Siirry suoraan sisältöön

Sanginjoen suojelualue kehittymässä Suomen suosituimpien retkeilykohteiden joukkoon

27.8.2021

Metsähallitus ottaa vakavissaan tehtävänsä Sanginjoen luonnonsuojelualueen kehittämisessä. Koneen Säätiön lahjoittaman suojelualueen tulevaisuutta mietitään käyttäjiä ja sidosryhmiä osallistaen ja herkällä korvalla kuunnellen. Marraskuussa tulevaisuuden suunnitelmien pitäisi olla selvillä.

Kun Koneen Säätiön ja Oulun kaupungin luovuttamat Sanginjoen suojelualueet siirtyivät keväällä valtiolle, käynnistyi työ suojelualueen kehittämiseksi välittömästi. Metsähallitukselle projekti on mieluisa, vaikka työmäärä onkin valtava. Sanginjoen vanhojen ja nykyisten käyttäjien ottaminen mukaan heti suunnitteluun oli Metsähallitukselle itsestään selvää.

“Kesän aikana toteutimme kyselytutkimuksen, jossa kartoitimme Sanginjoen nykyisiä käyttäjäryhmiä ja heidän tarpeitaan ja toisaalta kehittämisideoitaan. Suurin osa kyselyn 450 vastaajasta oli paikkakunnalta, ainoastaan 27 vastaajaa oli Oulun ulkopuolelta. Kyselyn perusteella Sanginjoki on pääasiassa päiväretkikohde, jossa patikoidaan, sienestetään, marjastetaan, tarkkaillaan luontoa tai harrastetaan luontokuvausta,” kertoo erikoissuunnittelija Ulla Matturi Metsähallituksen Luontopalveluista.

Matturi vetää Sanginjoki 2030 -suunnitteluprojektia, eikä voisi olla enempää innoissaan työstään.

“Kyselyn kautta meillä on aika hyvä käsitys nykytilasta, mutta sen lisäksi järjestämme kaksi sidosryhmätyöpajaa, joissa saa nostaa esiin villeimmätkin ideat, mitä Sanginjoen käyttö voisi tulevaisuudessa olla. Ensimmäinen työpaja keskittyi suojeluun, oppimiseen ja tutkimukseen, toinen tarkastelee aluetta virkistäytymisen, hyvinvoinnin ja matkailun näkökulmasta. Tunnelma työpajoissa on aidosti innostunut ja keskustelu suorastaan kuplii. Tämä on kaikkien yhteinen projekti”, Matturi iloitsee.

Luonnon kestävyys mietityttää

Todentotta, kun työpajapöytien ympärillä löytyy asiantuntemusta hiihdon, matkailun, yrityskehittämisen, partion, palveluskoirakoulutuksen, sienestämisen, paraolympiakomitean, luontokuvauksen ja ympäristötutkimuksen parista, tulee Sanginjoen käyttöä, saavutettavuutta ja palveluita pohdittua monelta kannalta.

Esteettömyys ja yhdenvertaisuus on työpajoissa läpileikkaava teema, luonnon suojelu ja monimuotoisuuden säilyttäminen on koko Sanginjoen luonnonsuojelualueen ydin. Keskustelussa nousee esille myös huoli, miten luonto kestää kasvavia kävijämääriä.

“Sanginjoen alue on mielenkiintoinen jo senkin vuoksi, että alueella on valtavasti valmista tieverkostoa. Jos miettii vaikka kansallispuistoja, ei oikeastaan missään pääse näin hyvin autolla liikkumaan alueen sisällä. Osa teistä on kunnostettu puuston hakkuutöitä suunnitellessa ja ne pätkät kestävät ajaa vaikka tukkirekalla", Matturi kertoo.

"Toisaalla sitten tiet ovat todella huonokuntoisia, mistä olemmekin saaneet jo paljon palautetta. Meidän pitää ratkaista, onko koko tieverkko edelleen käytössä myös tulevaisuudessa ja mitä käyttöä varten? Saamamme palautteen perusteella Sanginjokea ei ainakaan toivota lanattavan pyöräbaanaksi”, hän lisää.

Marjo Remes (vas) ja Ulla Matturi pääsevät tekemään työtä, jonka hedelmä kantaa sukupolvien päähän.

Uusia aktiivikäyttäjiä odotellaan

Metsähallitus on tavoittanut suunnitteluprosessissa kohtuullisen hyvin Sanginjoen nykyiset käyttäjät ja alueeseen liittyvät sidosryhmät. Vielä on mietittävä, miten kuullaan sellaistenkin toiveita, jotka eivät ole Sanginjoen aktiivikäyttäjiä ainakaan vielä, mutta voisivat sellaiseksi joskus tulla. Asiaa pohtii projektissa mukana oleva Metsähallituksen palvelumuotoilija Marjo Remes.

“Luonnonsuojelualuetta voidaan miettiä myös sosiaalisena investointina, kuinka paljon tällainen puisto lisää meidän kaikkien hyvinvointia ja virkistäytymistä. Sen arvoa on vaikea laskea,” Remes pohtii.

”Toisaalta meidän tehtävänämme on myös luonnon suojelu ja alueen monimuotoisuuden säilyttäminen, joten kävijämäärien kasvu tulee olla kestävää. Kaikessa suunnittelussa pyrimme siihen, että reitit olisivat myös erityisryhmien saavutettavissa ja metsään löytäisivät myös sellaiset henkilöt, jotka eivät sinne aikaisemmin ole päässeet syystä tai toisesta”, hän lisää.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että osa Sanginjoen reiteistä olisi kierrettävissä pyörätuolilla tai että pitkospuut ovat riittävän leveät, että myös näkövammaisetkin voivat kulkea reiteillä opaskoiriensa kanssa turvallisesti.

Ulla Matturi, puistomestari Kristian Mäkelä ja rakennusmestari Antti Karvonen mittailevat Sanginjoen alueen tulevaa parkkipaikkaa. Rakennustöihin päästään jo tänä syksynä.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Metsähallituksen järjestämissä työpajoissa osallistujat miettivät, millaisia uutisia Sanginjoen luonnonsuojelualueelta voisi kirjoittaa kymmenen vuoden kuluttua. Vaikka leikkimielisessä tehtävässä sai hieman haaveilla utopistisiakin, tulevaisuuden hahmotelmat kaikuivat myös todellisia toiveita.

Miltä kuulostaisi sienestyksen MM-kisat tai partiolaisten suurtapahtuma Finnjamboree levittäytyneenä Sanginjoelle ja Oulun kaupungin retkeilyreitistölle? Sanginjoesta maalaillaan myös tulevaisuudessa Suomen suosituinta kansallispuistoa ja sen ympärille monimuotoista yritystoiminnan keskittymää.

Silti toiminnan ydintä ei ole unohdettu villeimmissä visioissakaan: luonnonsuojelun myötä alueella eläisi tulevaisuudessa niin elinvoimainen hömötiaiskanta, kuin karhut, liito-oravat ja ennestään tuntemattomat sienilajistot. Lintuhoitola, pieneläinpuisto, välinevuokraamo ja kahvila soveltuvat monen työpajalaisen mielestä myös alueen palvelutarjontaan.

Kävijämääriltään Sanginjoen luonnonsuojelualue tulee olemaan varmasti yksi Pohjois-Suomen vilkkaimmista. Siihen syynä on helppo saavutettavuus, kaupungin läheisyys ja Sanginjoen maastojen suosio erilaisten käyttäjäryhmien parissa. Oululaiset ovat aktiivisia luonnossa liikkujia: Koitelinkosken 100 000 käyntiä ja Liminganlahden luontokeskuksen 60 000 käyntiä vuodessa ennakoivat, että kesän alussa Metsähallituksen asentamat kävijälaskurit raksuttavat tiuhaan myös Sanginjoella.

Aktiivisessa käytössä on ollut myös Ahinmajan sauna Isokankaan alueella, joka ainakin polttopuun menekin perusteella on lämmennyt kesän aikana useasti. Metsähallitus on kesän aikana purkanut huonokuntoisia rakenteita Sanginjoen luonnonsuojelualueen reiteiltä. Uutta päästään rakentamaan koko alueen masterplanin valmistuttua. Myös parkkipaikkoja tarkastellaan ja mikäli sopiva urakoitsija löytyy, Loppulan tilan viereen tehdään jo tälle syksylle pääsisäänkäynti alueen reitistölle ja kunnollinen parkkipaikka.

Osoittautuvatko tulevaisuuden pohdinnat utopiaksi, jää nähtäväksi. Sanginjoen osalta mahdottomastakin näyttää tulevan mahdollista, sen tietää Sanginjoki-aktivisti Ari-Pekka Auvinen.

“Kyllä tässä pitää itseään ihan nipistää, voiko tämä olla tottakaan. Vielä hetki sitten näkymät olivat todella synkät ja alueelle suunniteltiin hakkuita. Nyt mietitään tällaisella porukalla näin huikeita tulevaisuuden suunnitelmia”, toteaa Auvinen silminnähden onnellisena.

Ulla Matturi ja Ari-Pekka Auvinen ovat tyytyväisiä työpajan antiin.
 

Seuraa Sanginjoki 2030 – projektin edistymistä Sanginjoen sivuilta ja mikäli mielit mukaan vaikuttamaan tulevaisuuden suunnitteluun, ota yhteyttä ulla.matturi@metsa.fi
 

Metsähallituksen työpajoissa mietitään parhaillaan Sanginjoen tulevaisuutta monesta näkökulmasta. Kuvat: Anne Laurila

Liittyvät sisällöt

Lue lisää aiheesta