Siirry suoraan sisältöön

Sirpa Tarkkinen: Äkkiä viime kesäkuussa

25.1.2022

Viimekesäisellä päätöksellä saattoi olla kauaskantoisia vaikutuksia yksittäisen oululaisen elämään, miettii Mun Oulun toimittaja Sirpa Tarkkinen.

Yleisemmin se taisi olla toisen koronakesän alku koko maailmalle. Mutta jos muistaa hyvin päivämääriä, muistaa kesäkuun toisen päivän vuonna 2021 hetkenä, jolloin Oulusta alettiin tehdä pohjoiseurooppalaista kulttuuripääkaupunkia. 

Vietin vuorotteluvapaata ja asettauduin aamusella television ääreen jännittyneenä. Itäsuomalaisena ja eri puolilla Itä-Suomea asuneena ennustin voittoa Savonlinnalle. Enkä ajatellut oopperajuhlia. 

Itäinen puoli maastamme on aina osannut ponnistaa juuri kulttuuristaan. Tampere tuntui liian valmiilta ja kysehän on kehityshankkeesta. Tampereen ei tarvitse tulla kulttuurikaupungiksi, se on sitä jo. 

Uskon, että Oulun täysosumaa selittääkin osaltaan tietynlainen mahdollisuuksien alkutila. Emme ole vielä täysin valmiita vaan meillä tätä kehitettävää todella löytyy. 

Nykyihminen osaa vaatia vapaa-ajalta, ilmapiiriltä ja viihtyvyydeltä.

Valinnassa on kyse Oulun kasvusta kulttuurikaupungiksi. Tästä oli julkisessa keskustelussa epäselvyyttä, kun epäiltiin, ettei Oulu voi voittaa, koska ”eihän täällä ole kulttuuria”. Väite on paitsi ajattelematon ja pahansuopa myös epätosi.

Yllättyneen riemuni keskellä aloin hahmottaa, että Oulun kulttuuripääkaupunkiaseman vaikutukset voivat olla mittavammat kuin osaamme kuvitella.

Viimekesäinen valinta ulottaa hyvää tekevät lonkeronsa useille elämän ja elinkeinon aloille. Toki matkailuala voi herkutella tuloksella, mutta entä muuttoinnokkuus koko Suomen mittakaavassa. Siihen kun vaikuttavat nykyisin muutkin olosuhteet kuin työpaikka. Nykyihminen osaa vaatia vapaa-ajalta, ilmapiiriltä ja viihtyvyydeltä. Niiden perässä liikkuvat myös muuttoautot.

Luovat alat ovat nousussa. Niiden merkityksestä puhutaan aivan eri äänensävyllä ja intensiteetillä kuin parikymmentä vuotta sitten. Lisäksi korona laittoi kulttuurialan polvilleen ja uudella tavalla näkyväksi. 

Toimittajana ja kulttuurin yleisihmisenä olen kiinnostunut vähän kaikesta. Keskustakirjastolta odotan kuitenkin paljon. Se on Oulussa mellevällä paikalla – olipa ennakkoluuloton päätös aikanaan pistää se meren päälle! Pääkirjaston estetiikalla on erityistä merkitystä ei-kaupalliselle viihtymiselle kaupungin keskustassa. Jatkossa entisen kirjavaraston ikkunoista avautuvat kaupungin parhaimmat näkymät kirjastonkäyttäjälle.  

Toivon myös talven kehittymistä luovasti näkyväksi eikä vain untuvatakkiin tunkeutuvaksi tuuleksi. Tämä on toiveistani kovimpia ja merkittävimpiä emmekä ole maakuntakaupunkina tämän haasteen kanssa yksin. Pöllyävässä lumessa on kuitenkin yksinkertaista lumoa. Sitä pitäisi osata hyödyntää. 

Aprillipäivänä olen asunut Oulussa 13 vuotta. Eniten minuun ovat vaikuttaneet meri ja laajat hoidetut puistoalueet Heinäpäässä. Niitä ei ole onneksi tappiinsa tuotteistettu. 

Eikä pohjoisen valo mene koskaan pois muodista. Ehkä lopulta Oulussa parasta on kevät kukoistavassa yksinkertaisuudessaan.

Ja jos itselläni olikin muuttosuunnitelmia kaupungista, kulttuuripääkaupunkipäätös sai harkitsemaan uudestaan. Haluan olla aitiopaikalla kokemassa mitä tästä tulee. 
 

Sirpa Tarkkinen on Mun Oulun toimittaja. Kuva: Sanna Krook

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta