Siirry suoraan sisältöön

Typpi Oy aloitti tuotannon Oulussa 70 vuotta sitten – typpitehtaan räjähdys aiheutti oululaiset yhdistäneen surun

11.9.2022

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Oulun Laanilaan rakennettu Typpi Oy:n lannoitetehdas aloitti tuotannon. Ensi vuonna tulee kuluneeksi myös 60 vuotta kyseisellä tehtaalla tapahtuneesta räjähdyksestä. Onnettomuuden uhrien hautajaisista tuli oululaisia yhdistänyt surutilaisuus vuonna 1963.

Yksi Oulun tunnetuimmista teollisuuslaitoksista on ollut Typpi Oy:n lannoitetehdas, joka aloitti toimintansa Oulun Laanilassa vuonna 1952. Lannoitetehtaan perustamisen suunnittelu oli alkanut useita vuosia aikaisemmin. Eri komiteat ja toimikunnat olivat suunnitelleen typpilannoitetta valmistavan tehtaan rakentamista Suomeen 1920- ja 1930-luvuilla, koska elintarviketuotannossa pyrittiin omavaraisuuteen.

Lannoitetehtaan suunnittelu alkoi tuottaa tulosta jatkosodan loppuvaiheessa, maaliskuussa 1944. Suomen valtio, Kansaneläkelaitos sekä Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat perustivat yhtiön nimeltä Typpi Oy 6. maaliskuuta 1944. Koska sotatila vielä jatkui, yhtiön toiminta keskittyi suunnittelutyöhön aluksi. Typpitehtaan sijoituspaikkaa ei vielä päätetty.

Oulu valikoitui typpitehtaan sijoituspaikaksi

Typpi Oy:n tehtaan sijoituspaikan etsintä alkoi rauhan aikana. Sijoituspaikoiksi esitettiin Helsinkiä, Tamperetta, Poria, Oulua ja myös muita paikkakuntia. Valtioneuvosto määräsi lannoitetehtaan sijoituspaikaksi lopulta Pohjois-Suomen kesällä 1950. Typpi Oy:n yhtiökokous päätti, että tehdas sijoitetaan valtion omistamalle virkatalon tontille Laanilaan, Ouluun.

Työllisyysnäkökohdat olivat vaikuttaneet siihen, että typpitehdas päätettiin sijoittaa Ouluun. Merikosken voimalaitoksen rakentaminen oli myös vaikuttanut päätökseen, sillä sen odotettiin tarjoavan riittävästi sähköä.

Oulun Laanilaan rakennettu Typpi Oy:n lannoitetehdas aloitti tuotannon vuonna 1952. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo / Uuno Laukan kokoelma

Alvar Aallon arkkitehtitoimisto suunnitteli Ouluun rakennettavan Typpi Oy:n tehdasalueen rakennukset. Tehtaan rakentaminen alkoi lokakuussa 1950, minkä lisäksi pääosa yhtiön konttorista muutti Helsingistä Ouluun. Typpitehtaan peruskivi muurattiin 10. maaliskuuta 1951. Rakentaminen oli nopeaa, sillä ensimmäiset ammoniakkilaitoksen koneet asennettiin toukokuussa 1951.

Typpitehtaan tuotanto kasvoi

Typpi Oy:n tehdas tuotti ensimmäiset erät ammoniakkia ja typpihappoa Oulussa jo syyskuussa 1952, ja ensimmäinen vaunulastillinen salpietaria lähti tehtaalta lokakuussa. Tehtaan vihkiäistilaisuus järjestettiin kuitenkin 29. marraskuuta, johon saapui useita vieraita. Paikalla olivat ministerit, talouselämän edustajat ja myös ulkomaalaiset vieraat, jotka olivat saapuneet Ruotsista ja Länsi-Saksasta.

Toimitusjohtaja Jaakko Lehmus puhui tehtaan johdon puolesta vihkiäistilaisuudessa arvioiden esimerkiksi, että on helpompi rakentaa tehdas kuin käynnistää se. Kauppa- ja teollisuusministeri Penna Tervo totesi puheessaan muun muassa, että uuden tehtaan avulla oli mahdollista kohentaa kotimaista elintarviketuotantoa.

Tuotanto Typpi Oy:n tehtaalla kasvoi 1950-luvulla, mikä johtui tehtaan laajennuksista. Tehtaan toiminta myös monipuolistui. Maatalouden lannoitteiden kysynnän lasku ei haitannut tehtaan toimintaa, koska myös metsien lannoittaminen alkoi Suomessa samaan aikaan.

Typpi Oy:n ammoniakkilaitoksen konehallin harjannostajaiset vuonna 1961. Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Vieno Johannes Sukselainen on kuvassa keskellä ja toimitusjohtaja Jaakko Lehmus on oikealla. Kuva: Museovirasto

Surupäivä Oulussa

Sitten koitti tammikuun 9. päivä 1963, jolloin oululaiset havahtuivat räjähdyksen ääneen varhain aamuyöllä. Räjähdyksen synnyttämä paineaalto rikkoi ikkunaruutuja ja näyteikkunoita keskustassa ja Tuiran kaupunginosassa, minkä lisäksi räjähdys lennätti tiilen ja betonin kappaleita.

Oululaisille paljastui, että räjähdys oli tapahtunut Typpi Oy:n tehtaalla. Kymmenen työvuorossa ollutta työntekijää kuoli ja useita henkilöitä loukkaantui onnettomuudessa.

Oulussa oli surupäivä 20. tammikuuta, jolloin räjähdyksen uhrit haudattiin. Vainajien siunaustilaisuus oli Oulun tuomiokirkossa, jolloin pastori Eljas Mikkonen siunasi ruumiit avustajinaan pastorit Paavo Paakinaho ja Erkki Jokela. Muistotilaisuus oli Laanilan yhteiskoulun tiloissa.

Valtioneuvoston asettama tutkimuskomitea ja Typpi Oy tutkivat onnettomuutta samana vuonna. Tutkimuskomitean huhtikuussa 1963 antaman lausunnon mukaan ammoniumnitraattisulaa sisältäneessä terässäiliössä tapahtunut rähähdys oli todennäköisesti aiheutunut useiden eri teknillisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Typpi Oy:n tutkimustoimikunta päätyi samanlaiseen lopputulokseen kuin valtioneuvoston asettama tutkijakomitea kuitenkin lisäten, että sekoitussäiliön suuri koko oli vaikuttanut räjähdyksen syntyyn.

Taloustoimittajien kerhon jäsenet saapuivat Ouluun vuonna 1962, jolloin Typpi Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Lehmus esitteli yhtiön toimintaa. Kuva: Museovirasto

Kemira Oy syntyi fuusiossa

Typpi Oy:n tehtaan toiminta oli pysähtynyt onnettomuuden johdosta, mutta tehdas korjattiin nopeasti. Samalla suunniteltiin, kuinka vastaavanlaiset onnettomuudet voitaisiin estää tulevaisuudessa. Ammoniakin ja typpihapon valmistus voitiin aloittaa Oulussa jälleen tammikuun lopussa 1963. Typpi Oy:n tuotanto kasvoi ylittäen ennakkoarviot 1960-luvulla, jolloin lannoitteiden kysyntä edelleen kasvoi.

Typpi Oy:n historiassa alkoi uusi vaihe vuonna 1971. Tämä yritys ja valtion omistama Rikkihappo Osakeyhtiö fuusioituivat, jolloin syntyneen uuden yrityksen nimeksi tuli Kemira Oy. Jaakko Lehmus oli toiminut Typpi Oy:n toimitusjohtajana vuoteen 1971 saakka, minkä jälkeen hän toimi Kemira Oy:n varapääjohtajana vuoteen 1977 saakka.

Kemira Oy lopetti lannoite- ja typpituotannon Oulussa vuonna 1992. Kemira Oy:llä on nyt Laanilan teollisuusalueella vetyperoksidi- ja peretikkahappotehdas, minkä lisäksi sillä on myynti-, asiakaspalvelu- ja teknologiatoimintoja Kontinkankaalla. Kemira Oy työllistää 48 henkilöä Oulussa.

Mun Oulun tavoite on vahvistaa oululaisuutta ja sen näkyvyyttä lisäten Oulun kaupungin pito- ja vetovoimaa kirjoittamalla paikallisista ja ajankohtaista aiheista, kuten kaupungin päätöksistä, tapahtumista, kolmannesta sektorista, yksittäisistä kaupunkilaisista sekä mielenkiintoisista ilmiöistä. Mun Oulu on osa Oulun kaupungin viestintäorganisaatiota.
Typpi Oy:n tehtaalla tapahtui räjähdys Oulussa aamuyöllä 9. tammikuuta 1963. Tuhot paljastuivat päivällä. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo / Uuno Laukan kokoelma

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta