Siirry suoraan sisältöön

Uusi sovellus kertoo sankarihautojen tarinat

8.10.2021

Oulun tuomiokirkossa julkistetaan Oulun seurakuntayhtymän Sankarihautojen tarinat -hanke 8. lokakuuta 2021. Tässä hankkeessa on tarkoitus kertoa toisessa maailmansodassa kaatuneiden sotilaiden tarinat uusimman teknologian avulla. Käyttöön tulee uusi mobiilisovellus, johon kaatuneiden sotilaiden omaiset voivat lisätä tarinoita.

Oulun Intiön sankarihautausmaa toimii pilottikohteena Oulun seurakuntayhtymän Sankarihautojen tarinat -hankkeessa, jonka julkistamistilaisuus järjestetään Oulun tuomiokirkossa perjantaina 8. lokakuuta 2021 kello 19 alkaen. Ohjelmassa ovat valtiovallan, Oulun kaupungin, veteraanijärjestöjen, puolustusvoimien ja Oulun sotilaskotiyhdistyksen tervehdykset, musiikkia, hankkeen esittely ja hartaus. Kyseinen tilaisuus myös striimataan Virtuaalikirkon kautta.

Sankarihautojen tarinat -hankkeen tavoitteena on kertoa toisessa maailmansodassa kaatuneiden sotilaiden tarinat hyödyntämällä uusinta teknologiaa. Tätä hanketta varten on olemassa sovelluspohja ja tavoitteena on, että alusta tietoineen on valmis toukokuussa 2022. Sovellukseen yhdistetään digitaalinen hautakartta ja hautatiedot sekä hyödynnetään digitalisoitua sotahistoriallista arkistomateriaalia. Sovellukseen tulee sähköpostiosoite, johon kaatuneen sotilaan omaiset voivat lähettää suvun tarinoita ja valokuvia tulevina vuosina.

Tämän hankkeen toteuttamiseen kannalta pidetään tärkeänä sitä, että periaatteessa jokaisen kaatuneen tarina tuotaisiin esille. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös siihen, että tavallisten rivisotilaiden tarinat nostetaan keskiöön.

Oulun seurakuntayhtymän yhtymäjohtajan Pekka Asikaisen mukaan hanke on jo herättänyt kiinnostusta.

”Hanke on herättänyt jo tähän mennessä kiinnostusta, vaikka tietoisesti emme ole siitä vielä juurikaan tiedottaneet. Erityisesti kaatuneiden omaisten, veteraanijärjestöjen sekä maanpuolustusjärjestöjen keskuudessa tämä on herättänyt mielenkiintoa, kun olemme käyneet heidän kanssa vuoropuhelua asian merkityksestä. Mukana on myös neljä rahoitusta antanutta yritystä, jotta alkuun päästäisiin”, hän kertoo.

Hanke laajenee muille sankarihautausmaille

Pekka Asikainen kertoo, että Sankarihautojen tarinat -hanketta ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 2019.

”Tätä on mietitty Oulun seurakuntayhtymässä. Idea syntyi hautausmaan kehittämisen yhteydessä ja siinä pohdinnassa, miten hyödynnämme teknologiaa hautausmailla. Hankkeessa siirrämme veteraanisukupolven perintöä nykyiselle ja tuleville sukupolville kertomalla jokaisen 1 025 kaatuneen tarinan”, hän toteaa.

Oulun seurakuntayhtymä on valmistellut Sankarihautojen tarinat -hanketta digitalisoimalla hautatietoja ja luomalla mobiilisovellusta Aline OY:n kanssa. Hankkeen odotetaan valmistuvan toukokuuhun 2022 mennessä, jolloin Intiön sankarihautausmaa toimii pilottikohteena. Tämän hankkeen on tarkoitus edetä myös muille Oulun sankarihautausmaille.

Sotatoimiyhtymän komentajan ja joukkojen seppele laskettiin Oulun sankarihaudalle sankarivainajain muistopäivänä toukokuussa 1944, jatkosodan aikana. Kuva: SA-kuva

Oulun seurakuntayhtymään kuuluu seitsemän sankarihautausmaata. Nämä ovat Haukiputaan hautausmaa, Kiimingin hautausmaa, Oulun hautausmaa, Oulujoen hautausmaa, Oulunsalon hautausmaa, Ylikiimingin hautausmaa ja Yli-Iin hautausmaa.

Hankkeen suosittelijoina ja yhteistyökumppaneina ovat olleet valtakunnallisesti Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys, Tammenlehvän perinneliitto ja Sotaveteraaniliitto sekä paikallisesti sotaveteraanijärjestöt, Oulun kaupunki, Oulun hiippakunta ja Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto.

Sankarihautojen tarinat -hankkeen paikallisina rahoittajina ovat Oulun seurakuntayhtymä, Oulun Osuuspankki, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, LähiVakuutus ja Osuuskauppa Arina.

Suomi kävi kolme sotaa

Toisessa maailmansodassa kaatui yli 90 000 suomalaista sotilasta vuosien 1939 ja 1945 välillä. Pelkästään Oulun seurakuntayhtymän seitsemällä sankarihautausmaalla lepää 1 025 sotilasta. Suomi kävi oikeastaan kolme erillistä sotaa toisen maailmansodan aikana.

Valtakunnallinen jumalanpalvelus järjestettiin Oulun tuomiokirkossa sankarivainajain muistopäivänä toukokuussa 1944, jatkosodan aikana. Kuva: SA-kuva

Ensimmäinen Suomen käymä sota oli talvisota. Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytiin kyseinen sota 30. marraskuuta 1939 alkaen aina 13. maaliskuuta 1940 saakka. Suomi säilyi itsenäisenä, mutta maa joutui luovuttamaan alueita Neuvostoliitolle rauhansopimuksessa.

Toinen Suomen käymä sota oli jatkosota. Tässä sodassa oli kysymys siitä, että Suomen ja Neuvostoliiton välille syttyi sota 25. kesäkuuta 1941, jolloin Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan Saksan ja eräiden muiden maiden rinnalla. Tämä sota päättyi Saksan ja sen liittolaisten tappioon. Suomi säilyi jälleen itsenäisenä, mutta maa joutui hyväksymään alueluovutukset ja sotakorvaukset välirauhansopimuksessa 19. syyskuuta 1944.

Kolmas Suomen käymä sota oli Lapin sota. Välirauhansopimuksen mukaan Suomen täytyi riisua aseista Lapissa olleet saksalaiset joukot. Tämä johti siihen, että suomalaisten ja saksalaisten välille syttyi sota syyskuun lopussa 1944. Tämän Lapin sodan katsotaan päättyneen 27. huhtikuuta 1945, jolloin saksalaiset sotilaat poistuivat Suomen alueelta.

Suomi 100 -tapahtumassa järjestettiin kunniavartio sankarihauta-alueella Oulun hautausmaalla 2. joulukuuta 2017. Kuva: Jaani Föhr

Lue myös

Lue lisää aiheesta