Siirry suoraan sisältöön

Tunteet tekevät tiimityön

20.6.2020

Tuore tohtorinväitös osoittaa, että tiimityö ja ryhmät tarvitsevat myös konfliktien käsittelyn taitoja. Muuten ei synny uutta.

Jaana Isohätälän kesäkuun alussa ilmestyneestä tohtorinväitöksestä käy ilmi, että ryhmä- ja tiimityöt monivivahteisine tilanteineen ovat usein henkisesti vaativia.

”Tiimityön tarkoitushan on, että siinä kohdataan erilaisia ajatuksia ja ryhmä alkaa rakentaa niistä jotain uutta. Tunteiden näkökulmasta se voi olla raskastakin, kun ei täysin ymmärrä toista, joskus joutuu ehkä osoittamaan vajavaisuutensa ja niin sanotusti kasvotkin tulevat uhatuiksi”, Isohätälä miettii.

Haastaminen edellyttää turvallisuutta

Isohätälä muistuttaa, että tunteiden ja mielipiteiden haastaminen on tiimityön ydin.

Jos niin ei olisi, se ei olisi yksilötyötä parempaa.

”Vastapainona pitää olla tunteisiin vetoavaa myönteistä vuorovaikutusta ryhmässä. Kaikilla pitää olla turvallinen tunne ja kokemus, että me yhdessä työskentelemme yhteisen päämäärän eteen", sanoo Isohätälä.

Ärsytyksen hetkellä tuetaan

Isohätälä tutki miten 43 opettajaopiskelijaa käsitteli tietoa, miten ryhmässä ilmaistiin tunteita ja miten porukka tuli toimeen ryhmänä.

Kannustus ja kehu auttoivat ryhmiä pääsemään eteenpäin.

”Tunteiden ilmaisu ja toisten tukeminen olivat olennaisia. Vuorovaikutus oli taitavaa: argumentoinnissa käytettiin hienovaraisia keinoja ja tunneilmapiiri säilyi myönteisenä.”

Kun ilmeni ärsytystä tai turhautumista, opettajaopiskelijoiden ryhmässä panostettiin tuen antamiseen.

”Se tapahtui hienovaraisesti esimerkiksi toteamalla, että ymmärrän tuon, siinä on monia hyviä puolia. Lisäksi kunnioittavasti osoitettiin, että kuunnellaan, ymmärretään ja halutaan aidosti arvioida toisen näkökulmaa tilanteessa.”

Isohätälän tutkimus osoittaa, että tunteilla ja myötätunnolla on tiimityössä iso merkitys. Suorittamassa ei siis vain olla jotain yksittäistä tehtävää.

”Tunteita pitää myös käsitellä ryhmässä, niitä ei voi sulkea pois”, huomioi Isohätälä.

Kriittinen keskustelu edellyttää myönteistä tunneilmapiiriä

Havainnoinnissaan Isohätälä huomioi, että opettajaopiskelijat välttelivät argumentoivaa, kriittistä keskustelua.

Isohätälä kuitenkin kiistää, että kyse olisi vain suomalaisesta piirteestä. Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu ryhmäkäyttäytymisessä samankaltaista välttelyä.

”Yleensä ryhmissä tyydytään keskusteluun ja kysymysten esittämiseen, mutta se ei johda todelliseen oppimiseen. Uutta voi syntyä vain silloin, kun omat ajattelumallit ja oma ymmärrys joutuvat konfliktiin toisten ajatusten kanssa.”

Mikäli kriittistä keskustelua kuitenkin käytäisiin, vaatisi se myönteisen tunneilmapiirin säilyttämistä.

”Muuten tulee kiistoja ja riitelyä ja lopuksi lukkiudutaan omiin kantoihin. Eikä se johda mihinkään uuteen vaan vain vahvistaa entistä. Työskentelystä tulee tehotonta", Isohätälä huomioi.

Päätöksentekoonkin tunteita, tavoitteita ja kunnioitusta

Isohätälä (vihr.) on Oulun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. Tohtorinväitöksensä tuloksia hän mielellään näkisi sovellettavan päätöksenteossa.

”Toivon että sielläkin eri näkemyksiä voitaisiin yhdistellä luovasti, uudella tavalla. On hyvä, että politiikan pöydissä argumentoidaan, mutta se vaatii tasapainoilua: että on olemassa yhteinen tavoite ja silti kunnioitus toisia kohtaan. Jos tätä mallia eivät poliittiset päätöksentekijät opi, niin päätöksenteko ei etene ja kaikki pitäytyvät omissa näkökulmissaan”, painottaa Isohätälä.

Tohtoriksi vastikään väitellyt Jaana Isohätälä on Oulun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. Kuva: Teemu Husso

Tutkittavina luokanopettajaopiskelijoiden pienryhmät

Isohätälä väitteli filosofian tohtoriksi kasvatustieteen alalta 5.6. Oulun yliopistosta.

Väitöskirjan suomenkielinen nimi on ”Kognitiiviset ja sosioemotionaaliset prosessit vuorovaikutuksessa, havaintoja yhteisöllisestä oppimisesta”.

Tutkimukseen osallistui neljäkymmentäkolme suomalaista luokanopettajaopiskelijaa. He työskentelivät neljän henkilön pienryhmissä matematiikan ja ympäristöopin kursseilla.

 

 

Myötätunnolla, kehuilla ja kannustuksella on tiimityön menestykselle ratkaiseva merkitys tutkimuksen mukaan. Kuva: Sanna Krook

Lue myös

Lue lisää aiheesta