Siirry suoraan sisältöön

Siirin-päivillä muistellaan Lapatossua ja jaetaan Kultainen kaulin -palkinto oululaiselle kulttuuritekijälle

15.8.2022

Viidestoista Siirin-päivät -tapahtuma muistelee suomalaisen kansanperinteen Lapatossu-veijarihahmoa, jonka lentävät lausahdukset juurtuivat kansan kieleen. Aihetta käsitellään elokuvan ja luentojen muodossa keskiviikkona 17. elokuuta Finnkino Plazassa. Tapahtumassa jaetaan myös vuosittainen Kultainen kaulin -palkinto.

Siirin-päivät on Siiri Angerkosken ja hänen aikalaiskollegojensa työtä kunnioittava vuosittainen elokuvatapahtuma. Tänä vuonna valokeilaan on nostettu näyttelijä Aku Korhosen tunnetuksi tekemä Lapatossu-hahmo.

On mahdollista, että Lapatossun varhainen esikuva on 1800-luvulla elänyt ratatyöläinen Carl Gustaf Gustafsson. Tämän sanottiin olleen nokkela leikinlaskija, jonka heikkoutena oli liiallinen mieltymys väkeviin juomiin.

”Siirin-päivien teemat eivät ole koskaan olleet yksinomaan henkilökeskeisiä, vaan aiheet ovat laveampia”, kertoo Oulun Elokuvakeskus ry:n toiminnanjohtaja Sauli Pesonen.

”Lapatossussa kiinnosti se, kuinka elävä henkilö muuttuu osaksi kansanperinnettä ja populaarikulttuuria”, hän jatkaa.

Siiri Angerkoski omassa keittiössään vuonna 1950. Kuva: Journalistinen kuva-arkisto / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma

Kaskuista elokuviin

Vaikka Lapatossu muistetaan parhaiten 1930-luvulla tehdystä elokuvasarjasta, aiheesta oli julkaistu kaskukokoelmia jo vuosisadan alkupuolella.

”Elokuvien käsikirjoittajista Ensio Rislakki korosti, että elokuva-Lapatossu on kokonaan toinen hahmo kuin se, joka ponnisti kaskuperinteestä”, Pesonen sanoo.

”Tosin täytyy sanoa, että tuossa näkemyksessä on tulkinnan varaa”, hän jatkaa.

Elokuvien Lapatossu on sanavalmis mies, jolla on elämää kohtaan letkeä asenne. Pesosen lempikohtaus löytyy elokuvasta Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa. Siinä hahmo puhkeaa laulamaan murheellisesti: ”Ei kukaan minua lemmi, vaikka itse lempisinkin.”

Pesonen kertoo vaarinsa joskus tuumineen, että ihmisillä pitäisi olla enemmän sellaista huumoria kuin elokuvan hahmolla.

”Harmittaa, etten koskaan kysynyt vaarilta, näkikö hän Lapatossua rintamakiertueella. Vaari kun oli sotaveteraani”, hän sanoo.

Kansallisteatterin näyttelijä ja lukuisissa elokuvissa esiintynyt Aku Korhonen vuonna 1959. Kuva: Reijo Forsberg / Journalistinen kuva-arkisto / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma

Suomalainen veijariperinne

Lapatossu on suomalaisen elokuvan ensimmäisiä, joskaan ei aivan ensimmäinen veijarihahmo. Pesosen mukaan tyypilliset veijarin piirteet ovat kekseliäisyys ja nokkeluus.

”Hahmo koettaa selvitä tilanteesta kuin tilanteesta puhumalla, eikä erityisemmin pidä työnteosta”, hän kertoo.

”Työn välttelyn mielessä paljon myöhäisempi Uuno Turhapuron hahmo on sukua Lapatossulle”, Pesonen jatkaa.

Siirin-päivillä teemaan liittyviä aiheita käsitellään Ensio Rislakin jutelmien ja elokuvan kautta, sekä veijarihahmoja käsittelevällä luennolla.

Tapahtumassa jaetaan myös perinteeksi muodostunut Kultainen kaulin -palkinto, jonka sponsoroi Oulun Koru Oy.

”Palkinto jaetaan oululaiselle tai oululaislähtöiselle kulttuurintekijälle, joka on jättänyt näkyvän jälkensä kaupungin henkiseen maisemaan”, Pesonen sanoo.

”Se, minkä kulttuurialueen saralla henkilö on ahkeroinut, ei ole rajattu millään tavalla”, hän jatkaa.

Maksuton Siirin-päivän tapahtuma järjestetään keskiviikkona 17. elokuuta 2022 osoitteessa Torikatu 32, Finnkino Plazassa, 5 salissa. Tapahtuman järjestävät Finnkino Oy, Merikoskikerho ry ja Oulun Elokuvakeskus ry. Lisätietoja tästä linkistä.

 

Mun Oulun tavoite on vahvistaa oululaisuutta ja sen näkyvyyttä lisäten Oulun kaupungin pito- ja vetovoimaa kirjoittamalla paikallisista ja ajankohtaista aiheista, kuten kaupungin päätöksistä, tapahtumista, kolmannesta sektorista, yksittäisistä kaupunkilaisista sekä mielenkiintoisista ilmiöistä. Mun Oulu on osa Oulun kaupungin viestintäorganisaatiota.
Kuva elokuvasta Lapatossu vuodelta 1937

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta