Siirry suoraan sisältöön

Radikalisoituminen on nuorille melko tuntematon – aihetta käsittelevä opetusmateriaali saanut suuren suosion Oulun yläkouluissa

12.9.2022

Radikalisoituminen, antisemitismi, natsismi, fasismi, disinformaatio ovat termejä, joiden ymmärtäminen tuottaa juuri päättyneen Ookko nää tolokku -hankkeen mukaan vaikeuksia yläkouluikäisille. Näiden havaintojen perusteella syntyi opetushenkilöstölle suunnattu, radikalisoitumisesta kertova opetusmateriaali, joka menee Oulun yläkoulujen oppilaille kuin kuumille kiville.

Ookko nää tolokku on Vuolle Setlementti ry:n toteuttama ja oikeusministeriön rahoittama hanke, joka toteutettiin Oulussa 1.5.2021–31.7.2022. Hankkeen tavoitteena oli lisätä nuorten tietoa radikalisoitumisesta, väkivallasta, päihteistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä sekä mahdollistaa nuorten kuulluksi tuleminen ja kohtaaminen.

Hankkeen aikana lähes 500:lta oululaiselta yläkouluikäiseltä kysyttiin heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan hankkeen teemoista. Suurin osa nuorista ei tunnistanut radikalisoitumisen ilmiötä.

”Huomasimme, että radikalisoitumisilmiön käsittelyä vaikeuttaa erityisesti vaikea terminologia. Lähdimme pohtimaan, miten tätä voisi helpottaa ja syntyi ajatus opetusmateriaalista sekä pelistä, joita voidaan hyödyntää kouluissa ja nuorisotyössä. Materiaali on ollut todella kysyttyä ja meitä on pyydetty kouluille kertomaan lisää aiheesta”, hankkeen projektikoordinaattori Antti Nieminen kertoo.

Opetusmateriaali pitää sisällään vihkosen, jossa on konkreettisia ohjeita radikalisoitumisen käsittelyyn, Radikaali sananselityspelin sekä kolme opetusvideota. Materiaali toimii työkaluna ilmiön käsittelyssä yläkoululaisten kanssa ja se on suunnattu yläkoulun opettajille sekä opetus- ja nuorisotyönhenkilöstölle.

Väkivaltailmiö kiinnosti

Hanketyöntekijöiden kouluissa pitämissä työpajoissa teemaa käsiteltiin keskustellen kokemusasiantuntijoiden tarinoiden pohjalta. Kokemusasiantuntijan avulla teeman käsittely tavoitti nuoret ja se osoittautui toimivaksi menetelmäksi vaikuttamistyössä.

Nuoret halusivat myös enemmän tietoa väkivaltailmiöstä; mikä kaikki on väkivaltaa ja mitä kaikkea se voi aiheuttaa.

”Myös opettajat kokivat tämän teeman käsittelyn tarpeellisena myös oman työnsä kannalta. Kasvattajina he ovatkin avainasemassa, sillä kokemusasiantuntijoidemme mukaan ääriliikkeisiin lipumisen voi estää osoittamalla kiinnostusta nuoren elämää ja valintoja kohtaan”, Nieminen selittää.   

Huoli maahanmuuttajista

Huoli nuorten pahoinvoinnista, kouluissa näkyvistä ongelmista sekä rikollisuuden ja väkivallan esiintymisestä on ollut esillä mediassa ja eri toimijoiden välisissä yhteistyöpalavereissa jo pitkän aikaa. Nuorisoväkivallasta on puhuttu mediassa myös jengiytymisenä.

”Lähellä nuoria ja lapsia toimivat aikuiset ovat huolissaan niin kantasuomalaisten nuorten käyttäytymisen ja ajattelun muutoksista kuin turhautuneiden, masennusta vastaan taistelevien maahanmuuttajataustaisten tai turvapaikanhakijanuorten olotilasta”, Vuolteen hyvinvointijohtaja Anne Mustakangas-Mäkelä kuvailee.

Ookko nää tolokku -hanke toi näkyväksi ennaltaehkäisevän työn, sen kehittämisen ja jatkuvuuden tarpeen.  Kentällä tarvitaan toimintamalli, jossa kolmas sektori ja julkinen puoli tekevät tiivistä yhteistyötä.

”Vuolle Setlementti kolmannen sektorin toimijana voi tarjota vankan osaamisensa sekä väkivaltatyöstä että sosiaalisesta nuorisotyöstä ennaltaehkäisevään toimintaan. Lisäksi maahanmuuttajatyö on Vuolteen vahvuuksia jo 20 vuoden kokemuksella. Vuolle Setlementillä on toimintaa ja verkostoja ympäri Oulua, mikä helpottaa toimintamallin viemistä ja kehittämistä uusilla alueilla”, Mustakangas-Mäkelä toteaa.

Mun Oulun tavoite on vahvistaa oululaisuutta ja sen näkyvyyttä lisäten Oulun kaupungin pito- ja vetovoimaa kirjoittamalla paikallisista ja ajankohtaista aiheista, kuten kaupungin päätöksistä, tapahtumista, kolmannesta sektorista, yksittäisistä kaupunkilaisista sekä mielenkiintoisista ilmiöistä. Mun Oulu on osa Oulun kaupungin viestintäorganisaatiota.
Oululainen Ookko nää tolokku -hanke toi näkyväksi ennaltaehkäisyn tarpeen. Kentällä tarvitaan toimintamalli, jossa kolmas sektori ja julkinen puoli tekevät tiivistä yhteistyötä. Kuva: Mostphotos

Lue myös

Lue lisää aiheesta