Siirry suoraan sisältöön

Tulevaisuuden OYS on pian täällä

16.1.2021

Korkeat nostokurjet eivät vielä hetkeen poistu Kontinkankaan horisontista, mutta ensimmäiset uudisrakennukset otetaan käyttöön jo lähivuosina.

Oulun yliopistollisen sairaalan uudisrakennukset valmistuvat 2022–2023, ja silloin ne pitävät sisällään päivystyksen, teho-osastot, leikkaussalit ja synnytysosaston. Samalla sairaalassa otetaan käyttöön suuri määrää uutta teknologiaa.

Hoitavatko meitä jatkossa myös robotit, kehittämisylilääkäri Tuomas Holma?

”Sairaalateknologia on parhaimmillaan näkymätöntä, eikä Oysissa potilaiden tarvitse ihmetellä, mitä kaikkia näyttöjä ja robotteja löytyy. Teknologian ansiosta potilaan kokemus on nykyistä enemmän se, että ammattilaisilla on aikaa juuri minulle.”

Robotit, automaatio ja edistykselliset tietojärjestelmät tulevat siis olemaan sairaalassa läsnä kaikkialla, vaikkeivat potilaat erityistä huomaisikaan. Sairaalan teknologiakehityksen hyödyt voi tosin huomata välittömästi.

Sairaalainfektioiden torjunta on maailmanlaajuinen haaste. Uuden sairaalan suunnittelussa on huomioitu tilankäytössä parhaat materiaalit ja pintakäsittelyaineet. Käytössä on myös antibakteeriset pinnoitteet. Tiloja esittelee kehittämisylilääkäri Holma.

Holma kertoo esimerkiksi, etteivät lääkärit ja hoitajat näe sairaalassa täysin samoja potilastietoja, kuin mitä terveyskeskuksessa paikalliseen järjestelmään on tallennettu. Nyt tavoitellaan tilannetta, jossa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa Pohjois-Pohjanmaalla olisi käytössä yhteinen potilastietojärjestelmä.

Holman mukaan lupaavin vaihtoehto tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on PPSHP:n omistaman ja erikoissairaanhoidossa käytettävän ESKO-potilastietojärjestelmän kehittäminen myös perusterveydenhuollon tarpeita vastaavaksi ja sen käytön laajentaminen.

”Silloin vastaanotolla ei aloiteta kyselemällä sellaisia esitietoja, joiden pitäisi olla siinä vaiheessa selvää asiaa. Näin lääkärillä ja hoitajalla jää enemmän aikaa kohtaamiseen ja potilaan kuuntelemiseen ja vaikkapa sen selvittämiseen, huolettaako leikkauksessa jokin asia juuri nyt.”

Näin säästetään aikaa

Ennen kaikkea teknologia antaa lääkäreille ja hoitajille aikaa itse potilastyöhön. Sairaalan sisällä työvaiheita on selvitetty tarkasti ja tulokset yllättävät. Sairaalaosastoilla hoitajien työajasta kolmasosa kuluu tietokoneella muun muassa tietojen siirtämiseen mittalaitteilta tietojärjestelmiin.

”Tiedot saa siirrettyä langattomasti suoraan tietojärjestelmiin. Hankintapäätöstä ei ole tehty, mutta sopivia järjestelmiä on kehitetty myös Oulussa.”

Toinen kolmasosa hoitajien ajasta kuluu asioiden etsimiseen ja siirtämiseen: sairaalavuoteita, mittalaitteita ja muuta kalustoa rullataan Oysin sokkeloisilla käytävillä lukemattomia tunteja.

”Esimerkiksi hengityslaitteita on rajallinen määrä ja niiden käytön tehostaminen edellyttää, että laitteiden tarkka sijainti pitää tietää juuri siinä hetkessä.”

Robotiikkaa hoitohenkilökunnan avuksi

Esineiden internet tulee muuttamaan myös sairaalaan kulkeutuvan materiaalivirran. Jatkossa varastot osaavat huomauttaa automaattisesti, milloin hoitotarvikkeita pitää tilata lisää.

Robotit saapuvat sairaalaan avustamaan monella saralla. Esimerkiksi isoissa syöpäleikkauksissa avustavalla robotilla on merkittävä rooli. Jatkossa myös lääkeannostelut ovat erehtymättömien ja väsymättömien robottien hallussa. Automaattinen annosjakelulaitteisto annostelee ja pakkaa potilaiden lääkkeet valmiiksi Oysin kellarikerroksessa lääkärien potilastietojärjestelmään kirjaaman lääkemääräyksen perusteella. Lääkkeet sinkoavat osastoille pikavauhtia putkipostissa lukittuihin laatikoihin.

”Lääkkeiden annosteleminen sitoo valtavasti hoitajien ja osastofarmaseuttien aikaa, mikä olisi tarpeen muualla. Paineen alla ja kiireessä myös lääkevahinkojen riskit kasvavat”, sanoo Holma.

Havainnekuva Kajaanintieltä OYSin risteyksestä. Kuva PPSHP

Uuden rakentaminen on välttämätöntä

Holma sanoo kuulevansa aika ajoin ihmettelyä siitä, onko koko Oys todellakin purettava ja tehtävä uudelleen. Nykyinen sairaala on rakennettu 1960–70-lukujen tarpeisiin.

”Tilat on rakennettu erilaisille tiimeille, mittalaitteille ja toimintamalleille. 1960-luvun toimintamalleista on jäljellä aika vähän.”

Osastot ja erikoisalat sijaitsevat kaukana toisistaan.

Uudessa Oysissa potilaita ei liikutella, vaan eri erikoisalojen ammattilaisten on helppo tulla potilaiden luo. Holma huomauttaa, ettei sensoreista ja lisääntyvästä tiedosta ole hyötyä, jos hoitoratkaisuja ja valintoja tekevä porukka tekee töitä etäällä toisistaan.

”Nopeiden tietoverkkojen ansiosta tämä osaaminen saadaan myös sairaalan ulkopuolelle, jolloin etäyhteyksillä voidaan hoitaa asioita, jotka vielä nyt vaativat sairaalakäynnin. Etälääketiedettä on kehitetty yli 20 vuotta, ja ajattelemme, että sen aika on tullut nyt.”

 

OYS 2030 lukuina:

- uudistamisohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 1,6 miljardia euroa, josta uudisrakentamisen osuus on noin 900 miljoonaa euroa
- ensimmäiset osat valmistuvat vaiheittain vuosien 2022–2023 aikana. Potilastoiminta käynnistyy arviolta vuodenvaihteessa 2023–2024.
- tämän jälkeen rakennetaan C-talo 2021–2024 ja sen toinen osa vuosina 2024–2028
- uuden sairaalan bruttopinta-ala (kaikkien kerrosalojen summa) on noin 220 000 neliömetriä. Vertailun vuoksi, tähän pinta-alaan mahtuisi kaikkiaan lähes 18 Oulun uimahallia.
- uusi sairaalakokonaisuus tulee olemaan noin 10 prosenttia pienempi kuin nykyinen
- potilashuoneita uuteen sairaalaan tulee noin 600, pääasiassa yhden hengen huoneita
- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella asuu noin 410 000 asukasta.
- koko Pohjois-Suomen kattavalla erityisvastuualueella (OYS-erva) asuu noin 740 000 henkilöä
- sairaanhoitopiiri on noin 7000 ihmisen työpaikka

-

 

Pohjois-Suomen väestö vanhenee ja yli 70-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa melkein kaksinkertaiseksi 10 vuoden kuluessa. Uusi sairaala vastaa tulevaan haasteeseen. Kuvat: Juuso Haarala

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta