Siirry suoraan sisältöön

Svenska Privatskolan, tuo ruotsinkielinen yhteisö keskellä Oulua, jonka päiväkotiin jonotetaan

19.9.2020

Kun Torikadulla kävelee, voi eteen iloisesti pompata pallo. Se tulee aidan yli pihalta Torikadun ja Sepänkadun nurkkauksesta, Svenska Privatskolanista. Ruotsinkielisen peruskoulun ja lukion yhteydessä häärivät myös päiväkoti ja esikoulu.

Tuore rehtori Seppo Kallio nakkaa pallon kadulta takaisin pelaajille ja sanoo, että etu on juuri tässä: yhteisöllisyydessä sekä jatkuvuudessa ja sitä kautta turvallisuudessa.

”Sepänkadulla voidaan viipyä samassa ympäristössä yksivuotiaasta alkaen jopa 19-vuotiaaksi asti. Luokkakoot ovat kohtuulliset, 9-21 oppilasta per luokka”, Kallio huomauttaa.

Rehtori Seppo Kallio työhuoneessaan.

Hän kuvailee koulua ruotsinkieliseksi yhteisöksi, perheeksi.

”Kun kävelin yhtenä aamuna kaupungilla, pieni tyttö pysäytti minut ja sanoi: Terve Seppo!”

Elokuussa aloittanut rehtori mainitsee, että koulussa kaikki tuntevat hänet, mutta hän ei vielä tunne kaikkia.

Lappuja ystävyydestä koulun ovessa.

Suurin osa ei ole vain ruotsinkielisiä

Oulun väestöstä on tällä hetkellä 0,2 prosenttia ruotsinkielisiä. Oululla on kuitenkin ruotsinkielinen historia. Kaupungin väestöstä 1900-luvun alussa neljä prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia.

”Kaksikielisiä perheitä on paljon ja heidän jälkikasvuaan opiskelee meillä. Suurin osa Privatskolanin oppilaista ei ole vain ruotsinkielisiä”, sanoo entinen rehtori ja nykyinen yksikönjohtaja Sampo Backman. ”Ja ruotsinkielinen koulu on mahdollinen, myös Oulussa, koska Suomen lain mukaan opetuksen pitää olla mahdollista kahdella kielellä.”

Sampo Backman päiväkodin ovella.
Sampo Backman kertoo, että kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä. Lukumetka onkin ruotsiksi kauniisti Läsglädje. 

Opiskelijoita tulee Privatskolaniin pitkin rannikon Pohjanmaata ja myös Haaparannalta. Lukiolaiset voidaan majoittaa Sepänkadulle koulun yläkerran asuntoihin.  

Lyhyt matka Oulusta Ruotsiin

Koulun sääntö on, että opettajat ja oppilaat puhuvat keskenään ruotsia. Keskenään oppilaat puhuvat usein suomeakin.

”Pitää muistaa, että Oulusta on vain 130 kilometriä Ruotsiin”, lisää Kallio.

Päiväkotiin jonottaa tällä hetkellä seitsemän lasta.

Koululaisia luokassa.

Privatskolan työllistää 45 työntekijää. Päiväkodissa on 60 lasta, koululaisia ja opiskelijoita yhteensä 191.

Vaikka nimi on suomeksi Ruotsalainen yksityiskoulu, koulua ja päiväkotia rahoittavat normaalisti valtio ja kaupunki. Kokonaisuuden vuosibudjetti on 2,6 miljoonaa euroa.

Kivirakennus säästyi pommituksilta

Privatskolanin erikoisuudeksi voidaan lukea, että keskellä Oulua sijaitsee yksi Suomen vanhimmista koulurakennuksista.

Svenska Privatskolan on perustettu vuonna 1859 tyttökouluksi Toppeliuksen rakennukseen Torikadulla. Sieltä se vuonna 1869 siirtyi Kirkkokatu 44:een nykyisen Kelan paikalle.

Koulun historiaa kuvitettuna koulun käytävällä.

Sepänkadulla Privatskolan on toiminut vuodesta 1946. Keltainen puurakennus rakennettiin sotien jälkeen. Oppilaitoskokonaisuuteen kuuluva kivirakennus, Weckmanin talo, säästyi pommituksissa 1944.

Koulun 160-vuotisjuhlat piti juhlia keväällä, mutta ne on toiveikkaasti siirretty ensi keväälle. Uusi nimikyltti Torikadun puoleiselle seinälle hankittiin juhlavuotta varten.

Svenska Privatskolanin rakennuksia ja uusi kyltti

 

Eroon kirjoista ja kohti digikoulua

Uudella suomenkielisellä rehtorilla on opettaja- ja rehtorikokemusta ruotsinkielisistä kouluista Suomessa. Ouluun hän tuli Vaasasta Borgaregatans skolanin rehtorin töistä.

Lapsuudessaan Kallio on asunut Uumajassa suomenkielisessä perheessä, mutta kotoisin hän kertoo olevansa Vaasasta.

”Olen myös käynyt kaikki koulut ruotsinkielisissä kouluissa”, Kallio huomauttaa.

Ekonomiksi hän on valmistunut vuonna 2012 Vaasan yliopistosta ja samasta paikasta filosofian maisteriksi nykysuomen oppiaineesta vuonna 1992.

Kalliota jännittää koulumaailman digitalisoituminen. Silti hän on mielissään, että Privatskolan voi antaa kaikille yläkoulun oppilaille tietokoneet.

”Pitäisi mennä reippaasti kohti digikoulua ja painetuista oppikirjoituksista luopua”, rehtori mainitsee.  

Haastattelua tehdään keskiviikkona, jolloin koulussa pidetään pitkän englannin ylioppilaskirjoitukset. Kallio muistuttaa muutoksesta niissäkin.

Ennen tuli pitkä pino ruskeita kirjekuoria. Nyt tulee pieniä kirjekuoria, joista löytyvät eri kokeiden purkukoodit.

Svenska Privatskolanin sisäpihan värikkäät maalaukset ovat mukana lasten leikeissä. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä

Lue myös

Lue lisää aiheesta