Sosiaali- ja terveyspalveluita valvotaan jo kansalaisten perusoikeuksienkien vuoksi

Oulun kaupungin ikäihmisten palveluissa valvotaan yksityisen kotihoidon, omaishoidon vapaan, tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon ja kuntouttavan päivätoiminnan palveluja.

Hyvinvointipalveluiden palveluasiantuntija Päivi Nieminen sanoo, että sosiaali- ja terveyspalveluiden valvontaa ohjaa lainsäädäntö.

”Valvonnalla varmistetaan, että lainsäädäntöä ja niihin liittyviä määräyksiä ja ohjeita sekä kunnan kanssa sopimusten sisältöjä noudatetaan.”

Valvonta myös takaa, että kansalaisten perusoikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti.

Valvontaa tehdään myös ennakoivasti

Kaupungin lisäksi valvontaa tekevät sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirasto.

Ensisijaisesti palvelun laadun valvonta kuuluu sille, joka palvelua tuottaa, esimerkiksi hoitolaitokselle.

Tämän omavalvonnan lisäksi valvotaan myös ennaltaehkäisevästi. Se tarkoittaa esimerkiksi viranomaislausuntoja.

”Lisäksi kaupungin ikäihmisten palveluissa järjestetään osto- ja palveluseteliyrityksille yhteistyöpalavereita vuosittain ajankohtaisista aiheista kuten apteekin annosjakelusta”, Nieminen sanoo.

Valvonnalla on painopisteitä vuosittain

Suunnitelmallista yksikköjen valvontaa tehdään yksityisten palveluntuottajien yksiköihin, joilta kaupunki hankkii palveluja. Silloin tarkastetaan sopimusten ja laatulupausten toteutuminen.

Suunnitelmallisella valvontakäynnillä keskitytään tiettyihin painopistealueisiin. Niitä voivat olla muun muassa henkilökuntamitoitus, lääkehoitosuunnitelma ja lääkeluvat, omavalvontasuunnitelma ja tietosuoja-asiat.

Ikäihmisten palveluissa suunnitelmallisella valvontakäynnillä käy kaksi hyvinvointipalveluiden asiantuntijaa.

Valvontakäynnillä tarkistetaan tilojen lisäksi muun muassa henkilökunta-asiat, lääkehoitosuunnitelma ja lääkeluvat, omavalvontasuunnitelma, reklamaatiot ja muistutukset.

Yksityisten palveluntuottajien määrä kasvoi ikäihmisten palveluissa

Reaktiivista valvontaa tehdään asiakkaiden, omaisten tai viranomaisten yhteydenottojen, muistutusten tai kanteluiden perusteella.

Lisäksi asioita ratkotaan neuvotteluilla. Tuloksena voi olla pidempiaikainen, tarkempi valvonta ja jopa sopimuksen irtisanominen.

”Reaktiivisen valvonnan osuus on ollut kasvava viime vuosina”, huomauttaa Nieminen.

Näin on käynyt siksi, että yksityisten palveluyritysten määrä on ikäihmisten palveluissa kasvanut. Verrattuna kunnan omaan tuotantoon asiakasmäärät ovat yksityisillä yrityksillä jo kunnan omaa tuotantoa suuremmat.

Palautemahdollisuuksia on, mutta palautteita vähän

Kun yksityisten palveluiden määrä alkoi kasvaa, valvontakäyntejä alettiin tehostaa. Ikäihmisten palveluissa suunnitelmalliset valvontakäynnit tehdään vuosittain.

Kaupungin hyvinvointipalvelut valvovat ikäihmisten palveluiden lisäksi kehitysvammaisten, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, lastensuojelun, sosiaalihuollon palveluiden, vammaispalveluiden ja terveyspalveluiden yksityisiä palveluntuottajia.

Asiakaspalautteita tarvitaan kuitenkin tähänkin työhön.

”Oulun kaupungin tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että ikäihmisten palveluissa on asiakkailla lukuisia mahdollisuuksia antaa palautetta, mutta palautetta annetaan vähän”, toteaa Nieminen.

Viime vuonna palvelukoteihin liittyvissä palautteissa oltiin huolissaan esimerkiksi henkilökunnan määrästä sekä siitä, että asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmat eivät kaikilta osin toteutuneet.

Kotihoidosta annettiin palautetta yhteistyöstä omaisten kanssa. Sovitut kotikäynti ajat eivät olleet toteutuneet.

Palautteista ollaan yhteydessä palautteen antajaan ja palautteen saajaan.