Siirry suoraan sisältöön

Toripolliisi ja pihtiputaan mummo

21.2.2020

Näkökulmissa kirjoittajat ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.

Muistan erään papin toistelleen lausetta: "naiset ensin, vaikka heikoille jäille". Nuorta rippikoululaista lause nauratti, mutta vuosikymmenten jälkeen olen alkanut kysyä, että hei, miksi ihmeessä naisten pitäisi saada mennä ensin? Ovatko he jotenkin heikompia tai hitaampia tai huomionosoitusten tarpeessa?

Kysyin tätä itseltäni tällä viikolla, kun osallistuin eurooppalaisten päättäjien kanssa kokoukseen ja huomasin olevani porukassa ainut henkilö ilman kravattia - toisin sanoen ainut nainen. Mieleeni muistuivat ajat kaksikymmentä vuotta sitten, kun olin ainut naispuheenjohtaja kymmenen miespuheenjohtajan joukossa.

Pohjoismaissa sukupuolella on eri tilanteissa yhä vähemmän merkitystä, vaikka eivät asiat vielä täydellisesti ole. Keskustelu nais- ja miesjoukkueiden vuoroista toistuu vuodesta toiseen ja ei liene harvinaista, että kiltti tyttö laitetaan puskuriksi vilkkaampien lapsien väliin tai nainen koristeeksi kuvaan miesjoukon keskelle. Se on esineellistämistä, vaikka se tehtäisiin hyvässä tarkoituksessa.

Toisaalta tietoisuus kasvaa koko ajan ja lapsia ja nuoria kohdellaan jo yksilöinä, ei sukupuolensa edustajina. Edelleenkin kuitenkin tarvitaan kiintiöitä tasa-arvon varmistamiseksi ja erityisen kipeästi maissa, joissa naisten tasa-arvo on kaukana. Tasa-arvo on sekä matka että päämäärä.

Kiinnittäkääpä muuten huomiota arjen puheeseen tai vaikkapa oululaisiin tunnettuihin hahmoihin. Oulun keulakuvat ovat Toripolliisi, Tiernapojat ja Rotuvaari. Miehistä meininkiä. Kyllä joukkoon naishahmojakin mahtuisi, vaikkapa se Tähtiemo.

Ja miksi "pihtiputaan mummo" olisi tyhmempi kuin "pihtiputaan pappa" tai "oululainen ihiminen"? Sukupuolensa vai ikänsä vuoksi? Vai siksi, että tulee Pihtiputaalta? Jos kaikkien kolmen seikan: sukupuolen, iän ja taustan vuoksi maalla asuvaa vanhempaa naista on lupa käyttää koekaniinina ymmärryksen testaamiselle - niin kuin vertausta usein käytetään – voi sitä kutsua jo moniperustaiseksi syrjinnäksi.

Tasa-arvo ei ole sukupuolen piilottamista tai kohteliaisuuksista kieltäytymistä, vaan suhtautumista toiseen yksilönä, ei sukupuolen edustajana tai kohteena. Tasa-arvo ei tarkoita myöskään hyvien tapojen hylkäämistä, vaan jokaiselle lapselle on hyvä opettaa "herrasmiestapoja"; oven avaamista, avun tarjoamista ja toisen huomioimista jo senkin takia, että hyvät tavat auttavat ihmistä pärjäämään elämässä.

Oulu on saanut Piikkarit -palkinnon esimerkillisestä tasa-arvotyöstä liikunnan alalla. Tätä polkua on hyvä jatkaa ja tehdä työtä tasa-arvon eteen koko kaupungissa. Kaikki ansaitsevat ”mennä ensin” eli hyvän kohtelun – sukupuoleen katsomatta.

sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Satu Haapanen
Kirjoittaja on Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Satu Haapanen

Lue myös

Lue lisää aiheesta