan terve”, Jalonen sanoo. ”Myös osatyökykyisyys-termi on vaarallinen. Esimerkiksi ihminen pyörätuolissa tai sokea voi olla täysin työkykyinen.”

Jalonen huomauttaa, että tieto ihmisen vammaisuudesta kertoo hänestä todella vähän.

Kuppikuntaisuutta vältellään

Oulussa valitaan vammaisneuvosto neljäksi vuodeksi eli yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan, mutta valinta ei ole poliittinen.

Vammaisneuvosto ei ole mikään pullakahviseura vaan vaikuttajataho.

Neuvostossa toimii vammaisten lisäksi omaisia ja kaupungin toimihenkilöitä, yhteensä 13 jäsentä. Vammaisneuvosto kokoontuu kolmen viikon välein ja aina ennen kokousta kokoontuu työvaliokunta. Kaupunginhallitusta tavataan kaksi kertaa vuodessa.

Kun vammaisneuvoston toimikausi on päättymässä, uuden neuvoston valintakokoukseen kutsutaan kaikki oululaiset vammaisyhdistykset. Nykyisen vammaisneuvoston valitsemista varten paikalle tuli 16 oululaista järjestöä. Jokaisella järjestöllä on yksi ääni jäsenten vaalissa. 

Vammaisneuvoston valinnassa huomioidaan erilaiset vammaisryhmät. Näin vältetään kuppikuntaisuus ja riidat vammaisryhmien kesken.  

Rakentaminen luo työnsarkaa

Kohennusta oululaisten vammaisten arkeen toisivat Jalosen mukaan nykyistä paremmin toimivat kuljetuspalvelut. 

Vaikeavammaisilla on oikeus kyyteihin siten, että kuukaudessa saa omavastuumaksulla tehdä 18 matkaa esimerkiksi takseilla. Jalonen kertoo, että iltaisin ja viikonloppuisin on taksin saaminen vaikeaa, se ei tule tai myöhästyy. 

Jalonen kuitenkin näkee, että Oulussa on menty vammaisten ja vammaisneuvoston huomioinnissa parempaan suuntaan. 

”Myös me itse pyrimme entistä aktiivisemmin ja oma-aloitteisemmin mukaan palveluiden suunnitteluun."

Jalonen huomauttaa, että työnsarkaa neuvostolle riittää: Oulu on vireä kaupunki, jossa sekä rakennetaan paljon taloja että luodaan palveluja.  
 

Lue myös: Vuoden 2020 vammaisystävällinen toimija oli ravintola Tuuba.

Kymmenen ihmistä seisoo ulkona rivissä. Yksi heistä on pyörätuolissa. Kuvassa on Oulun kaupungin vammaisneuvosto.
Oulun kaupungin vammaisneuvostossa Pasi Laukka, Lasse Jalonen, Hilkka Nivukoski, Jaana Potkonen, Kaisu Rundelin, Heli Metsävirta, Sinikka Vuoti, Anni Mannelin, Teija Karisaari-Kittilä ja Lauri Louhivirta arvioivat muun muassa rakennuskohteiden esteettömyyttä.

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta