Siirry suoraan sisältöön

Turvataitokasvatusta lapsille

16.2.2020

Näkökulmissa kirjoittajat ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.

Päätin jo pikkutyttönä tekeväni kaikkeni, että muut lapset saisivat elää turvallisen lapsuuden. Haaveilin lastenkodin perustamisesta ja päädyin opiskelemaan sosiaalialaa. Vuodet ovat pitäneet sisällään monenlaista työtä, pääosin rikoksentekijöiden parissa, mutta tavoitteena on aina ollut turvallisempi yhteiskunta. Työvuoteni ovat vakuuttaneet minut siitä, että yhteiskuntana meidän tulee panostaa lapsiin ja heidän kasvuolosuhteisiinsa. Siten saamme tuettua haavoittuvassa asemassa olevia, katkaistua ylisukupolvista syrjäytymistä ja tuotettua kestävää turvallisuutta.

Turvallinen Oulu -hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä alaikäisiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Hankkeessa on kuusi toimenpidekokonaisuutta ja lukuisia ammattilaisia työskentelemässä tavoitteen eteen. Tavoittelemme kunnianhimoisesti sitä, että kaikki oululaiset lapset saavat turvataidot kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän estämiseksi. Pitkällä tähtäimellä tehokkain keino seksuaaliväkivallan vähentämisessä on juuri seksuaali- ja turvataitokasvatus. 

Mitä tarkoittaa turvataitokasvatus ja miten se eroaa seksuaalikasvatuksesta? Turvataitokasvatuksen avulla lapset ja nuoret oppivat taitoja, joilla he voivat välttyä joutumasta kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun, ahdistelun ja seksuaalisen hyväksikäytön tilanteisiin tai niihin joutuessaan osaavat suojella itseään ja puolustaa rajojaan. 

Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on tukea ja suojella seksuaalista kehitystä. Alle kouluikäisten lasten kohdalla näitä kutsutaan kehotunnekasvatukseksi, jossa jo ennen kouluikää autetaan lasta mm. tuntemaan ja pitämään huolta omasta kehostaan sekä opetetaan turvaohjeet. Turvaohjeet omia rajoja rikkoviin tilanteisiin tulee opettaa kaikille lapsille ja nuorille: sano ei, poistu ja kerro turvalliselle aikuiselle.

Turvataitokasvatuksen merkityksen lisäksi haluan nostaa esille sen, että haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla ja nuorilla on elämässään enemmän erilaiselle väkivallalle altistavia riskitekijöitä ja näin ollen enemmän henkisen ja fyysisen väkivallan kokemuksia. Väkivallaton lapsuus toimenpidesuunnitelman mukaan haavoittuvassa asemassa ovat vammaiset ja toimintakyvyltään rajoitteiset lapset, etnisiin ryhmiin ja kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvat lapset, lapset kodin ulkopuolisissa sijoituksissa ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset. Eli yhteiskuntana me tiedämme ja voimme tunnistaa ne lapset, jotka ovat erityisessä riskissä, ja lisäksi meillä on käytössämme tehokkaat välineet.

Miten juuri sinä voisit käyttää tätä tietoa edistääksesi väkivallatonta lapsuutta?

Turvallinen Oulu -hankkeen projektijohtaja Kati Kaarlejärvi
Näkökulman kirjoittaja on Turvallinen Oulu -hankkeen projektijohtaja Kati Kaarlejärvi

Lue myös

Lue lisää aiheesta