Siirry suoraan sisältöön

Teiniperheen suihkuralli

16.3.2020

Maailman vesipäivää vietetään ensi sunnuntaina. Tänä vuonna teemana on ilmastonmuutos. Näkökulmissa kirjoittajat ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.

Vesilaitoksen laskutuksessa tunnetaan hyvin ne kaksi tilannetta, jolloin perheissä tulee isoja muutoksia vesilaskuihin. Ne ovat lasten teini-iän alkaminen ja se päivä, kun pesä on taas tyhjä.

Ensimmäisessä tapauksessa vesilaskut nousevat yhtäkkiä huimasti, eivätkä tasauslaskut meinaa pysyä perässä millään. Sitten taas tulee maksettua ihan liikaakin, kun lapset maksavat jo omasta vedestään ja säästeliäät vanhemmat käyttävät vettä vain kahdestaan. Säästyneellä vesilaskurahalla he pääsevät taatusti ainakin kerran ulkomaille.

Meillä havahduttiin teinien maratonsuihkuihin siinä vaiheessa, kun pesuhuoneen suhinaa oli kuulunut tasaiseen tahtiin yli kaksikymmentä minuuttia. Suihkun jälkeen pesuhuone oli kuin turkkilainen sauna, seinät valuivat kuumaa vettä ja ilmastointi piti laittaa hetkeksi isommalle, jotta kaikki kosteus haihtuisi. Kun kaksi teiniä suihkutteli lähes puoli tuntia päivässä kumpainenkin, rupesi myös vesilasku nousemaan. Niin paljon, että piti hankkia vesilaskulle elämämme ensimmäisen kerran lisämaksuaikaa. 

Sitten keksin suihkuralli-kilpailun. Jokainen suihkuttelija pistäköön paperille ylös kahden viikon ajan suihkunsa minuuttimäärän, ja jolla on pienin määrä suihkuaikaa kahden viikon päästä, saa riihikuivaa käteistä 50 euron verran. Mitä sillä tekee, saa sitten itse päättää.

Niin lähti kello käyntiin, ja kilpailuhenkiset teinit tekivät omia ennätyksiään. Jos pisti hanan pois päältä sampoon levityksen ajaksi, sai ajan joskus minimoitua alle minuuttiinkin. Taulukko täyttyi, pesuhuone ei höyrystynyt.

Pikkuhiljaa pesuhuoneen suihkusuhinan kesto taas piteni ja merkinnät alkoivat hiipua taulukosta. Viidenkymmenen euron palkinto ei ollut tarpeeksi kova voittaakseen lämpimän suihkun onnen tunteen, ja vähitellen kilpailuinnostus hiipui meiltä vanhemmiltakin. Suihkuralli typistyi loistokkaan alkunsa jälkeen aivan tyystin.

Sittemmin toinen lapsista vieraili Italialaisperheessä, jonka suihkussa eivät pysyneet yllä lämpö eikä paine, ja sen reissun jälkeen arvostus omaa suihkua kohtaan nousi kummasti. Rehellinen keskustelu vesilaskun summasta avasi myös nuorten silmiä – mitä fiksummin vettä käytämme, sitä enemmän meille jää rahaa johonkin muuhun kivaan. Ja samalla säästyy arvokasta vettä.

Enää suihkuttelu ei ole meillä ollut överiä vaan normaalia, mutta flunssassa on kaikilla erityislupa seistä kuuman veden alla pitempään.

Tällaiset suihkupulmat ovat meidän länsimaalaisten perheiden harmittomia pulmia, jotka ovat täysin tuntemattomia miljardeille ihmisille maapallolla. Heille veden käyttäminen tarkoittaa sen hakemista itse kaivosta tai luonnonvesistä. He kantavat veden itse tai pumppaavat sen, huuhtovat sillä ruokansa ja itsensä ja pahimmassa tapauksessa joutuvat palauttamaan sen likaisena jokeen toisten käyttöön. Ja saavat sen käytöstä ripulin tai muun taudin. Puhdas vesi on meille itsestäänselvyys ja samalla ylellisyys ja suuri rikkaus.

Niinpä ajattelin, että vaikka suihkuralli menikin mönkään, sain silti teineille tärkeän viestin perille: Puhdasta juoksevaa kylmää ja lämmintä vettä tulee arvostaa. Kunnioituksesta niitä kohtaan, joilla sitä ei ole. Ihan samalla tavalla kuin että ruualle ei sanota yäk.

 

Lea Ansamaa, viestinnän asiantuntija, Oulun Vesi ja Oulun joukkoliikenne

Lue lisää maailman vesipäivästä www.worldwaterweek.org -sivulta

Lea Ansamaa on viestinnän asiantuntija Oulun Vedellä ja Oulun joukkoliiketeellä
Lea Ansamaa on viestinnän asiantuntija Oulun Vedellä ja Oulun joukkoliiketeellä

Lue myös

Lue lisää aiheesta