Siirry suoraan sisältöön

Ylös syvästä päästä

14.6.2020

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ehti työskennellä pestissään viikon ajan ennen Oulun siirtymistä koronapandemian aiheuttamaan poikkeustilaan. Takana on nopeita ja kipeitä päätöksiä, mutta aika on tuonut esiin myös paljon hyvää.

Poikkeustila on rajoittanut palveluita ja sen tuoma taloudellinen kriisi ravistelee palveluverkkoa tulevaisuudessa. Jo nyt tiedetään, että kunnat tulevat maksamaan poikkeustilan laskua pitkään. Miten käy hyvinvointi-Oulun? Mirja Vehkaperän mukaan liikkumavaraa voidaan löytää esimerkiksi lykkäämällä investointeja.

”Jos syksyllä päästään lähestymään normaalia elämää, taloutta saadaan kirittyä ajoissa kiinni eikä joka ikistä kunnan peruspalvelua tarvitse lähteä arvottamaan ja pohtimaan, voidaanko sitä toteuttaa tai ei.”

Vehkaperä sanoo, että poikkeusolosuhteet loivat nopeassa aikataulussa enemmän uusia toimintatapoja kuin mihin kunnalliset kehityshankkeet olisivat konsanaan yltäneet. Kaupunginhallinto on reagoinut koronatilanteen etenemiseen kahdella rintamalla. Yhtäältä seurataan valtion linjauksia, jotka toteutetaan täsmällisesti. Sen ohella paikallisesti mietitään, mitä Oulu itse voi tehdä.

Erillinen tilannekuvatyöryhmä päivittää koronatilanteen kaupungin johtoryhmälle päivittäin.

”Työryhmän ansiosta Oulu-apu yli 70-vuotiaiden avuntarpeen kartoittamiseksi lanseerattiin nopeasti ja työhön saatiin kattavasti mukaan asukasyhdistyksiä ja järjestöjä. Seurakunnalla on ollut merkittävä rooli.”

Kriisiä taklattu monella rintamalla

Oulun kaupunki alkoi etsiä kriisin hallinnan keinoja nopeasti. Vehkaperä sanoo, että yritystilojen vuokria alettiin järjestellä ensimmäisten toimenpiteiden joukossa. Kaupungin omat markkinointivälineet valjastettiin oululaisten yritysten tuotteiden esiin nostamiseen.

”Kaupungin ostot ja hankinnat päätettiin tehdä mahdollisimman etupainotteisesti. Käytännössä koko ajan kaivetaan joka sektorilla, mitä muuta voimme tehdä paikallisesti asukkaiden ja yritysten eteen.”

Rakentamisen ohella päätetiin myös suurista leikkauksista. Vehkaperä sanoo, että kaupungin koko henkilöstöä koskevien yt-neuvotteluiden käynnistäminen oli raskas, mutta pakollinen tehtävä. Kaupungin kirjanpito ei antanut vaihtoehtoa. Vielä vuoden alussa tavoitteena oli perata toiminnasta 30–40 miljoonan euron säästöt talouden tervehdyttämisohjelman mukaisesti. Kaupunki on tehnyt tappiota vuositasolla 30–35 miljoonaa euroa ja siitä haluttiin päästä eroon.

Sitten tuli korona, joka iski kaupungin tulovirroista tärkeimpään, osakeyhtiöiden tilittämään yhteisöveroon.

”Tämän tilikauden tappio tulee olemaan 100 miljoonaa euroa. Jo kriisin alkuvaiheessa oli selvää, ettei meillä ole taloudellisia puskureita, joiden varassa tilanteen etenemistä olisi voitu odottaa ennen lomautuksia ja työtehtävien uudelleenjärjestelyitä.”

Toukokuussa kaupunginhallitus hylkäsi henkilöstöä koskevat lomautukset ja päätti pitäytyä viiden kohdan talouden toimenpideohjelmassa.

Huonojen uutisten rinnalla Vehkaperä kertoo nähneensä myös paljon hyvää. Hänelle itselleen kriisi on korostanut tunnetta siitä, miten hyvässä asemassa Suomi ja suomalaiset lopulta ovat maailmanlaajuisessa mittakaavassa.

”Uskon, että moni muukin on havahtunut huomaamaan, miten korkealla tasolla meidän sairaanhoitomme varautuminen ja osaaminen onkaan. Ja se on tervettä, vaikka tapahtuukin näin vaikean tilanteen kautta.”

”Uskon, että moni muukin on havahtunut huomaamaan, miten korkealla tasolla meidän sairaanhoitomme varautuminen ja osaaminen onkaan. Ja se on tervettä, vaikka tapahtuikin näin vaikean tilanteen kautta”, sanoo Mirja Vehkaperä.

Lue myös

Lue lisää aiheesta