Rouheaa rohkeutta

Yliopisto suolle, satama maalle, teatteri mereen. Hullua haihattelua vai oululaista rouheaa rohkeutta? Jälkimmäistä hyvinkin, sillä ne toteutettiin uutta luovalla ajattelulla. Samaan aikakauteen liittyi monta muuta, kaupungin silloiseen kokoon ja talouden haasteisiin suhteutettuna rohkeaa ratkaisua. Pohjankartanon koulu, Madetojan sali, teatteri, pääkirjasto, hieman myöhemmin Tietomaa. Oliko kaupunki silloin halukkaampi kehittymään, kyvykkäämpi, avarakatseisempi – rohkeampi? Vai olivatko silloiset päättäjät vastuuttomimpia vai mistä oikein oli kyse? 

Se on tuhannen euron kysymys. Kallistuisin uskomaan siihen, että haluttiin rakentaa tulevaisuutta, sivistystä, kulttuuria – haluttiin yhdessä rakentaa hyvää kaupunkia. Se vaati rohkeutta ottaa myös riskejä. Ehkä se vaati myös yhteistä tahtoa enemmän kuin nyt on saatu synnytettyä tulevaisuuden visiointia varten. 

Oulu on nyt tällä hetkellä tietynlaisessa kiikkulautatilanteessa. Toisaalla on uhkana riski joutua maakuntasarjaan putoamalla suurten kaupunkien joukon ulkopuolelle. Se ei ole pelkkä imagokysymys. Kyse on mitä suurimmassa määrin elinvoimasta ja kaupungin pysymisessä houkuttelevan vaihtoehtona asua, yrittää, investoida ja työllistyä. 

Meillä on menossa hienoja hankkeita, jotka on saatava yhdessä maaliin. Yliopiston siirto keskustaan on kaupunkikehityksen kannalta ainutlaatuinen mahdollisuus. Kaupungin tulevaisuuden kannalta vielä olennaisempaa näen yliopiston houkuttelevuuden turvaaminen niin, että se on jatkossakin yksi maamme huippuyliopistoista. 

Hartaanselän aluetta kehitetään vuoden 2025 asuntomessuja varten. Siihen liittyy myös Hietasaaren uusi kaava, joka on saanut lainvoiman. Nyt täytyy saada sielläkin käytännön toimenpiteitä käyntiin.

Keskustan täydennysrakentamisen kunnianhimoinen tavoite on 10 000 uutta asukasta 5000 työpaikka. Nämä luvut tarkoittavat konkreettisesti toteutettuna kymmeniä kerrostaloja, joista osa voi olla korkeita. Asemanseudun ja Raksilan alueen kehittäminen sekä torin alueen hankkeiden saaminen maaliin elävöittävät kaupunkikuvaa.  

Kulttuuripääkaupunki hanke on iso elinvoima- ja kulttuurihanke. Se on ainutlaatuinen tilaisuus tuoda Oulu isosti Euroopan kartalle. Mutta ei sille kartalle nousta, jos ei ole rohkeutta ja näkemystä tulevaisuudesta ja sen mahdollisuuksista. 

Kaupunki on muuttumassa perusteellisesti, jos ja kun meillä riittää rohkeutta ajatella isosti ja ottaa myös hallittuja riskejä. Sisäänpäin käpertyminen olisi suuren luokan virhe. Haasteet on otettava mahdollisuuksina. Ei se mittään hyövää -ajattelusta on päästävä kokonaan irti.

Rohkeasti rouheana ja ölövinä uusia mahdollisuuksia rakentamaan, yhdessä!