Siirry suoraan sisältöön

Sirpa Tarkkinen: Sika ja Mika

23.12.2020

Joulupyhien kaaoksen pelastaja saapuu keittiöön Kaakkurista.

Jouluko toivon aikaa?
Siinä ei lie mitään taikaa
ettei nuttu lähesty
eikä pelto äesty.

Mutta se yksi valtaa taas mielen
meinaa viedä ihmisen kielen,
kun näkee vadilla joulusienen.

Silti kinkkua en pöydässä nää
ja nyt uunista ilmestyy sian pää
joka puhuu:

”Huhuu!
Onko täällä apsia!
Pitää saada tiukkaa snapsia!
Tai viekää minut takaisin!
Missä täällä on kylmäkaappipakastin!”

Nyt on kaaos keittiössä
toivo kaikki heittiössä
joka ennen asui naapurissa,
mutta tätä nykyä kai Kaakkurissa

sen puhelinnumero vain puuttuu

taas sianpää suuttuu
sen sorkka mustaksi muuttuu:

”Mikä on vika minussa!
Vaikka olen niin hyvässä lihassa!”
huutaa sika

mutta sieltähän tuleekin
naapurin Mika!
tuo lahjat
ja uunin kahvat
saadaan sika säkkiin
eikä joudu Mikakaan häkkiin.

Nyt on possu taas uunissa
ja lapset kiinni luurissa
tuli keittiöön rauha
ilma on ulkona sangen lauha.

Silti ei saa sielu rauhaa
on kalja vähän laihaa

mutta niinhän se jouluna aina.

 

Kaikki edellä kuvatut henkilöt kinkkua myöten ovat kuvitteellisia eivätkä liity mihinkään todellisuuteen. Ketään tai mitään ei ole myöskään vahingoitettu runoa kirjoitettaessa.

 

 

Kirjoittaja on Mun Oulun toimittaja ja runoilijankaltainen.

Lue myös

Lue lisää aiheesta